tiistai 30. huhtikuuta 2013

Fitness-vappunaamarit

Kuten kaikki tietää, humalanhakuinen örveltäminen on ollut muotia viimeksi silloin, kun puntit tungettiin sukkiin ja vappupileissä soi Gunther repeatilla. Tämän takia twelve packin kuori päässä ei ole varteenotettava vappunaamari, on siis keksittävä jotain muuta. Mutta ei hätää, vastastauksen tähän vapun kinkkisimpään kysymykseen tarjoaa Rahkamuija!

Kukaan tosi-Pepsi Max -fani ei osta tietenkään vain yhtä pulloa kerrallaan ja two packissa pullot pitää yhdessä napakka pahvinpala. Tadaa, täydellinen ja aivan valmis vappunaamari, vain naru puuttuu!
Jos et kuitenkaan halua tunnustaa Pepsin värejä, pieni tuunaus on helppo tehdä. Pahvin voi joko maalata tai päällystää kivalla paperilla (vaikkapa rahkapurkin kansilla), itse päädyin akryylimaalin.
Yksivärinen naamari on elegantin vappujuhlijan ratkaisu, mutta jos haet näyttävämpää tyyliä, kaikenlainen koristelu on sallittu. Paljetit, tarrat, confetit, nauhat, hileet... Vain mielikuvitus on rajana! Heittelin koristukset märän maalin päälle ja maalin kuivuttua liimailin vielä vähän lisää blingiä.


Reiät narua varten kannattaa muuten tehdä ennen mahdollista tuunausta, mutta on myös mahdollista liimata vaikkapa grillitikku naamariin ja näin silmikosta tulee käsin kannateltava. Naru on kuitenkin suositeltava ratkaisu, sillä silloin kädet jäävät muuhun käyttöön.

On täysin ymmärrettävää, että mieslukijat eivät välttämättä innostu hieman naisellisesta silmikosta, mutta koska Rahkamuija on kaikkien lukijoiden ystävä, on tarjolla myös miehekkäämpikin vaihtoehto. Tarvitset ainostaan MASSin viiden kilon palkkari/hera-pöntön  ja jonkin teräaseen silmän reikien tekemistä varten (reikiä ei tietenkään ole pakko olla!).

Tämä malli tarjoaa myös erittäin hyvää suojaa sadetta vastaan, on nimittäin todella ikävää, jos vaivalla väännetty vappukampaus menee sateessa pilalle. Tai jos vappukampaus hieman epäonnistuu, ei sitä kukaan huomaa naamarin alta. Naamari on myös näppärä loppuillasta, voit ottaa pöntön pois päästä ja kerätä lähiympäristön roskat siihen. Tai jos olet juonut liikaa Pepsiä ja hapot nousee takaisin päivän valoon, voit käyttää naamaria myös oksennusastiana. Näppärää, eikö?


Kumpi naamareista olisi mieleisempi illan rientoja varten? Miten tuunaisit Pepsi-naamarin? Vai käykö vappuflaksi paljon paremmin ilman naamaria? Kerro!

Mukavaa vappua kaikille lukijoille ja ei-lukijoille, eli siis ihan kaikille!

Rahkalaskuri: 208

maanantai 29. huhtikuuta 2013

Kikbäk-irvistys

Saanen iloisesti ilmoittaa, että vuotuinen Suurin maalaisjuntti -palkinto on jälleen jaettu! Kilpailun voitti R. Ahkamuija Kurusta.
No kanna itte yhtä isoo tukkia!
Ja sitten taas asiaan! Eilisen aeroopisesta reenistä huolen piti kahden tunnin risusavotta ja varsinainen lihaskunto-osuus hoidettiin salin puolella. Olkapäät, ojentajat ja hauikset sai kyytiä, nyt kesän tullen olen jotenkin myös paljon motivoituneempi vatsalihastreenin suhteen, joten sitä myös! Olkapäitä kuritin pystypunnerruksilla, pystysoudulla taljassa sekä viparit+takaolkapäät-kombolla. Ojentajat ottivat osumaa dipeissä ja taljassa ja koska Rahkaäijä suoritti jotain maailmanlopun treeniä, jäi mulle aikaa kokeilla muitakin ojentajien remonttiliikkeitä. Rahkaäijä, tuo suuri kuntosalitreenauksen jedi-mestarini, sanoi joskus ammoisina aikoina jotenkin näin "kickbackiin on typerä akkojen liike, älä tee sitä, tee jotain muuta." Koskaan aiemmin en olekaan kikbäkkiin sekaantunut, mutta eilen alkoi liike himottamaan ja oli pakko siirtyä salitreenin pimeälle puolelle.
 Ihan en ollut vakuuttunut teknisestä osaamisestani, eikä ojentajatkaan tuntuneet oikein ottavan liikettä vastaan, mutta huumoriarvo oli sitäkin suurempi. Naamanvääntelyksihän se taas meni!
"Hyyyyvin jaksaa, ja kieli ulos, hyvin menee!"
Habahommelit olivat tällä kertaa taljaa ja hammareita käsipainoilla superina. Ranteet kiukkuaa edelleen kummallisesti ja etenkin tavallinen hauiskääntö ei tunnu kovin mukavalta. En tiedä pitäisikö vakavasti harkita rannesiteitä vai pahentaako se vain tilannetta. En jotenkin jaksa uskoa, että se kyynervarsien lihaksien heikkoudesta olisi homma kiinni, mutta forkkuja voi aina reenata vähän lisää!
"Ja muista irvistää"
Ettei ihan menisi rinta-hauispelleilyksi, lähden tästä vähän mavettamaan. Tänään (toivottavasti) rauta kesyyntyy! Lupasin itselleni, että en tee huomenna ja ylihuomenna mitään hyödyllistä, joten seuraavat päivät kuluvatkin sohvalla änäriä pelaten. Olen niin innoissani, koska olen löylyttänyt Rahkaäijän kaksi kertaa kyseisessä pelissä!
Huomenna on luvassa Rahkamuijan vappunaamari-spesiaali, pysy kanavalla!

