On vain yksi suunta ja se on ylöspäin!

Olen tuonut täällä blogissa esiin muutamassa sivulauseessa, että en ole oikein päässyt kyykkäämään tänä syksynä, kun polvi on ollut kipeä. Samasta syystä en ole juossut metriäkään pariin kuukauteen ja pyöräiltyäkin on tullut äärimmäisen vähän. Onneksi en myöskään asu hissittömässä talossa, koska rappusten laskeutuminen on aika berberistä, samoi  alamäkien käveleminen. Eikä tulisi mieleenkään istua lattialla polvien päällä. Hrrrr!

Syyskuussa vielä kyykkäilin, mutta polvi piti toisinaan rutinaa ja oli jo uhkaavasti kipeä treenien jälkeen.

Puolitoista kuukautta sitten sain ajan YTHS:n fysioterapeutille, mutta ensimmäinen aika peruttiin, ja vasta eilen pääsin sinne. Olen koko ajan elätellyt toiveita, että polvi on vaan vähän ärtynyt ja paranee aivan pikapikaa. Fyssari oli kuitenkin sitä mieltä, että siinä saattaisi olla kondromalasia eli rustopehmentymätauti. Jos ihan oikein olen ymmärtänyt, rusto on jotenkin höttöä ja se kuuluu jatkuvasti ja aiheuttaa polveen rutinaa ja kipua. Alkuperäisestä aiheuttajasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta mulla kuulemma saattaa vaikuttaa se, että polvet painuu vähän sisäänpäin. Olen siis pihtipolvi.

Fysioterapeutti vakuutteli, että jumpalla, venyttelyllä ja levolla saadaan homma haltuun ja pois päiväjärjestyksesä, mutta jo bussimatkalla olin googlettamassa kohtalotovereiden tarinoita ja kaikissa keskusteluissa oli vähintään yksi, joka oli kärsinyt kivuista jo vuosia ja oli jo melkein rampa. 

Lokakuun alkupuolella Team TEHO Sporin yhteistreenissä Mustavuoren laskettelurinteellä laskeuduin alas takaperin, kun sattui niin paljon. Sen jälkeen en ole juossut. 

Mutta mä en ajatellutkaan olla yksi niistä. Tässä voisi heittäytyä rinta-hausipelleksi ja antaa polven jatkaa rappeutumistaan, mutta se ei ole mulle minkään sortin vaihtoehto. Nyt on sitten virallisesti ihan pakottava syy ottaa se venyttely agendalle ihan tosissaan. Lisäksi fyssari antoi pari erilaista etureiden vahvistusharjoitetta, joita kannattaisi hinkata. Viikko lepoa (ei jalkatreenejä tai pyöräilyä) ja sitten hiljalleen salilla kaikkea mahdollista, mikä voisi vahvitaa etureittä, mutta varovasti aloittaen. Tää meinaa sitä, että joudun tekemään vajaita pyllistyskyykkyjä. :D Lisäksi sain suosituksen, että kannattaa kokeilla glukosamiini-valmistetta, jolla on mahdollisesti jonkin sortin vaikutus nivelten ja ruston hyvinvointiin ja joillakin kuulemma vähentää polven rutinaa. Saman tien riensinkin apteekkiin, ja ostin purkin Arthro Balans Plus -pillereitä. Siinä on glukosamiinin lisäksi kovin muodikasta MSM:ää, että kyllä nyt varmasti lähtee hommat uuteen nousuun! 

Hyvä Arthro, odotan sulta nyt aika paljon!

Tiivistyksenä sanoisin, että fiilis on nyt jopa parempi, kuin koko tänä syksynä. Polviasia on välillä suorastaan vituttanut, mutta nyt tiedän ihan tasan tarkkaan, mitä pitää tehdä. Missio numero yksi on saada polvi niin hyvään kuntoon, kuin vain mahdollista. Toukokuussa on Extreme Run ja heti perään juhannuksena Ratareisi, molempiin ihan ajattelin osallistua!

Rahkalaskuri vuoden alusta: 584