lauantai 4. toukokuuta 2013

Romanttisia lahjuksia ja hutera rullaluistelija

Eilisessä Hesarin Nyt -liitteessä (juttu täällä) muotibloggaajien miehet tilitti, kuinka tyttöystävälle pitää keksiä mitä mielikuvituksellisempia syntymäpäivälahjoja, jotta lukijat olisivat haltioissaan bloggaajan miehen poikaystävä-skillsseistä. Rahkaäijää ei nyt tainnut ajatella niin pitkälle, koska sain tänään synttärilahjani ennakkoon, mielikuvituksellinen oli toki! Rahkaäijä osti rakkaaseen Rauski-pyörääni uuden, lyhyemmän stemmin, eikö olekin romanttista? Jaa, että mikä stemmi?
No se palikka, jolla ohjaustanko pysyy kiinni pyörässä. Se voi kuule olla pitkä tai lyhyt, painava tai kevyt! En määkään tämmösiä vielä kaksi vuotta sitten tiennyt, mutta nyt tiedän. Mutta nyt on uusi stemmi ja pyörän maasto-ominaisuudet sen kun paranee! Pyörän elopaino kylläkin kasvoi dramaattiset 6 grammaa, mutta podaan vähän lisää, niin ei tunnu missään.
Uusi vs. vanha, onhan toi vanha aikamoinen hujoppi!

Valkoinen stemmi istuu hienosti, kaipaisko vielä valkoiset kammetkin?
Tänään oli myös siitä merkittävä päivä, että avasin rullaluistelukauden. Meidän huudeilla on aivan huonot asfaltit ja ikäviä mäkiä, joten heitin pelit ja vehkeet autoon ja kaahasin rahkabiilillä lähemmäs hyviä rullailumestoja. Annalasta Kangasalle päin menee superhyvä kevyen liikenteen väylä, jossa on hieno asfaltti ja vähän liikennettä, joten menin sinne koikkelehtimaan. Ja nyt puhutaan nimenomaan sekavasta koikkelehtimisesta, eikä sulavalinjaisesta luistelusta.
Fireflyn luikkarit, vähän violettiakin on! Arvaa tarkastinko ennen lenkkiä, että onko kaikki pyörät paikallaan tai saatika tein jotain vuosihuoltoa? Seuraavalla kerralla sitten!
Lapsena halusin aina harrastaa sellaisia lajeja, joihin ei ollut mitään mahdollisuutta ja rullaluistelu oli yksi näistä (potkulautailu toinen) eikä ihan vähäisin syy ollut se, että lähin asfaltoitu kevyen liikenteen väylä oli suunnilleen 15 kilometrin päässä. Aloitinkin kesäajan luistelun vasta Tampereelle muutettuani, että en todellakaan ole mikään mestari lajissa, ei toivoakaan, että hyppisin khuulisti rotvallien yli. Ja juuri tästä syystä pidä lenkeillä kypärän vankasti päässä ja rannesuojat kädessä ja varmuuden vuoksi vielä polvisuojatkin. Ylipäätään en ymmärrä, kuka on niin tyhmä, että luistelee ilman kypärää. Vaikka olisi syntynyt rullaluistimet jalassa, ei kukaan ole niin virtuoosi, että pystyy hallitsemaan myös muuta liikennettä. Tämä ei epäilemättä edusta yleistä mielipidettä, mutta sanonpahan vaan, että mä en ainakaan halua halkasta kallooni. Enkä saada edes pieniä säröjä siihen.

