torstai 23. huhtikuuta 2015

Maantiepyörän osto-opas aloittelijoille

Nyt se on vihdoin täällä! Kauan odotettu maantiepyörän osto-opas!  

Heti kun olet lukenut tämän postauksen, käy ilmoittautumassa Ratareisi 2016 -pyöräiltapahtumaan, jossa uusi pyöräsi pääsee tositoimiin!

Tämän postauksen on kirjoittanut suurimmaksi osiksi Rahkaäijä, Rahkamuija on lähinnä korjannut yhdyssanavirheitä ja kyseenalaistanut ja haastanut tekstin sisältöä, että aloittelijakin ymmärtäisi. Kuvituskuvat on Rahkaväen reissuilta napsittuja. Täydellistä opasta ei varmaan olekaan, mutta tällä pääsee varmasti alkuun! 

Varoituksen sanana se, että Rahkaperhe ei pidä maantiepyörän valintaa tai ominaisuuksia yhtä kriittisinä kuin maastopyörän nyansseja. Sen verran kuitenkin kampia on pyöritetty maantielläkin, että uskallamme tälläisen ohjeistuksen tehdä. Erityisesti jos olet ostamassa ensimmäistä maantiepyörääsi, tämä on sinua varten! Kannattaa ensin lukaista tämä ohje, sitten tutkailla pyörävalikoimaa ja kun olet valinnut pari sopivaa vaihtoehtoa, kannattaa vielä palata ohjeen pariin ja verrata pyörävaihtoehtoja tässä oppaassa olleisiin seikkoihin.

Koska teksti on mahdottoman pitkä, tekninen ja jonkun mielestä jopa tylsä, käymme sen rakenteen aluksi läpi. Aluksi kahlaamme erilaiset maantiepyörätyypit läpi ja koitamme ottaa selvää minkälaiseen käyttöön mikäkin pyörätyyppi sopii. Tämän jälkeen käymme nopeasti läpi oikean kokoisen pyörän valitsemista sekä seikkoja miten maantiepyörästä saisi hieman mukavemman aloittelijalle ja kokeneellekin harrastajalle. Sitten seuraa pakollinen tekninen osio, jossa kerromme pyörän eri osat sekä niiden merkityksen kokonaisuudelle. Kun pyörät ja osat ovat tuttuja, pohdimme kuinka kallis pyörä olisi järkevää ostaa ja mistä se olisi fiksuinta hankkia. Lopuksi kertaamme mitä muita varusteita tarvitsee pyörän lisäksi.

Maantiepyörä, syslorossi vai mitä noita nyt on? Erilaisia kippurasarvisia kaksipyöräisiä on miltei yhtä kattava valikoima saatavilla kuin maastossa viihtyviä lajitovereitaan. Käydään aluksi yleisimmät tyypit läpi.

Maantiepyörä
Maantiepyörä on tarkoitettu urheilukäyttöön asfalttipinnoitetulle ajoradalle. Pyörä on siis parhaimmillaan kauniina kesäpäivänä kuivalla asfaltilla. Pyörä on hyvin kevyt, siinä on kevyet vanteet ja renkaat, sekä ajoasento on melko aerodynaaminen. Tämän ansiosta pyörä on hyvin nopea verrattuna tavalliseen hybridiin tai maastopyörään. Siihen ei kuitenkaan yleensä mahdu nasta- tai mitään muitakaan yli 28 milliä leveitä renkaita. Siihen ei myöskään saa kiinni lokasuojia tai tavaratelineitä.

Nykyään maantiepyörät alkavat erottua kahteen eri kategoriaan, ns. kilpapyöriin ja endurance-pyöriin. Kilpamaantiepyörät ovat niitä niin sanotusti perinteisiä maantiepyöriä, joissa tärkeintä on hyvät edellytyksen nopeaan ajoon ja kilpailuun. Niinpä runkojen on oltava todella jämäköitä ja ohjauksen herkkä ja nopea. Moni ostaa kuitenkin maantiepyörän lähinnä kuntoiluvälineeksi, jolloin prosentin parin hitaampi eteneminen joissain teoreettisissa olosuhteissa ei haittaa. Tällöin pyörän rungosta voidaan tehdä vähän mukavampi ja ohjauksesta hieman vakaampi. 
Parhaimmillaan maantiepyöräily on tätä!
Cyclocrossi
Maantiepyörän ja maastopyörän avioton lapsi, jollainen piti muutama vuosi sitten jokaisen itseään kunnioittavan pyöräilijän ostaa. Ideana on ollut tehdä sellainen maantiepyörä, että sillä selviäisi hiekkateillä ja kevyessä maastossakin. Tämä on toteutettu muuttamalla hieman rungon geometriaa, jotta saavutettaisiin helpompi ajettavuus maastossa sekä tekemällä tilaa hieman isommille renkaille. Myös jarrut ja muut osat tarvittavilta osin on valittu siten, että ne selviävät mudasta ja töyssyistä paremmin kuin hennot maantieosat. Osaan cyclocross-pyöristä saa myös lokasuojat ja tavaratelineenkin kiinni.

