torstai 30. toukokuuta 2013

Rintakarvat ja haastevastaukset

Eilen oli penkkipäivä ja tänään fillaripäivä. Hyvässä harmoniassa tää mun elämä! Vedin taas eilen yhden leaun viidentoista kilon lisäpainolla, mutta en siltikään voi uskoa, että pystyn siihen. Ehkä sittenkin jotenkin huijaan tai viiden kilon kiekkoon on joku kurja piirtänyt ykkösen vitosen eteen.

Äsken käytiin vetämässä muutama, tai siis oikeastaan kahdeksan kovaa puolen kilometrin repäisyä pyörällä ja letkeästi takaisin. Tuttua intervalli-juttua! Jaloissa ei ollut ihan 100 prosenttinen olo ja takareidet loppuivat ennen, kuin tuli olo, että happi loppuu.
"Mullon toi Lance A.:n kehittämä hormonidieetti käytössä, fillari kulkee ja rintakarvat kasvaa!"

Kalusto 4/8, maastopyörät puuttuu
Viime aikoina on taas tipahdellut muutama haaste sieltä sun täältä ja nyt kun olen pähkäillyt niitä tarpeeksi, olen valmis vastaamaan. Kuvituksena on muutama otos meidän kaupunkipuutarhan avajaisista.

Mariliilta sain haasteen aika pahan haasteen, jota jouduin pohtimaan useamman päivän. "Jokainen haasteen saanut keksii itsestään kolme asiaa, joiden uskoo olevan niin erikoisia tai poikkeuksellisia, että voisi noilla jutuilla “päihittää” kanssabloggaajat. Kun kolme asiaa on keksitty, haaste heitetään eteenpäin viidelle bloggaajalle, joiden täytyy vastata kysyjälle ja haastaa seuraavat viisi tyyppiä.“
Tulkitsen tämän niin, että asioiden ei välttämättä tarvitse olla "en ole koskaan..." -juttuja. Mutta mitä tulee Marikan keksimiin juttuihin, mäkään en ole koskaan ottanut ulkomailla rannalla aurinkoa tai käynyt Les Mills -jumpassa. En taida jakaa tätä eteenpäin, koska taitaa mennä jo useampaa kierrosta.


Mun kovat väitteet:
1. En ole koskaan ollut jälki-istunnossa tai saanut sakkoja. Olen siis täysin nuhteeton kansalainen.
2. Mulla on ollut irokeesi. Eikä meinaan mikään nössö tyttöjen irokeesi, vaan ihan semmonen oikee, nih!
3. En ole koskaan pitänyt vesimelonista, hyi!

Hervannan korkein puutarha?
Sain Suvilta viiden kysymyksen haasteen, tykkään näistä tosi paljon, vaikken koskaan jaksakaan jakaa näitä eteenpäin.

1. Mikä oli suosikkibändisi yläasteella?
GREEN DAY! Myöhemmin tuli muitakin suuria käänteen tekeviä bändejä, mutta GD oli aika rock etenkin seiskaluokalla. Kolme vuotta sitten käytiin Sannan kanssa katsastamassa tätä teinisuosikkia Helsingissä ja siellä jorailtiin eturivissä 2000-luvulla syntyneiden kanssa. Keikka oli kehno ja ylipitkä ja kaikkee muuta epäpunkkia ja reissu kesti vuorokauden ja sisälsi pääasiassa odottelua. Mutta kivaa oli silti!
Ihan kohta on mansikoita rahkaan!

2 Fitness ilmiönä – tosi jees vai alkaako jo ärsyttää?
Semisti epäkiinnostava keskustelu jo, vaihdetaanko aihetta?

3 Ruoka-aine, jota et ikinä ole käyttänyt omissa ruoissa, mutta jota haluaisit oppia käyttämään?
 Kiitos Rahkaäijän ennakkoluulottoman asenteen, meillä kokeillaan kaikenlaista, osa kokeilusta on menestyksiä, osa floppeja.
Mansikka, ruohosipuli ja tinjami.