Rahkalaskuri: 206

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Kaksi pyöräilyä ja yksi menehtynyt lemmikki

Viikonloppu on aloitettu vahvasti töissä vappupalloja täytellen, mutta sen ansioista säästyin täpärien renkaidenvaihtoruljanssilta! Rahkaäijä näppäränä miehenä vaihtoi molempien pyöriin kesäisemmät rengasvarustukset ja mun Rauskiin myös satulatolpan, rikkinäinen Reverb ei siis ihan vielä ole päässyt Saksaan asti. 
Tänään oli töissä tukka hyvin!
Eilen pääsin siis testailemaan täpäriä ensimmäistä kertaa kunnolla lumettomaan aikaan, kun lähdettiin illalla kunnon mutapyöräilylle. Yllättävän vaikeaa oli, haastetasoa lisäsi myös sateesta niljakkaat juuret ja mutainen maa. Melkein puolitoista tuntia möyrittiin metsässä ja sen jälkeen sekä kuski, että fillari oli vähän pesun tarpeessa.
Paikoin oli vielä vähän lunta metsässä
Rauski lepäilee Suolijärven rannalla


Ensimmäinen sinivuokko bongattu!
Molemmat kaipaa suihkua!
Tänään jatkettiin hyvin alkanutta pyöräilyflow´ta ja rullailtiin kevyt höntsylenkki maantiepyörillä. Matkaa kertyi ehkä reilut parikymmentäkilometriä, mutta aikaa meni puolitoista tuntia, kun pysähdeltiin napsimaan kuvia ja ihmettelemään maailman menoa. Matkan varrella kovasti ihmetytti, että miksi monessa paikassa kevyen liikenteen väylien harjaus on jäänyt ihan puolitiehen. Totta kai sitä voi maantiemenopeleillä ajaa autojenkin seassa, mutta esimerkiksi Vuoreksessa menee komeat ja ihan uudet kevyen liikenteen väylät, joten olisi niitä ihan siistiä myös käyttää.
Järven toisella puolella ajeltiin eilen

Vapaa vesi hivelee silmää!

TTY:n pihassa oli (taas) vappupirskeet, melkein teki mieli mennä mukaan tanssimaan!
Mutta kuten vanha sananlasku kuuluu, jos jotain hyvää, niin myös jotain huonoa. Tänä aamuna huomasin, että yksi meidän ohutvarvasgekoista, Anita, oli vipeltänyt autuaammille aavikoille. Sinne missä hiekka on aina lämmintä ja herkullisia sirkkoja on niin paljon, kuin pieni gekko vaan kestää syödä. Anita ystävineen tuli meille vajaa kaksi vuotta sitten ja se oli liskoista pienin ja hintelin ja ensimmäiset pari päivää vain jökötti liikkumatta paikoillaan. Mutta Anita osoitti, että pienikin voi olla pippurinen! Se kävi uskomattomalla tarmolla ruokaeläinten kimppuun, söi valtavasti ja puolusti itseään napakasti, kun muut gekot isottelivat. Jos on mahdollista, että näin pienellä eläimellä on luonnetta, niin Anitalla sitä todellakin oli! Tarmokasta Anitaa jäävät kaipaamaan sen kämppäkaverit ja ylimmät ystävät Urkki ja Sylvi sekä kodin huollosta ja ruokinnasta vastannut Rahkaväki.  
En tiedä, onko kukaan koskaan ennen tehnyt muistovideota gekolle, mutta Rahkaäijä toteutti jälleen herkän ohjaustyön.

Rahkalaskuri: 203

torstai 25. huhtikuuta 2013

Vastaukset kaikkiin maailman kysymyksiin

Haasteita on Rahkamuijalle putoillut tasaiseen tahtiin ja nyt yritänkin tehdä jotain ryhtiliikettä ja vastailen ainakin viimeaikaisiin haasteisiin. Muistelen, että neljäskin olisi joskus jostain tullut, mutta nyt en kauhukseni löydä sellaista mistään. Mutta pärjätään näillä tällä kertaa!

MissEvilEven kyssärit
1. Viimeisin asia mitä olet syönyt ja juonut?
Vettä tässä juuri juoskentelen, en tiedä, onko palkkari syötävää, mutta sitä taisin syödä viimeksi.
2. Parhaat näkemäsi elokuvat?
Kukaan ei voi uskoa, kuinka huono olen katsoon leffoja, mutta Tarantinon pari viimeisimpää on ollut ihan meneviä rainoja.
3. Mitkä ovat TOP3 tavoitettasi elämässä juuri tällä hetkellä?
a) Saada kvantitatiivisen tutkimuksen kurssin lopputyö pakettiin. b) Saada muutkin kouluhommat kasaan. (nehän menee ihan itteestään sinne Moodle palautusalustalle sillä aikaa, kun mää tässä vähän ploggailen...) c) Ajaa Pirkan pyöräily.
4. Millainen pukeutumistyyli olisi sinulle kaikista epämieluisin?
Varsinkin nuorempana mulle oli tärkeetä, etten vaan näytä samalta, kun kukaan muu, mutta nykyään voin jo hyvillä mielin laittaa farkut tai dr.denimit jalkaan. Mutta jos nyt vedetään mutkat suoriksi, niin kivipestyt leveälahkeiset ja liian kireet farkut, Ed Hardy-huppari, jalassa blingbling-stiletot ja tukassa sellanen hehkeä kusen sävy tai vaihtoehtoisesti "alta tumma ja päältä vaalee" -värjäys. Ja Von Dutch -käsilaukusta vois vielä kurkistaa joku jatkuvasti räksyttävä eläin.
5. Kun tulet päivän päätteeksi kotiin, mitkä asiat teet ensimmäiseksi?
Heitän housut pois (:D) otan Nekun eli mun tablettitietokoneen käteen ja otan päivän polttavimmat postaukset, fb-päivitykset ja uutiset haltuun.
6. Miten hemmottelet itseäsi?
Luen oikein huolella kaikkia hömppälehtiä. Ja mummulan rantasauna, sinne taas kohta pääsee!
7. Suurin paheesi?