Retkipyörä
Retkipyörä on maantiepyörä, jonka suunnitellussa on otettu huomioon retkeilyn vaatimuksia pyörälle. Retkeilyllä tarkoitetaan tässä tapauksessa esimerkiksi parin vuorokauden telttareissua, jolloin kaikki tavarat eivät  mahdu reppuun. Retkipyörä eroaa maantiepyörästä siinä, että siihen mahtuvat isommat renkaat sekä lokasuojat, rungosta löytyy paljon kiinnityspisteitä tavaratelineille, runko ja vanteet ovat mitoitettu kantamaan kuljettan lisäksi suuri tavarakuorma. Ajoasento on myös usein paljon mukavampi kuin maantiepyörissä.
Ei kulje! Heitän tän fillarin tonne ojaan ja otan taksin!
Aika-ajo/triathlonpyörä
Aika-ajopyörä on tarkoitettu sellaiseen kilpailu- tai kuntoajoon, jossa ei ajeta toisen pyöräilijän imussa, vaan tuulta pitää halkoa aina etummaisena pyöränä. Tämän takia aika-ajopyörissä on aika-ajotanko, sekä muutenkin virtaviivaisempi ajoasento kuin maantiepyörässä. Aika-ajopyörä ei ole suositeltava ensimmäiseksi maantiepyöräksi hieman hankalan ajoasennon ja kapean käyttökohteen vuoksi. Jos sinulla on tarvetta aika-ajopyörälle, saat maantiepyörästäsi miltei yhtä nopean pyörän vähäisin muutoksin, jotka käydään läpi myöhemmin.

Mikä näistä on juuri minulle se oikea?
Lähestytään asiaa samalla systeemillä kuin maastopyörien kanssa. Alla on listattu erilaiset maantiepyörän käyttötarkoitukset ja niihin sopivat pyörät. Eli valitse lausahdus, joka sopisi sinulle parhaiten ja valitse pyörä sen mukaan.

"Jotain nopeempaa tarttis saada alle kun on tota työmatkaa 10 km suuntaansa ja nyt menee Jopotkin ohi"
Yleensä varmin valinta työmatka ajoon on cyclocross-pyörä. Hieman maantiepyörää pystympi ajoasento tekee liikenteen seuraamisesta helpompaa ja mahdollisuus asentaa pyörään lokasuojat ja hieman leveämmät pistosuojatut renkaat pelastaa syksyn ja kevään kurakeleillä turhalta päänvaivalta. 

"Työmatkaa kanssa tarvis ajaa, mutta multa kyllä löytyy jo maastopyörä kurakeleille"
Jos tallista löytyy jo rospuuttokeleille pyörä, voit harkita työmatka-aseeksi maantiepyörää tai cyclocrossia. Jos työmatkasi on vähän pidempi ja pääsääntöisesti maantietä tai hyväkuntoista kevyen liikenteen väylää voi maantiepyörä olla hyvä, mutta taajamassa cyclocrossi on kuivallakin kelillä mukavampi vaihtoehto.

"Ihan vaan perusmaantielenkkejä ja ehkä Pirkan pyöräily sitten ens vuonna"
Tälläiseen käyttöön tavallinen maantiepyörä on paras valinta. Jos tavoitteena ei ole kuitenkaan olla kaikista nopein, vaan lähinnä pitää huolta kunnosta ja nauttia samalla maisemista, kannattaa valita joku muu maantiepyörä, kuin se kirein kisatykki. Nykyään monen valmistajan edullisemmat mallit on jo valmiiksi suunniteltu hieman mukavampaan menoon, niin ajoasentonsa kuin muidenkin ominaisuuksien puolesta, koska näitä pyöriä ostavat yleensä aloittelijat, joilla ei ole aikomuksia ajaa kilpaa. Vähän kalliimmassa, noin 2000 euron hintaluokassa alkaa olemaan jo erikseen niin sanottuja endurance-pyöriä, jotka ovat tavallista kilpapyörää mukavampia.

"Maantiepyörä tietenkin ja mielummin nopeampi kuin kavereilla"
Tässäkin tapauksessa maantiepyörä on paras vaihtoehto ja mikäli tavoitteena on olla nopein kaikista, kannattaa valita siihen soveltuva malli, joka on jo valmiiksi suhteellisen kevyt, riittävän jämäkkä ja headtube, eli rungon etuosa, ei ole liian korkea todella aerodynaamisen ajoasennon saavuttamiseksi.

"Joku kotimaan pyöräilyturnee olis makee ajaa"
Jos pyöräretkiä on tarkoitus ajaa enemmänkin, kannattaa ostaa oikea retkipyörä. Jos taas tuntuu, siltä että ehkä niitä ei niin kovin montaa tulekaan ajettua, voi olla järkevämpää ostaa jokin cyclocross, johon saa tavaratelineet kiinni. Kunnollisia retkipyöriä on myös vaikea löytää suoraan pyöräkaupoista ja ne ovat hieman cyclocrossia painavampia. Jos päädyt ostamaan cyclocrossin johon saa tavaratelineet kiinni, varmista vielä, että vanteet ovat kohtuu kestävää tekoa, koska tavallista painavampi kuorma rasittaa juuri vanteita eniten.