4 Onko sinulla lempinimiä?
 Anni on niin lyhyt nimi, että siitä ei ole kukaan jaksanut vääntää mitään hauskaa. Mutta sukunimistä senkin edestä, ennen olin Luukkis, nykyään Vuohis. Tai Rahkis!
Tinjami tuoksuu hyvälle, mutta maistuu väkevälle.
5. Facebook vai blogit?
 Blogit. Nyt voin vähän avautua samalla mikä Feisbuukissa ärsyttää. Etusivu on aina täynnä mainoksia, mutta se ei ole mitään siihen nähden millainen aivoton mielipiteiden oksennusämpäri FB:sta on tullut.
Porukka liittyy kaikkiin aivan naurettaviin pikku-Pentti takaisin narkkariäidille -ryhmiin yhtään tietämättä asioiden taustoja ja ryhmissä ollaan valmiita polttamaan syyllisen (= sosiaalityöntekijä/virkamies/opettaja/kuka tahansa, joka tekee vaan työtään) talo ja kidnappaamaan mummo. Vääryyksien korjaaminen jatkuu roskalehtien skandaalinhakuisten uutisten jakamisella, ja jako otsikoidaan "kaikki tommoset sossut/maahanmuuttajat/naiset/suomenruotsalaiset/ulkomaalaiset/eri puolueen kannattajat/mopoautokuskit/nuoriso pitäis tappaa!" ja sitten hengenheimolaiset huutaa kommenteissa niin just saatana, Karjala takasin!
Ja sitten kun mielipidettä on tarpeeksi ilmaistu ystävien kesken, mennään meuhkaan eri yritysten FB-sivuille. Kun Alko ilmoittaa sivuillaan, että tänään kaikki Alkot auki 9-18, niin jokaisen peruspenan on pakko käydä kommentoimassa siihen, että en käytä Alkon palveluita. Ja vielä ennen uloskirjautumista jaetaan joku herkkä kuva, jossa on sielukas ajatelma tyyliin "Jokainen päivä  on lahja <333" tai edes naapurin kadonneen kissan/kakaran katoamisilmoitus. Ai niin, meinasin unohtaa "Tykkää, niin Aftrikan nälänhätä loppuu" -päivitykset.
Huhheijaa, tulipas avautuminen, mutta pointti oli se, että aikuiset ihmiset vois vähän harjottaa mediakriittisyyttä joka käänteessä ja lopettaa uikutuksen Feisbuukissa. Ei muuta.

Näihin karvaisiin ja some-kriittisiin tunnelmiin on hyvä päättää tältä erää. Se on ihan kohta viikonloppu, jee!

Rahkalaskuri vuoden alusta: 261

tiistai 28. toukokuuta 2013

Sata nakkia

Tänään mä olen...

...nyppinyt paprikat pois hemapasta, koska lössö paprika ei hyväile sofistikoituneita makuhermojani.

...vakavasti punninnut, että onko kaapista löytämäni viis vuotta vanhat violetit trikoot liian keski-ikäiset.

...pohtinut, että missähän mahdan podailla koko kesän. Alasali  a.k.a äijäsali a.k.a spartalaisten paja never forget!

...uhmannut painovoimaa ja nostanut painavaa tavaraa monta kertaa maasta ylös. No ei se oikeesti kovin painava ollut.

...uhonnut Rahkaäijälle, että pystyn syömään sata nakkia kerralla.

...syönyt lopulta vain yhdeksän nakkia. Eikä meillä ollut edes sataa mukana retkellä, ainoastaan 20.

...muistellut Kirskaanniemen nuotiopaikalla taas kerran, kuinka samassa paikassa syötiin maissia kolmansilla treffeillä ja sen jälkeen loppu olikin historiaa. Ja kuten ennenkin täällä todettu, vieraiden miesten kanssa ei saa lähteä metsään, vaikka joskus se kannattaa!

...kironnut talostamme poismuuttavien ihmisten typeryyttä. Aula ei ole mikään hyötyjätepiste, johon dumpataan ylimääräset tavarat. (Paitsi sunnuntaina löysin sieltä ihanan kasan lukemattomia hömppälehtiä!)

...syönyt suklaakakkua kaakaojauholla ja pistaasipähkinöillä tuunattua puddingia, joka menee aivan suklaakakusta.