Rahkaäijän mielestä mun suurimmat paheet on juustot ja Las Vegasin uhkapelit. Allekirjoitan molemmat, onneksi vain ensin mainittua on jatkuvasti saatavilla.
8. Jos saisit esittää matkatoiveen joka sinulle maksettaisi, minne matkustaisit ja miksi?

Mulle jäi Kalifornian reissusta uskomaton matkakuume, jollasta en uskonut olevankaan, niin olisin ihan heti valmis lähtemään minne tahansa aurinkoiseen paikkaan nyt heti. Florida vähän houkuttelisi seuraavaksi.
9. Mottosi?

Tää on kaikkein pahin kysymys! Hmm... Mitäs pienistä, kun ei nekään meistä.
10. Mieluisimmat musiikkityylit tai artistit?

Kaikki hyvät hevihommelit ja punkkihommelit. Ylipäätään sanoisin, että parasta musiikkia maailmassa tekee suomalaiset ja ruotsalaiset.
11. Viimeisin ostoksesi?

Eilen oltiin Helsingissä ekskursiolla, ja tietenkin pitäisi sanoa, että matkamuistoja eduskuntatalosta, mutta raaputusarvan ostin, enkä mitään voittanut.:(
Tänään oli kyykkypäivä, eikä se ollutkaan enää niin helppoa!

Maryan kysymykset
1. Oletko aina ollut liikunnallinen vai heräsikö kiinnostus liikuntaan myöhemmin?
Mun mielestä liikunnallisuus on sellasta, että pystyy ottaan kaikki lajit haltuun tosi nopeasti ja on luonnostaan taitava niissä. Sanoisin, että mä olen valikoivasti liikunnallinen, sellanen sitkeä puurtaja.
2. Mitä lajia harrastaisit, jos se olisi taloudellisesti tai muista syistä mahdollista? Vai saatko nyt jo harrastaa kaikkea mitä tahdot?

Mä olen vähän sitä mieltä, että (urheilu)harrastukset on vahvasti priorisointikysymys, että jos jostakin asiasta oikeesti pitää, kannattaa siihen panostaa ja vastaavasti tinkiä jostain muusta. Nyt on aika hyvä, pyöriähän voisi aina tietysti päivitellä uudempiin.
3. Haluatko myös kumppanisi olevan ehdottomasti liikunnallinen, vai kelputtaisitko sohvaperunankin?

Pitää olla liikunnallinen, muuten ei tule mitään.
4. Haluaisitko kilpailla jossain lajissa?

En tällä hetkellä. Voimanostojutskat tietty vähän kiinnostaa, mutta tässä kohtaa voi kysyä, että millä lihaksilla?:D
5. Harrastatko jotain ei-liikunnallista?

Tästä blogipuuhasta on tullut ihan kärkiharrastus, saa itse kirjottaa ja myös lukea muiden tuotoksia.


Mariliin kysymykset
1. Miksi aloit kirjoittaa treeniblogia?
Vaikka kuvittelin, että jaksan ehkä kaksi viikkoa pitää blogia, se tuntui hauskalta idealta ja mielestäni mulla on myös satunnaisesti ihan hyvät jutut, että se voisi myös muidenkin mielestä olla hauskaa. Tunnen suurta riemua ja iloa, jos kuulen, että esimerkiksi anopin työkaveri on jäänyt blogiin koukkuun, silloin tiedän, että tästä on viihdykettä myös muille.
2. Mikä on omituisin/erikoisin liikuntamuoto, jota olet elämäsi aikana kokeillut?
Tähän voisin vastata, että moottoriurheilu, joka omalla kohdallani tarkoittaa moottoriradan laidalla seisoskelua sillä välin, kun Rahkaäijä tykittään motskarilla. Mutta viime kesänä pääsin myös heiluttelemaan merkkilippuja radan varressa! Eikä tämä kokeilu lopu ihan nopeasti.
3. Mitä lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteita olet itsellesi treenaamisen osalta asettanut?

Päivän treenin pohjalta sanoisin, että lyhyen tähtäimen tavoite on löytää kyykkytangon paikka selässä ja pitkän ajan tavoite on tulla mahdollimman vahvaksi salilla ja taitavaksi fillarin kanssa.
4. Mikä on paras muistosi liikunnan parista?

Puolimaratonin jälkeen oli tosi hyvä fiilis, enkä myöskään unohda ekaa satasen mavee koskaan. Viime syksynä eka pidempi maantiepyörälenkki oli kanssa melko priceless kokemuksena, hihkuin ääneen, kun tuntui niin ihanalta ajaa.
5. Mikä on inhokkiliikkeesi kuntosalilla? Vai onko sellaista?

Tätähän ei nyt kukaan arvannut, mutta en oikein pidä pohkeiden treenaamisesta.


Suurin piirtein puoliin kysymyksiin pyysin ideoita Rahkaäijältä, joten seuraavaan haasteeseen, joka mulle osuu, saa Rahkaäijä vastata. (Mä tietysti sensuroin vastaukset ensin, ettei olla oikeudessa kunnianloukkauksista, kiihottamisesta ihan kaikkia vastaan ja kaikenlaisen rauhan rikkomisesta.) En nyt tällä kertaa pistä haasteita eteenpäin, kun niitä oli sen verran monta. 


Rahkalaskuri: 200 (!!!) Tämähän tarkoittaa 50 kiloa (0,05 tonnia!) rahkaa, huhheijaa!