"Pitäis perusmatkan triahtloni ajaa sillä nyt ainakin ja ehkä olis kiva käydä porukkalenkeillä"
Jos aiot kuntoilumielessä osallistua silloin tällöin triathlon-kisoihin tai viikkotempoon, ei sinun kannata ehkä silti ostaa ensimmäisenä aika-ajopyörää. Maantiepyörästä tai jopa cyclocrossista saa 15 minuutissa rakennettua aika-ajopyörän vaihtamalla satulatolpan sekä asentamalla siihen niin sanotut aerokahvat. Ero aerodynamiikassa oikeaan aika-ajopyörään on samaa luokkaa, minkä saat vaihtamalla maantiepyöräilykypäräsi siihen villin näköiseen aika-ajopottaan, eli ei mitenkään merkittävä seikka tavalliselle kuntoilijalle. (Mainittakoon silti, että Rahkaäijältä löytyvät silti niin aerodynaamiset vanteet kuin kypäräkin...) Ostamalla aika-ajopyörän sijasta maantiepyörän voit käydä ajamassa sillä porukkalenkkejä ja se on muutenkin puhdasta aika-ajopyörää paljon monikäyttöisempi. 


Maantiepyörä varusteltuna triathlonia varten.

"Peesaus on ihan hanurista! Ja Havajin Ironmanissä kuulema tuulee kovaa"
Jos tarkoitus on vain kilpailla triathlonissa, eikä ajella työmatkaa tai käydä pyöräilyseuran porukkalenkeillä, etkä tarvitse maantiepyörää mihinkään, voit ostaa suoraan aika-ajopyörän. Suosittelen silti kokeilemaan jotain kaverin pyörää vaikka aluksi, että saat hieman käsitystä siitä opitko suoraan ajamaan aika-ajopyörällä, vai pitäisikö ensimmäinen kesä harjoitella maantiepyörällä kuitenkin?

Minkä kokoinen sen sitten pitäisi olla?

Maantiepyörien koot ilmoitetaan yleensä sentteinä tai tuttuina XS-XXL -kirjainyhdistelminä. Ilmoitettu sentti määrä tarkoittaa rungon korkeutta, mutta nykyään varsinkin hiilikuituisia runkoja alkaa olemaan niin monen muotoisilla runkoratkaisuilla, etteivät valmistajien ilmoittamaat koot ole aina täysin vertailukelpoisia keskenään. 

Oikeaa rungon koko miettiessä kannattaa lähteä liikkeelle mittaamalla jalkasi sisäpituus, eli inseam lenght. Tämä tapahtuu siten, että otettaan mittausta haittaavat housut ja kengät pois jalasta ja mennään seisomaan seinää vasten jalat lähellä toisiaan. Tämän jälkeen painetaan kohtuu ohut kirja seinää vasten jalkojen väliin ja nostetaan se niin ylös kunnes se osuu haaraväliin, tähän kohtaa seinää tehdään merkki tai muuten mitataan kuinka korkealla lattiasta kirjan yläpinta on ollut.
Lukion  pitkä matikka on vankasti Rahkamuijan hallussa, eli näin mittaat jalan sisäpituuden.
Tämän jälkeen kerrotaan saatu pituus 0.665:llä jolloin saadaan suuntaa antava arvio oikeasta runkokoosta. Jos olet kahden eri koon välillä, esimerkiksi 50cm ja 52cm, kannattaa mukavuutta painottavaan ajoon valita suurempi runko ja vauhdikkaaseen ajoon pienempi runko.

Jotkut valmistajat antavat myös runkokokosuosituksia joko jalkasi sisäpituuden tai koko pituutesi perusteella. Jos tälläinen taulukko on saatavilla, luottaisin siihen mielummin kuin tuohon 0.665:lla kertomiseen, koska valmistaja on todennäköisesti ottanut huomioon rungon muodon yms. seikat, joita tuo perinteinen sääntö ei huomio. 

Ihannetilanne olisi tietenkin jos pääsisit asiantuntevaan pyöräkauppaan kokeilemaan pyöriä ja kauppias osaisi avustaa oikean runkokoon valinnassa. Tässä kohtaa kuitenkin taas varoituksen sana, että jos kauppiaan suosittelema pyörä poikkeaa paljon valmistajan kokotaulukosta tai tuosta 0.665:lla kertomalla saadusta tuloksesta, kannattaa kysyä minkä takia juuri tämä runkokoko on oikea vaikka valmistaja suosittelee eri kokoista runkoa. Rahkaperheellä on omakohtaisia kokemuksia siitä kun aivan liian isoa pyörää koitettiin myydä aloittelijalle, koska ei sattunut oikean kokoisia olemaan varastossa.

Miten tehdä maantiepyörästä mukavampi peruskuntoilijalle?

Maantiepyörän mukavuus tai epämukavuus kostuu yleensä kahdesta seikasta, tärinän suodatuksesta sekä ajoasennon mukavuudesta. Molempiin voi vaikuttaa eniten pyörä valittaessa, mutta jo ostetulle pyörälle voi myös tehdä vielä jotain.