...kuunnellut tän biisin tosi monta kertaa ja laulanut kertsiä siansaksaksi vielä useammin. Shake shake shake!

...tehnyt myös yllätystyövuoron. "Tarviitko hei postimerkkejä, niitten hintahan kato nousee ens viikolla, että kannattais vähän jo hamstrata etukäteen, jos tulee paljon postiteltua." Mun mainospuhe on niin tehokas, että ostan kohta itekin vahingossa sadan postimerkin laatikon. Ihan varmuuden vuoks, kun ei ikinä tiedä millon tarvii! Tai vaikka jos Rahkamuijan blogi siirtyykin internetistä kiertokirjeeks?

Rahkalaskuri vuoden alusta: 257

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Kovan pyöräilypäivän ilta

Seuraava keskustelu on käyty tänä aamuna meidän taloudessa.
Rahkaäijä: Siellä tuulee hei 7 metriä sekunnissa, mennäänkö vaan pitkälle maastopyörälenkille?
Rakamuija: Ei ruveta nyt löysäileen, mä oon koko viikon psyykannu maantiepyöräilyä varten.

Joo-o, ei jääty löysäilemään, vaan vähän modattiin reittiä, niin että vastatuuli on mennessä ja paluumatka on "leppoisaa rullailua myötätuulessa". Ensin Vehoniemeen, siitä jatkettiin Pälkäneelle päin ja Aitoon ja Sahalahden kautta kotiin. Elämäni pisimmät ja vaivalloisimmat 105 kilometriä.



Ensimmäinen pätkä Vehoniemeen meni ihan leikiten ja vastatuuli oli puuskainen, mutta positiivisella fiiliksellä vaan eteenpäin. Taukokahvin jälkeen matka jatkui ja vaikeudet alkoi. En tiedä, olenko täysin epäkypsä pyöräilijänä, mutta kun tuulee tarpeeksi, en vaan enää millään pysty ingnooraamaan sitä ja vitutus voi alkaa. Aitoon kohdalla oli jo tosi huono fiilis, eikä nyt homma ollut yhtään kiinni juomisesta tai syömisestä. Mukana oli maltolla terästettyä mehua ja vettä, Vehoniemessä syötiin, matkalla syötiin karkkia ja Sahalahdessa syötiin.



Sappeen kohdalla olin ihan valmis heittämään pyörän pöpelikköön ja jäämään penkalle itkeen, homma ei kiinnostanut enää yhtään ja aina vaan tuuli vastaan. Ja jos ei sattunut olemaan vastatuuli, puuskainen sivutuuli tarrasi niin hyvin kiinni, etten uskaltanut ajaa lähes ollenkaan ala-asennosta. Poljin vaan ihan zombina Rahkaäijän perässä, että joskus päästään kotiin.
Sahalahdella pidettiin kunnon breikki ja sen jälkeen meno muuttui edes siedettäväksi ja kun päästiin Kangasalle, hurrasin ääneen. Melkein kotona! Olihan siitä vielä kohtalainen siivu kotiin, mutta loppumatka meni ihan omasta sängystä unelmoiden.

Kaiken kaikkiaan turneeseen meni viis ja puoli tuntia, joka on aivan käsittämättömän näännyttävä aika. Keskinopeudesta ei ole mitään tietoa, mutta varmasti alle 25 km/h se oli.
Jos viimeksi maantielenkillä opin sen, että pitää juoda, nyt opin sen, että en enää ikinä aliarvio vastatuulta ja samaan aikaan täysin yliarvioi omien perslihaksteni kestävyyttä. Ne on meinaan nyt aika loppu. Myös aurinkorasvaa voi ens kerralla laittaa enemmän. Terveisin nimimerkki "rusketusraja on sama kun punasen ja valkosen nahan rajapinta".