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Päälläseisontaa ja SUURI tomaattikisa

Morjesta pöytään, niin että pätkähti! Viikko on jo täysin voiton puolella, kun tiistaissa mennään, koska alottaminen on aina vaikeinta. Varsinkin eilinen oli melkosen nihkee viikon alotus, viikonlopun jäljiltä hartia/niskaseutu on hivenen jumissa ja siitä seuras melko pirullinen päänsärky, joka lamautti ihan täysin. Mutta nyt ei päässä pölise enää mikään, joten rutinat pois!
Sen verran päässä kuitenkin pölisi, että oli pakko kokeilla, pystynkö vielä seisomaan päälläni, koska ala-asteella ollessa se oli yksi hauskimpia harrastuksiani (eikö siellä maalla nyt muitakin harrastuksia olis ollut..?), mutta taidot oli vähän ruosteessa ja Rahkäijä joutui hieman avittamaan jalat kohti korkeuksia.
Tänään oli melko erikoinen salipäivä sen suhteen, että kävin heittämässä treenin aamulla, että illalla. Mahtava Heidi harrastaa tuplatreenejä ja muakin on houkuttanut kokeilla, että miten sellainen toimisi. Toteutinkin kokeilun käsi- ja selkä/rintatreenillä, mutta tein hommat vähän väärin päin ja kävin treenamassa kädet aamusella ja selän ja rinnan vasta äskettäin, toisin päin olisi ollut fiksumpi! Peräkkäisinä päivinä näitä kahta pumppailutreeniä ei voi oikein tehdä, mutta näin puolen päivän viiveellä jumit ei ehtineet vielä hyökätä. Saa nähdä, kuinka hyvä idea tuplatreeni on huomenna, jos koko yläkroppa on jumissa. Kokeilin muuten jälkimmäisessä treenissä pitkästä aikaa voimapyörää ja rullailuhan onnistui, polvet maassa kuitenkin. Aiemmin voimapyörällä rullailut ovat olleet kaameeta räpiköintiä, mutta nyt hiffasin miten selän pitää olla (sillain kamelimaisesti), jotta selkäranka ei tunnu katkeavan, hyvä minä! Aivan kauhealtahan se silti tuntuu, siitä ei pääse mihinkään.
Kaiteeseen on hyvä törmätä, niin ei mene rullailu liian pitkälle!
Ja sitten asiasta tomaatteihin!

Taimet tänään, koska punaisia palleroita?
Rahkaäijä sai päähänpinttymän, että tänä kesänä kasvatetaan tomaatteja! Muuten hyvä idea, mutta mää ostan tomaatit mielummin Prismasta ja ainoa viherpeukalointi, mihin mun maltti ja osaaminen riittää, on homeen kasvattaminen jääkaapissa. Tomaatit jäävät siis Rahkaäijän huoleksi ja koska kyseessä on kuitenkin herra, joka ottaa elämän muutenkin melko rennoin ranteen, tänä kesänä nähdään todellista freestyle-tomaatinkasvastusta. Ohjeita ei kuulemma lueta eikä tarvita, vaiston varassa mennään. Jos noista taimista joskus tulee tommosta heinää vahvempia, ne saattaa päästä haistelemaan ilmaa ulos amppeliin. 

Mielestäni olisikin täysin paikallaan Rahkaäijän tsemppaamiseksi julistaa kilpailu, jossa voi veikata ensimmäisen tomaatin kypsymispäivää (se päivä, jollon se on syötävissä) ja tomaattitietäjälle lähtee joku kiva tomaattiaiheinen palkinto. Vaihtoehtoisesti voi myös veikata taimenten kuolinpäivää, mutta niille uhkapelaajille ei ole luvassa palkintoa. Jos olet niin kovan luokan tomaattiguru, ettet halua jakaa tietämystäsi kommenttiboksissa, ettei muut matki, voit myös laittaa valistuneen päivämääräveikkauksen sähköpostilla (tuolta sivusta löytyy -->) ja kaikenlaisia tomaatinkasvatusohjeita saa myös lähettää, mutta Rahkaäijähän ei niitä kuitenkaan noudata, koska kunnon maajussihan ei mitään ohjeita tartte! Eiks ollukin kiva kisa? No todellakin! 

Rahkalaskuri: 196

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Prätkämimmin liian syvä kyykky

Voimanostokurssin päivä 2/2 takana ja tämä nainen on ihan kaikkensa antanut! Tänään aamulla käytiin läpi penkin apuliikkeitä, yläselkää, olkapäitä, ojentajia ja rintaa. Monia tuttuja liikkeitä oli mukana, mutta myös muutama, joita ei ole koskaan tullut kokeiltua.

Iltapäivällä tahkottiin lähes neljä tuntia kyykkya ja mavea, eilisen penkkisession jäljiltä selkä on kaikkein pahiten runtua ottaneen tuntuinen ja voisin kuvitella, että huomenna on jumissa sitten kaikki siitä alaspäin. Kyykyssä koin päivän yllärit, ensinnäkin olen pitänyt tankoa aina liian ylhäällä hartiolla (kippaa helposti eteen), vaatii vähän harjoittelua, että totun pitämään tankoa alempana ja toisekseen kyykkyni oli jo melkein liian syvä voimanostokyykyksi, muistutti kuulemma painonnostokyykkyä.
Neuvo kuitenkin oli, että jos voimanostohommat kiinnostaa, ei kyykyn syvyyttä tarvitse ruveta muuttamaan. Kun olen tottunut menemään syvälle, ei vähemmän syvä tuo välttämättä yhtään enempää kiloja nostoon. Täytyy testailla asiaa, mutta nytpä tiedän, ettei ainakaan syvyydestä tarvitse ressata. Muitakin hyviä vinkkejä oli jaossa yllinkyllin, katse koko ajan ylhäällä samassa pisteessä alusta loppuun, niin nousee pohjasta paljon paremmin. Ylösnoustessa myös polvien ulospäin painaminen saa paremmin reisien lihat toimimaan. Muutama viikko sitten tuskailin, kuinka 70 kiloa oli aivan järkyttävän työläs, mutta tänään se tuli jo paljon siistimmin ylös, eikä ollut rumaa nitkuttamista.