Pyörää ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen kuinka ylös ohjaustanko kiinnittyy satulaan nähden. Mitä ylemmäs, sen mukavammaksi ajoasento yleensä koetaan, mutta myös sitä korkeampi ilmanvastus. Ohjaustangon korkeuteen voidaan vaikuttaa kolmella eri seikalla, headtuben korkeudella, spacerien määrällä sekä erilaisilla ohjainkannattamilla (nämä kuvassa alla). Spacereilla ja ohjainkannattimella voidaan ohjaustanko nostaa tai laskea suuntaansa noin 2 senttiä, mutta usein ulkonäön kustannuksella. Tämän takia kannattaa valita suht korkealla headtubella varustettu runko jos tietää pitävänsä suhteellisen pystystä ajoasennosta. 

Yleensä kohtuullisen edukkaissa aloittelijoille tarkoitetuissa pyörissä on melko korkea headtube ja spacereita on jätetty runsaasti tangon alle, eli ajoasento on maantiepyöräksi jo valmiiksi pysty. Jos runko on matala ja spacereita ei ole juurikaan, vaan keula on sahattu matalaksi ei ohjaustanko voi nostaa kuin jyrkällä ohjainkannattimella.
Kuvassa numeroituina 1. headtube, 2. koko etuhaarukan putken pituus, 3. spacereitä, 4. ohjainkannatin eli stemmi.
Eli ohjauskannattimen sijaintia pystysuunnassa voidaan säätää siirtämällä spacereitä sen ylä- tai alapuolelle. Ei kuitenkaan headtuben yläpintaa alemmaksi tai etuhaarukan putken pituutta ylemmäksi. Joistain liikkeistä pyörää tilatessa voit erikseen pyytää, että etuhaarukan putki jätetään tavallista hiukan pidemmäksi jolloin ajoasento on pystympi. Etuhaarukan putkea on mahdollista aina jälkikäteen lyhentää, mutta ei pidentää.
Tärinänsuodatus vastaa maastopyörien jousitusta. Maantiellä ei tarvitse huolehtia juurakoista, mutta joskus karkea asfalttikin täristää ikävästi. Tämän takia maantiepyörä on sitä mukavampi, mitä enemmän siitä löytyy joustoa tai ns. suodatusta tärinöitä vastaan. Tärinöitä vastaan voi suojautua renkailla, hyvällä rungolla sekä jossain määrin ohjaustangolla.

Yleisesti ottaen hiilikuidusta valmistettuja runkoja pidetään mukavimpina. Tämä pitääkin usein paikkansa, mutta myös metalleista saadaan valmistettua mukavia runkoja. Erityisesti hyvät teräs- ja titaanirungot voivat olla yhtä mukavia kuin hiilikuiturungot. Jossain endurance-pyörissä mukavuuten on kiinnitetty erityistä huomiota asentamalla joustoelementtejä runkoon suodattamaan tärinöitä. 

Jos rahat eivät kuitenkaan riitä hiilikuituiseen maantiepyörään voi tärinöitä suodattaa/ehkäistä hyvin paljon pelkällä rengasvalinnalla. Suurin osa maantiepyöristä myydään edelleen 23 milliä leveillä renkailla. Kuitenkin monesta rengasmallista 25 mm tai jopa 28 mm leveä versio rullaa paremmin kuin 23 mm leveä versio. Ainoat haitta puolet ovat muutaman kymmenen gramman painon lisäys ja jokin teoreettinen ero ilmanvastuksessa. 

Rahkaperhe suositteleekin, että viimeistään kun vanhat renkaat ovat ajettu loppuun, ostat tilalle 25 mm tai 28 mm leveät renkaat. Rahkaperheellä on hyviä kokemuksia Continentalin GP4000S-renkaista, jotka testien mukaan rullaavat todella hyvin, mutta ovat kuitenkin melko hyvin pistosuojatut. Jos bujetti ei anna myöten uusia molempia renkaita, mutta tärinä ärsyttää, pelkkä takarenkaankin vaihto auttaa jo huomattavasti. Kaikkiin maantiepyöriin mahtuu pyörimään ainakin 25 mm renkaat.  Jos jarrut ja runko näyttävät ahtailta 23 mm renkailla, kannattaa ottaa jostain selvää mahtuuko kyseiseen pyörään 28mm renkaat jos sellaiset haluaisi.

Renkaan leveyden lisäksi käytetty rengaspaine vaikuttaa suuresti mukavuuteen tai sen puutteeseen. Jos sinulla on 25 mm leveät renkaat ja painat 60 kiloa, ei sinun tarvitse pumpata täyttä kymmentä baria ilmaa renkaisiin, vaan taakse noin kuusi baria ja eteen viisi baria riittää. Jos haluat tieteellisen tarkasti laskea juuri sinulle oikeat rengaspaineet onnistuu se tällä laskurilla. 

Tärinän ja vähän pystymmän ajoasennon lisäksi mukavuuteen vaikuttaa se, että ajoasento on säädetty juuri sinulle sopivaksi. Eli satula, klossit yms. ovat oikeilla kohdillaan. Jotta saisimme tämän ohjeen joskus valmiiksi, en kirjoita tuota pyörän säätämistä tähän tekstiin vaan voitte tutustua aiheeseen kätevästi videon muodossa. Emme valitettavasti löytänyt tarpeeksi kattavaa ja yksinkertaisita ohjetta suomeksi, mutta korjaamme tilanteen kun ehdimme.