Rahkalaskuri: 254

lauantai 25. toukokuuta 2013

Lauantain jamit

Viikonloput noudattaa meillä aina samaa kaavaa. Perjantaina huokaistaan, että ihanaa, koko viikonloppuna ei ole mitään pakollista ohjelmaa ja kun sunnuntai-ilta koittaa, huomataankin, että kaksi päivää ollaan painettu paikasta toiseen ja kotona ollaan käyty korkeintaan syömässä ja nukkumassa. Tämäkin lauantai taisi olla juuri sellainen äksön-päivä!
Kun heräsin aamulla, keittiössä odotti tällainen aamupalaylläri. Kelpasi!
Aamulla käytiin pyörähtämässä motskarilla AllRight-moottoripyöräkaupan tapahtumassa, mutta tällä kertaa Rahkaäijä hienosti pidättäytyi uudista prätkäkamoista ja etenkin niistä prätkistä. Porukkaa oli kun pipoo, nyt on moottoripyöräkansa liikkeellä!

Löytyi sieltä jotain mullekin ja vielä edukkaaseen tarjoushintaan! Jäi toistaiseksi vielä kauppaan.
Kotona vähän paisteltiin kanaa ja leivoin pitsataikinasta överihyviä tikkuja. Se on meinaan hiilaritankkaus menossa, kun huomenna taas vähän maakuntamatkaillaan polkupyörällä. Pitsataikinan sekaan vaan kuivattua basilikaa, rosmariinia ja oreganoa ja voitelee vielä tikut ennen uunia vedellä, niin tulee mukavan rapeita. Nam!
Rumia, mutta hyviä! Oikeanpuolimmainen kepakko näyttää muuten tosi uhkaavalta, eikö vaan? 
Äksön-päivän fyysisesti kovin osuus nähtiin iltapäivällä salilla, kun vuorossa oli selän ja rinnan pumppailua. Aloitan tämän treenin aina selällä, koska rinta tuntuu muka jotenkin vähemmän tärkeältä ja selkätreeniin on aina kovempi motivaatio. Melko perussetti, lämmittelyksi muutamat leuanvetosarjat, sitten ylätäljaa, kulmasoutua, alataljaa ja vielä lopuksi pumppailua narulla taljassa. Olen treenannut selän epäilemättä kymmeniä kertoja samalla kaavalla, mutta toimii!


Virallinen kulmasoutuilme
Rintafilejumpaksi tein vinopenkkiä käsipainoilla, flyeseita ja punnerruksia. Vinopenkkiä olen tehnyt vasta tänä keväänä ensimmäisen kerran ja sen kyllä huomaa, tekniikka on vähän hakusessa ja painot laahaa. Mutta harjoitellaan lisää, niin kyllä se siitä!

Illansuussa otettiin taas Kawasaki alle ja lähdettiin Lielahteen, jossa oli kevään kuumin moottoripyörätapahtuma StuntJam. Tiivistetysti: aikuiset miehet pelleilee moottoripyörillä ja koko ajan on aivan hirvee meteli ja taustalla soi sietämätön jumputus ja kaikki juo kaljaa, vaikka ei sais. Mutta tosi kivaa oli silti! Otin 150 kuvaa, mutta eiköhän parillakymmelläkin pärjätä...
400 metriä suljettua tietä ja ennakkoilmottautumista vastaan sai käydä näyttämässä pelleilutaitonsa

Herrasmiehet auton katolla

Savun keskeltä saapuu Rahkaäijä uljaalla ratsullaan!

Rahkaäijä olisi halunnut vähän isomman hiekkalaatikon leikeilleen, 400 metriä loppui aina kesken!

Käy se näinkin!

Tankkaus jatkuu

Niin justiinsa

Latelan poikien bussi

Pojat jonottaa vetovuoroaan

"Lauriiiiii, pliiiis, osta tää lippis mulle!"

Ostihan se! Fox-tyttö valmiina edustamaan

Savun määrä oli kirjaimellisesti käsinkosteltava

Justin Bieber -kaara kelpais mulle!


Kumin palasia lenteli päälle

Ensi viikolla Aamulehdessä ihmetellään outoja ufo-kuvioita

Yksi stuntti-kisan kuskeista. Mun lemppari, vaikka välillä ottikin vähän osumaa tonttiin

Hoplaa!