Maastavedossa ei ollut aivan perustavanlaatuisia vikoja, tanko saa tulla enemmän jalkoja pitkin ylös eli lantiota reilusti eteen ja otetta vähän kapeammalle. Heikoin lihasryhmä vetoa ajatellen oli kuulemma pakarat, niihin lisää poweria, niin veto lähtee paremmin pohjista. Selkä pysyi koko ajan hyvin ruodussa, mikä oli mukava kuulla, koska eniten mavessa aina huolettaa selän kohtalo. Nostin kerran satasen, enkä varmasti ole koskaan nostanut sitä yhtä siististä ja vakaasti. Harmi, kun ei tullut videolle!
Voimanostokurssista jäi tosi hyvä fiilis ja nyt kaikki hyvät opit pitäisi saada siirrettyä myös treeneihin. Eiköhän se onnistu, sillä oli aika huikeeta huomata, kuinka pienet tekniikkajutut teki joka lajissa nostosta paljon vakaamman ja paremmin irtoavan. Ensi viikolla on meinaan treeneissä sellaiset draivit, että mummot pois alta!
On sitä ennenkin mave-mustelmia nähty, mutta nyt on pakko sanoa, että sääret on aika kipeet!
Mummot ja myös papat sai tänään väistellä kahta hurjaa, kun ajeltiin maantiepyörillä kotiin päin. Menomatka aamulla oli tosi stressaava, reittivalinta oli hivenen kehno, pyörätiet olivat vielä ihan tappajasepelin peitossa, joten jatkuvasti sai pelätä, että rengas puhkeaa. Kotimatka ajettiinkin suurimmaksi osin autoteitä pitkin ja sitä  mulla ei meinaa vielä kantti oikein kestää. Jatkuvasti pelkään, että joku autoilija ei huomaakaan mua ja kiilaa päälle tai että en ehdi liikennevaloista kunnolla. Rahkaäijä ei paljon jää risteyksiin odottelemaan, joten perässä on pakko pysyä ja täytyy vain itsevarmasti yrittää ottaa paikkansa autojen seasta.
Prätkämimmi mä oon!
Ja kun tälle päivälle ei muka ollut vielä tarpeeksi urheilua, käytiin pyörähtämässä moottoripyörällä Pyynikin näkötornilla. Tämä olikin omalta osaltani mooottoripyörä(n kyydissä istumis)kauden avaus. Taas vähän jännitti mahtuuko nahkatakista vetoketju kiinni talven jälkeen, mutta meni kiinni, ei tarvinut istua kyydissä takki hulmuten.:D Kun ensimmäisen kerran menin Rahkaäijän Kawasakin kyytiin, ei ollut jännäkakka kovin kaukana, mutta nyt ei kauhistuta enää yhtään niin runsaasti, mitä nyt yleensä moottoritielle syöksyessä päästelen tahattomia kiljahduksia. Minähän en tiennyt yhtään mitään moottoripyöristä aikaisemmin, mutta tunnen itseni jo lähes asiantuntijaksi, koska viime kesänä opin erottamaan kevarin ja moottoripyörän toisistaan ja tunnistamaan Hayabusa- ja "kikseri"-malliset pyörät. Tänä kesänä voisin vaikka opetella tunnistamaan eri pyörätyypit äänestä.;)
Pinkki poni nahkarotsini vetoketjussa tuo onnea, etten tipu tiukoissa mutkissa kyydistä.:D
Vielä nopea rahkavinkki! Hoksasin vähän aikaa sitten, että rahka käy aivan hyvin kermaviilin sijasta dipin pohjana ja eilen sotkinkin vähän vajaaseen purkkiin valmiin dippimaustepussin. Eroa kermaviiliin ei oikeastaan huomaa!
Näin intensiivisen ja mahtavan viikonlopun jälkeen saattaa olla pieniä vaikeuksia orientoitua taas arkeen, mutta kai voimanostosta ja aurinkoisesta pyöräkelistä voi nauttia arkenakin, voihan?