Onko merkillä väliä? Ja tekeekö Shimano vain virveliosia?

Jos maastopyörissä pyörämerkeistä puhuminen herättää tunteina, niin maantiepyöristä puhuttaessa pitää olla jo paikoin varovainen. Osalle harrastajista vain italialaisessa pyörässä on tarpeeksi luonnetta, eikä tylsä saksalainen tekele tule kuuloonkaan. 

Maantiepyörissä on hienoja perinteisiä ja kalliita merkkejä vielä enemmän kuin maastopyörissä. Hyviä puolia niin sanotuissa merkkipyörissä on kattava jälleenmyyjä- ja huoltoketju, brändin tuoma "fiilis" (jos siihen haluaa uskoa), parempi jälleenmyyntiarvo ja hyvä laatu. Usein hinnassa joutuu antamaan vähän tasoitusta nettikauppojen omille pyörämerkeille ja muille halvemmille pyörämerkeille. 

Monet tunnetut halpamerkit, esimerkiksi Radon, ovat kuitenkin myös erittäin laadukasta tavaraa, eivätkä pyörämerkit muutamaa suurinta luukunottamatta edes itse valmista pyöriensä runkoja tai muitakaan osia. Eli jos tuntuu siltä, että nettikaupan tosi hyvillä osilla varustettu pyörä huokuttelee enemmän kuin jokin merkkipyörä voit ostaa sen ihan hyvillä mielin, tai jos välttämättä haluat "Spessun" tai muun muodikkaan pyörän ei siinäkään mitään vikaa ole. Nämä ovat makuasioita.

Myös eri merkkien osasarjat, eli vaihtajat, jarrut, kammet ynnä muut, ovat kaikki nykyään niin laadukkaita ja toimivat samoilla periaatteilla, ettei osasarjan merkillä ole mitään käytännnön merkitystä aloittevalle pyöräijijälle. Vaikkakin mainittakoon, että Shimanon 105-osasarjalla pääset 11-vaihteisiin käsiksi aika halvalla nykyään :D

Paljonko siinä pitää olla vaihteita? Tarviinko levyjarrut?

Nykyään maantiepyöriin on vakiintunut joitain halvimpia malleja ja ehkä retkipyöriä lukuunottamatta kaksi eturatasta ja 9-11 takaratasta. Kaksi eturatasta tekee ajamisesta paljon helpompaa, koska pystyt käyttämään takavaihtajaasi paljon laajemmalla alueella koskematta etuvaihtajaan. Karkeasti sanottuna voit ajaa tasaisella ja alamäkeen isommalla rattaalla, käyttäen vain takavaihtajaa. Ja vastaavasti ylämäkeen tai vastatuuleen pienemmällä rattaalla. Kun taas kolmen rattaan systeemissä joudut useammin vaihtamaan eturatasta ja samaan aikaan myös takavaihteita, ettei hyppy ole liian suuri.

Eturattaita on karkeasti jaeteltuna kahta eri kokoa, eli tavallisia ja ns. kompaktikampia, joissa rattaat ovat hieman pienemmät. Kompaktikammilla on jaksaa heikkojalkaisempikin kiivetä jyrkkiä mäkiä hyvin, mutta välitykset eivät riitä ihan niin koviin vauhteihin, kuin tavallisilla eturattailla. Aloittelijalle kuitenkaan tuskin tulee ongelmia kompaktikammillakaan, sillä niilläkin päästelee reilusti yli neljääkymppiä. Jotkin retkipyörät on varustettu kolmirattaisella maantieosasarjalla tai maastopyörän osasarjalla, tälläisellä pyörällä pääsee sinne vuoren päälle matkatavaroidenkin kanssa.

Maantiepyörissä ja cyclocross-pyörissä on perinteisesti ollut vannejarrut. Vannejarruissa voima välitetään vaijerilla kahvalta jarruille, joissa kumiset jarrupalat puristuvat vanteen molemmin puolin hidastaen pyörää. Tässä on kaksi ongelmaa, ensinnäkin vaijeri välittää huonommin voimaa kuin maastopyörien levyjarrujen hydraulineste ja toiseksi kumisen jarrupalan sekä vanteen välinen kitka vaihtelee voimakaasti sen mukaan mitä kaikkea sinne sattuu lentämään väliin. Lisäksi vannejarrut tarvitsevat enemmän huoltoa kuin levyjarrut sekä ne kuluttavat vannetta.
Tällä pysähtyy hyvin.
Tällä ei ihan niin hyvin.
Maantiepyörällä ajetaan kuitenkin pääsääntöisesti tiellä ja usein vieläpä hyvällä kelillä. Tällöin hyvä vannejarru riittää aivan hyvin pysäyttimeksi. Kannattaa kuitenkin huomioida, että halvimmat vannejarrut ovat oikeasti melko huonoja ja vaativat paljon näppivoimaa.