Yhdelläkin renkaalla pärjäis aivan hyvin

110% varikkovaimo
Huomenna vaihdetaan tuhatkuutioinen jalkavoimiin ja lähdetään rullailemaan maantiepyörillä reilun kolmen tunnin lenkki. Mä en kylläkään enää leiki, jos on taas vastatuuli. Pirkan pyöräily lähestyy uhkaavaa vauhtia, mutta ei se mitään, me ollaan ainakin hyviä hoitamaan nämä hiilaritankkaukset, jos ei muuta!
Mä kuulisin mielelläni muidenkin kesälauantaista. Onko se sisältänyt vauhtia ja vaarallisia tilanteita vai meditaatiota riippukeinussa? Kerro!

Rahkalaskuri: 252

torstai 23. toukokuuta 2013

Tuntumaa pohkeissa ja hauiksissa (eli tositreenajan tärkeimmissä lihaksissa)

Uskomatonta, mutta jälleen kerran Rahkaäijä sai meikäläisen huijattua juoksemaan Hervannan mäkihyppymäen rappusia edestakaisin. Eilen sääkin oli kunnon Rambo-urheilijan mielentilaan sopiva, taivas oli tumma ja vettä satoi. Pohkeet alkoivat elää aivan omaa tärinäelämäänsä jo kahden kerran jälkeen ja kahdeksan kertaa kovaa ylös ja kävellen alas piti huolen siitä, että tänään pohkeiden tilalla on kovat ja kipeät puupökkelöt.
Oikeasti rappuset eivät ole yhtään niin pahat enää, kuin joskus ensimmäisinä kertoina, jolloin olin ihan valmis tirvaisemaan Rahkaäijää esimerkiksi mäkihyppysuksella naamariin. Ihan kun se olis jonkun muun vika, etten jaksa juosta.:D Nyt on ainakin henkinen kantti kasvanut niistä ajoista ja sitkeästi painan täysiä jokaisen nousun. Eilen otettiin muuten aikaa, Rahkaäijä kipitti rappuset ylös 31 sekunnissa, mulla meni 35 sekuntia. Sopii tulla koittamaan, mikä olisi oma aika! Oliko tää haaste? Todellakin!
Hyppyrimäestä laskeminen leuattaminen sallittu ainostaan mäkisuksilla. Hups, unohtu kotiin! 
Tänään potkuttelin kickbikella salille tekemään olkapää-ojentaja-hauis -treenin. Potkuttelusta oli kylläkin kaikki hauskuus kaukana pohjejumin takia.
Jos olisin poliisi, antaisin mun kickbikella sakot ihan varmuuden vuoksi, koska se on vaan niiiin vauhdikkaan näköinen!
Salilla toteutin melko lyhyen, mutta äärimmäisen ytimekkään treenin joka meni suunnilleen näin. Pystypunnerrus, yhden käden pystypunnerrus, viparit + takaolkapäät superina, pushdown taljassa + ojentajapunnerus narulla taljassa superina ja hammer-hauis käsipainoilla + taljassa superina. Viimeisen hauissetin jälkeen makasin penkillä kaksinkerroin ja tajusin, että määhän olen oppinut treenaamaan kunnolla! Olkapäissä, ojentajissa ja hauiksissa oli melko ennenkokematon poltto ja pumppi. Joskus parhaat treenit tuli tehtyä, kun Rahkaäijä mölisi vieressä, mutta nyt olen oppinut vetämään kunnolla ja kovaa ihan yksinkin. Tuntuma, se on päivän sana. Viime aikoina olen saanut treeneissä kunnolla lihakseen tuntuman ja siitä se hyvä treeni tulee!
Wuhuu, treeni tehty!

Teollisuusleuatus nosturissa. Painoraja 5000 kg, kestää tuhdimmankin leuattajan ja vaikka vielä pienet lisäpainotkin! Tää blogihan on kohta pelkkää leauatusta vaan...
Rahkaäijä muuten tajusi, että kuvahan sisältää oivan ratkaisun vaimon säilytykseen vaikkapa ruokatauon ajaksi. Kun akka jo valmiiksi roikkuu tuossa, äkkiä nosturi katonrajaan ja itte vauhdilla Ritvan Kalakahvilaan mättään silakkapihvejä. Kätevää, eikö?

Nyt mää lähren maalle ottaan riläx! Tänään lähtee talviturkki, johan tässä on monta viikkoo nössöilty! Ooksääkin nössöilly, vieläkö on talviturkki?

Rahkalaskuri vuoden alusta: 247