Ja sitten tästä kansanterveysvalituksesta takaisin aiheeseen. Lähdin siis rullailemaan Kangasalle päin ja meno oli suorastaan lennokasta ja en millään malttanut kääntyä takaisin. Ja kun vihdoin käännyin luistellakseni takaisin autolle, hoksasin, että vanha ystäväni vastatuuli on jälleen seurana.:D Kävikin niin sanotusti vanhanaikaiset ja vähän hyydyin takaisintulomatkalla. Eikä muuten ollut eka kerta, näin käy joka vuosi ensimmäisellä rullaluistelulenkillä. Onneksi ei ollut kiire mihinkään ja sain rauhassa potkutella. Autolle päästessä jalat ja etenkin perperi olivat melko kaikkensa anteneet, eilisellä jalkatreenilläkin saattoi olla osuutensa asiaan. Kotona tsekkailin reittiäni ja lenkillä tuli pituutta 13 kilometriä. Kokonaisuudessaan ihan  positiivinen kokemus, kesän rullistelut eivät siis jää tähän!

Älä kysy, miten selvisin alas
Iltapäivällä käytiin täpäreillä kaupassa ja ajeltiin tietysti vähän mutkien kautta (kuten kuvista näkyy...) ja sain vähän testailla Rauskin ajo-ominaisuuksia uudella stemmillä. Hyvin pysyi hanskassa! Sillä välin kun Rahkaäijä poikkesi kaupassa, vahdin pyöriä ulkona. Meinasin muuttua melkein leuhkaksi ylpeydestä, kun joku nuori herrasmies tuli kehumaan pyörääni selvästi vaikuttuneena ja kyseli, että onko ihan uusi. Melkein oli kateudesta Rauskin värinen!
Oli muuten tosi kivaa, kun niin moni kertoi eilen päivän omia kohokohtiaan, kyllä siitä useammat hymyt irtosi!

Syödyt rahkat vuoden alusta: 217

10 kommenttia:

  1. Hyvä lahja, määkin saan aina tommosia. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin munkin mielestä, ei nimittäin tulis ite tommosta hommattua!

      Poista
  2. Ihan paras lahja! ;) Tytöt kysy just, että mitä haluan äitienpäivälahjaksi.. Vastasin, että uudet kiekot. ;D Toki en niitä tietenkään lapsiltani saa, mutta osasivat toki odottaa tuollaista kommenttia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, tarpeellinen ja kaunis! Eikös se olis hyvä, jos kouluissa ruvettais valmistaan yksilöllisiä äitienpäivälahjoja, muiden äidit saa talouspaperittelineitä ja esiliinoja ja sinä uudet kiekot, siinä riittäis puhdetta käsityötunneille. ;)

      Poista
  3. Kysympä kuitenkin "miten selvisit alas?
    Itse arvaan oma kulta RÄ auttoi?
    t.en solmussaM

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä onneksi aivan ite pääsin alas, laskeutuminen ei kylläkään ollut kaunis!

      Poista
  4. Tarpeelliset lahjat on parhaita <3

    Kovin mielikuvituksellisia lahjoja oon itsekin vuosien varrella mieheltäni saanut, mut en tiedä miten paljon ne sitten kertoo niistä "skillsseistä" lahjan valinnassa.. onneks tänä vuonna lahjojen taso on selkeesti noussut, kun oon saanut treenivaatteita ja muuta oikeesti käytännöllistä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä homma menee yleensä niin, että mä kerron mitä haluan lahjaksi, mutta sitten ne ei kyllä koskaan ole ylläreitä. :D treenivaatteet onkin hyvä lahja, mulle kans!

      Poista
  5. Ai että, vastatuulessa takas vai ;)

    Leikkipuistopelleily on parasta, just löydettiin kans tommonen huikean pitkä rengasvaijerirata. Paras on sellanen kiipeilyteline jossa roikutaan ja pitää roikkumalla ja käsillä köydestä toiseen siirtymällä edetä matka päästä päähän. Vähän oman elämän fort boyardia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, vähän siinä ajattelin, että voisi tämä vastatuuli painua vaikka sinne Mikan huudeille, kun hän siitä niin pitää. :D
      Kaikenlaiset vaijeriradat niin rulettaa, mutta niissä on se ikävä puoli, että kakarat on aina varannut ne, ei pääse kunnon ihmiset leikkimään!

      Poista