Cyclocross-pyörillä sen sijaan ajetaan usein hieman haastavammissa olosuhteissa, jolloin levyjarrut saattavat olla ihan hyvä sijoitus. Jos epäilet ajavasi paljon huonossakin kelissä, talvella, mudassa tai muuten haastavissa olosuhteissa on levyjarruista sinulle todennäköisesti hyötyä. Pärjäät toki vannejarruillakin, mutta jos budjettiin mahtuu levyjarrullinen pyörä niin se on ihan hyvä vaihtoehto.

Levyjarruja on kahdenlaisia, vaijeri- ja hydraulikäyttöisiä. Vaijerikäyttöisiä levyjarruja pitää säätää sitä mukaan kun palat kuluvat, eikä varsinkaan halvimpien levyjarrujen teho välttämättä poikkea vannejarrujen tehosta juuri mitenkään. Hydrauliset levyjarrut taas vaativat kalliit erikoiskahvat, eikä niitä tämän takia juuri maantie- tai cyclocrosspyörissä vielä olekaan.

Entäs vanteet? Ne on kuulema tärkeät.

Vanteet vaikuttavat pyörän rungon ohella eniten siihen, miltä pyörä tuntuu ajossa. Myös suuri osa pyörän painosta tulee vanteista ja renkaista. Yleisesti ottaen vanteiden tulisi olla jämäkät ja kevyet. Lisäksi vanteilla on vaikutusta pyörän aerodynamiikkaan ja jonkin verran mukavuuteen. 

Markkinoilla on todella paljon eri vannevalmistajia ja -merkkejä, ja usein vanteen kehä on jonkun valmistajan, pinnat toisen ja keskiö jonkun kolmannen. Tällöin vanteiden suora vertailu pyörien välillä on melko vaikeaa. Jossain halvimmissa maantiepyörissä ei edes ilmoiteta mitkä vanteet pyörässä on, saatetaan vaan todeta esimerkiksi, että alumiiniset huippukevyet vanteet. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että ne ovat kaikkea muuta kuin huippuvanteet. Se, että vanteiden valmistaja ja tyyppi ilmoitetaan on jo parempi merkki. Tällöin voitkin syöttää Google-hakuun vanteen merkin ja tyypin, jolloin usein löytyy joko jonkun lehden arvostelu tai edes käyttäjäkokemuksia.

Helpoiten vertailtava ominaisuus vanteissa on paino, joka on yleensä helppo löytää netistä. Vanteiden paino vaikuttaa lähinnä siihen kuinka kevyeltä ja herkältä pyörä tuntuu ajaa. Tällä ei ole suurta merkitystä todelliseen nopeuteen, varsinkaan aloittelijalla Suomen suht tasaisilla teillä, mutta pyörä on paljon hauskempi ajaa kun siinä on kevyet vanteet. Vanteiden painon lisäksi myös renkaat ja sisärenkaat vaikuttavat tähän tuntumaan, jopa vanteitakin enemmän, koska niiden massa on aivan pyörivien osien ulkokehällä. Usein halvin tapa parantaa pyöränsä ajotuntumaa onkin ostaa kevyemmät sisä- ja ulkorenkaat, jos ne ovat vakiona kovin painavaa sorttia. Tässäkin tosin tehdään aina vähän kompromissejä, varsinkin ulkorenkaiden osalta, kevyempi rengas tuppaa aina olemaan herkempi puhkeamaan ja pienempi koko on epämukavempi huonolla alustalla. Rahkaperhe suosittelee hyvänä kompromissinä Continentalin GP4000s II renkaita 25 millin koossa. (Continental ei ole vielä maksanut tästä meille mitään, toivottavasti kuitenkin pian tulee ilmaisia renkaita ovista ja ikkunoista.)

Painon lisäksi vanteiden jäykkyydellä on iso merkitys pyörän ajettavuuteen. Löysät vanteet hukkaavat tehoa varsinkin seisaaltaan suurella voimalla ajettaessa. Tämä korostuu erityisesti painavilla ja vahvajalkaisilla kavereilla. Jos joitakin vanteita ei pidetä maailman tukevimpina, se ei välttämättä ole ongelma 55-kiloiselle tytölle, mutta 100-kiloiselle miehelle vanteet voivat tuntua todella huonoilta. Tämä on siis hyvin tilannekohtaista!

Rahkaäijä tietenkin osti itselleen muodikkaat aerovanteet, koska ajaa niin mahdottoman kovaa.

Nykyään vanteiden aerodynamiikalle annetaan, varsinkin myyntipuheissa, iso merkitys. Korkeita hiilikuituvanteita näkeekin nykyään jo aika paljon. Vanteiden aerodynamiikalla ei mielestäni ole aloittelijalle juurikaan merkitystä. Ensinnäkin vanteiden aerodynamiikalla alkaa olemaan merkitystä vasta hiukan kovemmissa yli 30km/h vauhdeissa ja tällöinkin puhutaan samansuuruisesta vaikutuksesta, joka huonolla ja hyvällä kypärällä saattaa olla. Aerodynamiikan parantamisessa kannattaa mielestäni lähteä ajoasennon laskemisesta ja sitten kun aletaan olemaan aika matalassa ajoasennossa ja alakahvoilta ajaminen on mukavaa ja tuttua puuhaa, voi ruveta shoppailemaan "aerovanteita" ja muita "aero-osia". Lisäksi korkeaprofiiliset vanteet ovat kovalla sivutuulella hankalat ajettavat.