Rahkalaskuri vuoden alusta: 192

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Penkki-lauantai

Uskomattoman energinen fiilis, ottaen huomioon päivän informaatio- ja oppitulvan! Tänään olimme siis Rahkaäijän kanssa Tampereen voimanostojien järjestämällä voimanoston peruskurssilla ja sama meno jatkuu huomennakin. Päivä starttasi luennoilla, perustietoa voimanostosta ja ravintoasiaa. Ruoka-osuuden piti kaveri, joka todellakin tiesi mistä puhui ja jälkeen päin ajatellen olisi kannattanut jotain kirjoitella myös ylös, mutta eihän sitä malttanut.
Nääshallin hc-sali ja hc-Rahkamuija
Salin puolella päivän epistolana oli penkkipunnerrus. Heti alkuun huomattiin tekniikassani aivan perustavanlaatuinen ongelma eli liian kapea ote ja sitä levennettiinkin ihan huolella, jo se toi aivan eri vakauden nostoon. Lisäksi hoksasin, että aiemmin selkä ei ole ollut tarpeeksi tiukkana ja jalatkin on suunnilleen heilunut noston aikana, mutta selkäpaketti tiukkana ja kantapäät lattiasta läpi, niin johan tuli ryhtiä toimintaan! Vähän koitettiin myös hakea kaarta selkään (perse penkissä, toim. huom.) ja alkuun tuntui, että en saa minkäänlaista kaarta aikaiseksi ja selkäkin oli aivan krampissa ensimmäisen yritelmän jälkeen. Toinen kokeilu sujui jo paremmin ja harjoitukset jatkuvat.  Ei epäilystäkään, etteikö huomenna (myös) selkälihoissa tunnu lievää rapsakkuutta.
"Onks tää kaari nyt sinne päinkään?"
Oli ihan uskomattoman motivoivaa lykkiä tankoa, kun neuvoja jakeli joku sellainen, joka tietää penkkipunnerruksesta ihan kaiken. Isoista liikkeistä penkki on ollut mulle aina vaikea ja pientä vihasuhdettakin on ollut havaittavissa, mutta nyt sain hommaan aivan uutta buustia, kun todella tiedän, mitä pitää tehdä. Aika kului valtavan nopeasti, kaksi tuntia ja tosi monta sarjaa oli hetkessä ohi. Kurssilla oli mukana myös mimmi, joka ei ollut koskaan aiemmin kokeillutkaan penkkiä ja treenien lopuksi tämä jo veteli 40 kilolla ykkösiä, huimaa! Veikkaan, että tämänkaltainen kurssi ei menisi kenelläkään hukkaan, kyseessä on kuitenkin isot perusliikkeet, joita jatkuvasti salilla hinkataan, mutta joissa voi myös tehdä monia asioita väärin tai ainakin vain sinne päin.
Ihan turha pistää mitään voisilmiä sinne kaurapuuroon, A- ja B-näytteet paljastaa kaiken!
Penkkiharjotusten jälkeen oli vielä ADT:n eli antidopingtoimikunnan luento, joka oli oikein kiinnostava, vaikka ei kisahommiin koskaan eksyisikään. Meille mm. demostroitiin miten mahdollinen testaustilanne etenee, ilman varsinaista näytteenantoa tietenkin.:D Saatiin myös matkaan kultaiset kengännauhat, jotka on merkki puhtaasta urheilusta. Omani ajattelin pistää klossikenkiin, ihan vaan siksi, etten ole mitään Lance Armstrongin naisia.;) Päivä päättyi erilaisia voimanosto-ohjelmia käsittelevään luentoon, mutta itse aloin olla jo niin nälkäinen, että mielessä pyöri lähinnä kotona odottava paistettu jauheliha, eikä niinkään bulgarialaisten voimailuohjelmat. Huomenna päivä alkaa terävästi kymmeneltä penkin apuliikkeillä ja jatkuu useamman tunnin veto- ja kyykkysessiolla. En melkein malta odottaa!
Rahkaäijän kultanen kengännauha, heti salikenkiin!
"Äkkiä kotiin, syön jääkaapin tyhjäks!"
Viikon muut salitreenit on jo luonnollisesti tehty, torstaina etenkin leuanvedot meni todella mukavasti, sain hyvän rauhan tekemiseen, eikä tarvinut tehdä mitään rykimisvetojen maailmanennätystä. Eilen fillaroin keskustaan ja takaisin ja kaupungista puoli yhdeksän jälkeen lähtiessä oli aivan uskomattoman keväinen fiilis, ei ollut lainkaan kylmä, kadut olivat melkein kuivia ja aurinko oli painumassa mailleen. Se oli todellista nautintopyöräilyä, juuri sellaista, mikä kuuluu kesään!

Rahkaäijä sai jo alkuviikosta veropäätöksen mukana tiedon megalomaanisista veronpalautuksista ja itsekin odotin kieli pitkällä ainakin satasien veronpalautuksia. Ihan niin isoihin summiin ei päästy, vaan lapussa seisoi 4,98 - ei palauteta. Mutta eikös se olekin niin, että avioliitossa kaikki on yhteistä, myös veronpalautukset..?;)

Rahkalaskuri: 191

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Monsterikäsi ja satunnaisia dinosauruksia

Eilinen lepopäivä on lepäilty ja tänään taas riehuttiin salilla. Päivällä meinasin tehdä leppoisan pyörälenkin, mutta löysinkin itseni taas töistä, mutta ihan urheilusta kävi sekin.
Alunperin suunnittelin, että tämä uusi treeniohjelma jaolla 2+3 mahtuu viikkoon, mutta aikataulu venyi päivällä ja ensimmäiseen kokonaiseen "kierrokseen" meni kahdeksan päivää, joka on luultavasti oikein sopiva tahti. Tänään tein siis viimeisen pumppailutreenin ja aiemmista selkä-rinta- ja jalkapäivästä meni paikat tukkoon pahemman kerran, mutta eiköhän seuraava kerta ole jo armeliaampi.

Aloitin treenin napakasti pystypunnerruksella ja ekan sarjan koittelin taas voimiani 17,5 kilon käppäreillä, viis toistoo nostelin ihan itte! Rahkaäijä oli imenyt taas jostain Pakkikselta treenivinkkejä ja kokeilin yhden käden pystypunnerrusta seisten. Sillä sai todella hyvän tuntuman, mutta se kylläkin näytti toivottoman typerältä. Olkapäiden lisäksi tein ojentajat ja hauikset, enkä edes muista, koska olisin niitä viimeksi treenannut, eli kipeitä käsiä luvassa. Tein tasan yhtä hauisliikettä ja kädet olivat jo ihan valmiit sen jälkeen.:D

Mitääääh, missä välissä mun hanskasta on kasvanut noin monsteri?
Edellisen postauksen kommenteissa käytiin keskustelua siitä, onko parempi treenata aamulla vai illalla,. Aamu- tai päivätreeniä puoltaa ainakin itselläni se, että yleensä iltaisin kaikki kylän poijjaat lähtee joukolla treenaamaan, eikä sekaan meinaa mahtua. Pakko kuitenkin sanoa, että iltatreenillä on oma salikomedia-arvonsa, yliopiston salilla etenkin vaihtarit tarjoavat vähän värikkyyttä suomalaiseen jäyhään salikulttuuriin. Tänään nähtiin mm. uskomattomia penkkisuorituksia ja muita liikkeitä, jotka oli taidettu keksiä ihan ite. Ja paksu huivi kaulassa treenamisessa ei ole mitään ihmeellistä, ettäs tiedät! Myös pyjama-housut salihousuina on täysin ok.
Alle 20 tuntia vappuun, oletko valmis? Tietää muuten taas sitä, että kerrostalokyttääjä-Rahkamuija käy komentamassa pileet hiljasiks vähintään joka toinen ilta seuraavat kolme viikkoa.
 Viikonloppuna sen sijaan nähdään kunnon hc-suorituksia, kun Rahkaväki suuntaa voimanostokurssille. Loppuu kaikki rumat nostot ja kohta rauta nousee silmiähivelevän kauniisti. Erityisesti odotan jotain rotia penkkitekniikkaani, eikä mave- ja kyykkyvinkitkään pahaa tee.
Ja sitten niihin ihan satunnaisiin asioihin. Epäonni pakasteiden kanssa jatkuu:
Kun kauppakassi menee pyörien pinnojen väliin, saattaa myös pakastevihannespusseille käydä kehnosti.
 Olen heräteostoksiin taipuva kansalainen, mutta nyt yllätin jopa itseni:
"Mutku ne oli niin söpöjä!"
Kotoiluharrastukset jatkuu ja tällä kertaa uhrina anoppi:
Tiedän, olen uskomattoman taitava, ainakin yhtä taitava kuin 9 -vuotias lapsi!
Tähän päättyivät monsteriasiat ja satunnaisuudet tältä erää. Kertokaahan, mitä viikon puoleen väliin kuuluu! Ja onko lapselliset heräteostokset ihan ok? Entä miten tulisi suhtautua ikivappua eläviin teekkareihin? Tai elämänhalunsa menettäneisiin pakastevihannespusseihin?