Cyclocross-pyörien mukana tulee yleensä suhteellisen painavat ja kestävät vanteet, joilla voi ajaa maastossa. Jos kesällä mieli tekee maantielle, saa pyörästään paljon hauskemman maantiemenijän ostamalla toisiksi vanteiksi jotkin kevyet maantiepyörän vanteet. Tällöin ei tarvitse myöskään joka lenkkiä varten vaihtaa renkaita, vaan pelkkä nopea vanteiden vaihto riittää. 

Kuinka kallis pyörä kannattaa ostaa?

Maantiepyörissä hinta muodostuu, rungosta, osasarjasta (eli vaihtajista, jarruista, kammista ja kahvoista), putkiosista (eli satulatolpasta, ohjaustangosta jne), vanteista sekä muista osista. Yleisesti ottaen mitä kalliimpi pyörä, sen kevyemmistä osista se on tehty. Tiettyyn rajaan asti rahalla saa myös muutakin kuin grammoja pois pyörästä.

Rahkaperheen mielestä maantiepyörään kannattaa pyrkiä säästämään ainakin sen verran rahaa, että pyörä on valmistettu kohtuullisen laadukkaista osista. Mielestämme tämä tarkoittaa Shimanon osasarjoissa 105:sta tai parempaa. Meillä on kokemuksia Shimanon osasarjoista Sorasta, 105 ja Ultegrasta. Sora vaihtoi selkeästi hitaammin ja eikä käyttötuntuma ollut kovin mukava, lisäksi vaihtajia sai olla säätämässä noin kolme kertaa useammin kuin 105:sta. Tietenkin kaikki pyörät ovat yksilöitä ja käytetyt vaijerit ynnä muut vaikuttavat myös, mutta ainakaan tuon yhden pyörän perusteella emme voi suositella 105:sta halvempia osia. Tosin jos ei ole kovin kranttu vaihteiden ja jarrujen käyttötuntumasta ja osaa säätää vaihtajia tarpeen tullen, kyllä Sorillakin pärjää. Soran ja 105 väliin mahtuu vielä Tiagra, josta ei meillä ei ole kokemusta.

Shimanon kalliimmat osasarjat ovat Ultegra ja Dura-ace, joita saa molempia sähköllä tai vaijerilla toimivia. Ultegra toimii ehkä vielä aavistuksen hienostuneemmin kuin 105, mutta säädön tai huollon tarpeessa emme ole havainneet mitään eroa. Sähkövaihtajat ovat vaijerilla toimivia mukavampia käyttää, mutta ladattavista akuista on pientä lisä riesaa. Sähkövaihtajia on tarjolla vasta reilusti yli 2000 euron pyörissä.

Jostain syystä markkinoiden edullisimmat pyörät ovat usein varustettu Shimanon osasarjoilla, mutta vähän kalliimmissa pyörissä löytyy myös Sramin ja Campagnolon osasarjoja. Eri merkkien osasarjojen vertailu ei ole ihan suoraviivaista, mutta näiden merkkien Apex ja Veloce vastaavat kai noin suurin piirtein 105:tä laadultaan ja Rival ja Centaur Ultegraa.

Kohtuullisen laadukkailla (105 tai parempi osasarja) osilla varustetun maantiepyörän saa halvimmillaan jo alle tuhannella eurolla. Soralla tai muilla halpisosilla varustettuja pyöriä löytää jopa alle 500 euroon. Usein kuitekin hyvin halpa hinta kielii siitä, että pyörän muut osat, kuten esimerkiksi vanteet, ovat hyvin edullista tavaraa ja pyörän paino voi olla yli kymmenen kiloa. Osia vertaillessa kannattaa huomioida valmistajien yleinen temppu laittaa selkeästi näkyvillä olevaksi takavaihtajaksi jokin vähän kalliimpi osa ja samaan aikaan pistää jarruiksi jotkin täysin merkittömät pysäyttimet, eli kokonaisuus ratkaisee, ei takavaihtaja!

Rahvelon tehtaalle kuluttajaa ei koiteta harhauttaa vaan kaikki osat ovat Ultegraa.
Hyvä esimerkki järkevän hintaisesta aloittelijan pyörästä on vaikka Radonin R1.1000 eurolla saat 105 osasarjan, hyvät vanteet, alumiinirungoin hiilikuituisella etuhaarukalla, joka on paljon alumiinista mukavampi. Pyörä on jo melko kevyt painaen ilman polkimia vain 7,85 kiloa.

Jos haluat sijoittaa hieman enemmän rahaa,  niin vähän alle 2000 euron hintaluokasta löytyy laadukkaita hiilikuiturunkoisia pyöriä, jotka ovat alumiinista pyörää vähän mukavampia ja mahdollisesti kevyempiä.
Reiluun kahteen tuhanteen euroon alkaa taas löytymään vähän erilaisiin käyttötarkoituksiin suunniteltuja pyöriä, esimerkikis erityisen mukavia endurance-pyöriä ja nopeita aero-pyöriä.