Rahkalaskuri vuoden alusta: 185 

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Keskinkertaisen kyykkääjän taiteilijasielu

Jääkiekkoisaa iltaa, hyvät lukijat!
Eilen otettiin maantiepyörät alle ja suunnattiin kohti Vehoniemeä. Mua on kovasti epäillyttänyt, että selviänkö Pirkan pyöräilyn 134 kilometristä, kun maantiepyörällä on niin vähän ajokokemusta alla ja kesäkuu on ihan kohta. Eiliselle lenkillä tuli mittaa 50 kilometriä ja se meni ihanan kevyesti, niin jotenkin epäilykseni hälveni ja sitä paitsi, kerran olen ajanut reilut sata kilometriä maastopyörällä Pirkan pyöräilyn maisemissa, joten ei voi olla täysin ylitsepääsemätöntä!

Karkasin tänään vähän luennolta (tuhma koululainen, soosoo!), ja lähdin tekemään jalkatreenin. Etu- ja takareisien pumppailua. Pohkeet unohtui taas tehdä, hups!
Salilla oli kunnon tuomiopäivän (=maanantain) ruuhka, mutta uskomattomalla tuurilla pääsin heti kyykkäämään. Oli ihan älyttömän raskaan tuntusta, mutta silti tein väkisin hampaat irvessä neljä sarjaa.
Päivän etukyykyt
Sain kuitenkin jostain lisää virtaa, kun siirryin prässin pariin ja runnoin pari sarjaa sillä. Lopuks tein vielä kolme sarjaa etureisi-koneella, ja etureidet olikin aivan valmista kauraa.
Rahkaäijää ei tänään juurikaan kyykyt kiinnostanut
Etureidet tärisi kohtuullisesti, joten tasapuolisuuden vuoksi takareisiinkin piti saada samanlaista tunnelmaa ja valitsinkin takareisien totaalituhoajan, suorinjaloin maven luomaan tärinätunnelmia. SJMV tuhoaa takareidet ainakin mulla niin tehokkaasti, ettei kolmen tiukan sarjan jälkeen muuta juuri tarvitakaan.
Leokon 15 kilon limput onkin nykyään näköjään vihreät!
Tein kuitenkin vielä muutaman sarjan kahvakuulalla etuheilautuksia, sitten tärinäjoukkoon liittyi myös pakarat ja hiki valui.
Kädetkin ihan venyy, kun tarpeeksi kahvakuulaa heiluttaa!
Kuvailisin päivän treeniä melko keskinkertaiseksi perussuoritukseksi, mutta niitäkin tarvitaan, jokaisessa treenissä painot ei vaan voi kasvaa ja rauta tuntua höyheniltä. Kummallisesti se keskinkertainen treenikin kuitenkin menee perille ja huomenna taitaa tämän päivän heilumiset tuntua lievänä jäykkyytenä.Mitäs muuten olit mieltä päivän treenin kuvasaldosta ja tekniikoista? Onko kyykyn syvyys sopiva? Pyöristyykö sjmv:ssa selkä liikaa? Kerro!

Rahkalaskuri: 182

lauantai 13. huhtikuuta 2013

Pumppailutreeni satumetsässä

Nyt ymmärrän aivan täysin niitä, jotka aloittavat juoksemisen ja eka lenkki vedetään täysiä ja sitten sattuu monta päivää joka paikkaan ja into jää siihen. Eilinen tappolenkki tuntuu tänään etureisissä, pohkeissa, nivusissa, vatsalihaksissa... Juoksukautta voisi siis jatkaa vähän hillitymmin.
Tein tänään ekan kerran uuden ohjelman ekan pumppailutreenin, rintaa ja selkää. Harvinaista kyllä, en tehnyt penkkiä ollenkaan, vaan tyydyin käsipainokikkailuun ja taljaan. Lämmittelyt, vipunostot ja vinopenkki käppäreillä ja tuhon viimeistely vielä crossoverilla taljassa. Vinopenkkiä olen tehnyt tosi vähän saliurani aikana ja siinä painot laahaakin aika pahasti, pystypunnerruksessa samat painot, mutta eihän sillä ole väliä, kunhan tuntuma on kohdillaan. Vikan sarjan viimeisissä toistoissa sihisinkin jo aika pahasti, tänään ei ollut karjumispäivä. Mä en kauheesti jaksa hienostella, jos tuntuu, että on tiukkaa, niin sillon voi vähän äännellä. Ei ainakaan tähän mennessä kukaan ole valittanut.:D Mitäs oot mieltä, onko täysin soveliasta karjua ja ulvoa reenatessa?
Päivän jooga-hetki
Treenasin rinnan jotenkin niin raivokkaasti, että kaikki mehut menivät siihen ja selän reenailu oli vähän väsynyttä puuhastelua. Alkuun pumppailin selkää taljalla (vähän niinku ojentajaa tekis, mutta kädet suorassa ja perse pitkällä, en vieläkään sen liikkeen nimestä tiedä...) ja yritin vähän vetää leukoja, mutta se oli niin noloo räpistelyä, että menin vaan tekemään ylätaljaa lasten painoilla. Lisäksi tein muutaman sarjan alataljaa ja kulmasoutua käppäreillä, ei siis mitään kovin erikoista tänään!
Kuvaajakin tais reenata kunnolla, kun tuli ihan tärähtänyt kuva.

Reeni ohi, jee! 2D-käsi BUU!
Melkein treenistä kävi myös tämän päivän Hullujen päivien vierailu. Mun mielestä koko juttu on naurettavaa kulutushysteriaa ja kaikki on edelleen aivan liian kallista ja silti joka kerta käyn siellä toteamassa, että ens kerralle en tule. Tällä kertaa oli "pakko" mennä, kun oli jotakin, mitä piti oikeasti saada. Mulla on entuudestaan Iittalan Satumetsä-sarjan pieniä kulhoja, iso kulho ja iso lautanen, mutta mukeja ei ole ja sarjaa ei taideta enää valmistaakaan, mutta nyt Hulluille Päiville oli saatu jokin sesonkierä. Eikun siis muki-ostoksille! Meinasin parkaista pettymyksestä, kun Satumetsä-pöytä olikin jo kymmenen aikaan ihan tyhjä, mutta myyjä vetäisi jostakin pöydän alta lisää mukeja ja nappasin niitä kuusi kappaletta (Rahkaäijä kuitenkin hajottaa ainakin kaksi vahingossa) mukaan. Hivelee silmää, raikas ja värikäs!
Käytin juuri päivän palkan verran rahaa värikkäisiin Pepsi-mukeihin, kylläpä hymyillyttää!
Rahkalaskuri: 179

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Juoksunatsi

Tänään meinasi iskeä pienimuotoinen sporttiepätoivo. Välipäivä salilta, liian märkä/talvinen/pehmeä/epäinspiroiva keli minkäänlaiselle pyöräilylle ja ajatuskin juoksemisesta tuntui vähän inhottavalta, harmaa keli ja jalatkin vähän pökkelöt eilisestä mave-kyykky -treenistä.
Jotain oli kuitenkin tehtävä, liian pitkä perjantai-ilta hukattavana vaan sohvalla levyttämiseen. Lopulta päätin lopettaa jahkailun ja lähes kirjaimellisesti potkin todella epämotivoituneen Rahkaäijän sohvalta ylös. Jaksoipa tuo raahautua jopa pukemaan, mutta luhistui sitten epätoivoisena sänkyyn, josta kiskoin ukkelin kaksi kertaa ylös. Ja vielä kerran eteisen lattialta. Ihanaa, kun lenkkiseurakin on innoissaan!
Pitkällisen väsytystaistelun jälkeen päästiin ulos (kuulostaa ihan siltä, kun olisin taistellut 2 v. uhmaikäisen kanssa.:D) ja vieläkään ei ollut suurta juoksujuhlan tuntua ilmassa.
"En juokse, pelaan mielummin puhelimella Hill Climb Racingia tässä koko päivän!"
 Mutta sitten taisi Rahkaäijä päättää, että perkele, juostaan sitten kunnolla, kun akka tahtoo juosta. Ja sitten muuten juostiin kolme varttia. Jo ensimmäisen kilometrin jälkeen mua alkoi vähän harmittamaan koko ajatus lenkistä, sohvalla ei olis tarvinut haukkoa henkeä korkeintaan typerien telkkarimainosten takia.
Lukonmäen alle päästessä toivoin, että käännytään jo kohti kotia, mutta Rahkaukkeli painattikin metsään ja aloin vähän toivomaan, että jostakin puun takaa karhu ja syö tämän puolikuolleen juoksijan tai edes puolihullun juoksuttajan. Loppua kohden tahti vaan kiristyi ja Rahkaäijä vielä kehtasi kehuskella, kuinka kevyeltä tuntuu. Loppuun vielä kunnon tappava spurtti, niin olin aivan valmista kauraa. Ei muuta, kun että HYI! En tiedä, kumpi meistä lopulta oli enemmän juoksunatsi, se joka pakotti lenkille vai se, joka pakotti juoksemaan aivan kieli vyön alla.:D Mutta kertaakaan en valittanut, itse halusin juoksulenkille.
Keskinopeus 9,5 km/h ja huippunopeus 17 km/h, ihan kelvollista siihen nähden, että olen juossut tämän vuoden puolella ehkä viisi kertaa.
Rahkaäijä ja palkintopokaali-kola
Kotiin päästessä voimat olivat jo siinä määrin palautuneet, että paistettiin palkkariksi rahkalettuja. Hyviä tuli, mutta lisukemustikoiden kanssa kävi pieni äksidentti...
Mikron lämpö ja jäiset ja mustikat olivat liikaa Teema-kulholle

Mutta aina saa sulatettua uusia mustikoita ja letut oli nam! Niissä oli tietenkin kardemummaa. Rahkaäijältä muuten erityiskiitos lukijalle, joka vinkkasi, että kardemummaa voi laittaa kahvin purujen sekaan.:)
Käytiin tänään hakemassa mun Radoniin uusi tolppa R-Techistä ja rikkinäinen Reverb lähtee postissa takaisin Saksaan. Jos ja kun paluupostissa tulee uusi tolppa, taitaa se jäädä vaan kesäkäyttöön, talvipakkaset taisi olla liikaa hienolle hydrauliikalle. R-Techissä olisi kyllä ollut vaikka mitä muutakin ostettavaa (esim. vihreä maastokypärä), mutta onneksi tällä kertaa selvittiin melko pienin kustannuksin.
Anonyymi anarkisti ja Koryak-tolppa 39 €
Viikonlopulle on suunnitteilla ainakin salitreeniä, mahdollisesti maantiepyöräilyä kelien salliessa ja huomenna Rahkaäijä lupasi lähteä kanssani sekä Hulluille päiville että Ikeaan, mikähän tuota miestä vaivaa..? Mitäs sä meinaat tehdä? Kerro!