Ja tietenkin tuosta ylöspäin vain taivas on rajana ja rahalla saat paitsi painoa pois, myös huipputehokkaat levyjarrut, sähkövaihteet, omakotitalon hintaiset vanteet ja niin edelleen. Ensimmäiseen pyörään ei kuitenkaan kannata mielestämme käyttää juuri tuota 2000 euroa enempää, koska et ole välttämättä ihan varma minkälaisen pyörän tulet jatkossa tarvitsemaan, jos harrastussuunnitelmasi muuttuvatkin, niin kuin harrastuksen alussa on usein tapana käydä. Tietenkin jos sinulla sattuu olemaan paljon rahaa käytössäsi, pyörä on aina loistava ostos ja voit ostaa kalliimman ja tätä myöden myös paremman ensipyörän. Hyvä pyörä on pitkäikäinen sijoitus ja sillä tulee ajettua enemmän.

Mistä ostaa pyörä?

Maantiepyörä kannattaa ostaa joko asiantuntevasta pyöräkaupasta, tilata netistä tai ostaa käytettynä. 

Asiantuntevalla pyöräkaupalla tarkoitetaan yleensä kauppaa, jossa myydään ainoastaan polkupyöriä. Rahkaperheen kokemuksien mukaan aloittelijoiden ei kannata välttämättä ostaa maantiepyörää Prismasta tai Intersportista, vaikka siellä niitä joskus sattuu olemaan myynnissä. Usein myyjillä ei ole mitään kokemusta maantiepyöristä, eikä heitä ole välttämättä koulutettu myymään maantiepyöriä. Uudesta tulokkaasta XXL:stä ei ole vielä kokemuksia, mutta ainakin pyörien hintahaitari ylettää sen verran ylös noissa liikeissä, että myyjiksi luultavasti on valittu maantiepyörätkin tuntevia kauppamiehiä ja -naisia.

Pyöräkaupasta ostettaessa pääset kokeilemaan pyörää, saat neuvoja sen ostamiseen eikä sinun tarvitse huolehtia pyörän postimaksuista, kasamisesta sekä raastavasta odottamisesta ja mahdolliset takuuasiat sujuvat helpommin. Huonoja puolia on suppeampi tarjonta erityisesti erikoisempien pyörien osalta, sekä usein vähän korkeampi hinta. Monet liikkeet kyllä mielellään myös tilaavat asiakkailleen sopivan pyörän, mikäli sellaista ei löydy hyllystä. 

Rahkaperhe suositteleekin käymään paikallisessa pyöräkaupassa, vaikka netistä olisi jo joku hyvä diili kiikarissa. Esimerkiksi joku viime vuotinen malli saattaa irrota kotimaastakin yllättävän edullisesti.

Nettikauppojen etuna on jo edellä mainitut hinta ja valikoima. Rahkaperheellä on hyviä kokemuksia ainakin kaupoista Bike-discount, Chainreaction, Rose ja Wiggle. Jos ostat pyörän netistä tulee se yleensä miltein valmiiksi kasattuna, sinun tarvitsee ainoastaa kiinnittää ohjaustanko ja vanteet pyörään. 

Käytetyn pyörän ostamalla on mahdollista päästä harrastuksen makuun jo muutamalla satasella. Emme kuitenkaan suosittele varsinkaan kalliin käytetyn pyörän ostamista täydelliselle aloittelijalle, koska hän ei osaa arvioida pyörän kuntoa ja hintaa uusiin pyöriin verrattuna vielä kovin hyvin. Käytetty on kuitenkin aloittelijalle silloin hyvä valinta, kun rahaa on käytössä rajoitetusti. Esimerkiksi alumiinirunkoisen muutaman vuoden vanhan ihan käyttökelpoisen maantiepyörän voi saada käytettynä muutamalla satasella, jolloin voit aloittaa harrastuksen hyvin halvalla ja ostaa myöhemmin sen kalliimman pyörän, jos siltä tuntuu. Käytettyä pyörää ostaessa kannattaa pitää aina tuntosarvet pystyssä ja tarkkailla, että tietääkö myyjä todella pyörästä kaiken tarpeellisen vai onko kaveri kauppaamassa naapurin pyörävarastosta käännettyä peliä. Hyvä paikka käytetyn pyörän etsimiseen on Fillaritori.

Käytettyä pyörää ostaessa kannattaa tarkistaa, että ajaessa mikään osa ei heilu, eikä pyörästä tule mitään ylimääräisiä ääniä jarruttaessa tai kovaa poljettaessa, ja että vanteet ovat suorat ja kulutusosat, kuten ketjut ja rattaat ovat asiallisessa kunnossa. Rahkaperheen mielestä käypä hinta pari vuotta vanhalle käytetyllä kohtuullisen siisti kuntoiselle maantiepyörälle on noin puolet uuden pyörän hinnasta. Jos ostat käytetyn pyörän parin satasen säästön takia, menee tuo raha äkkiä, kun uusit renkaat ja voimansiirron osat.


Mitä muuta tarvitsen?

Pyörän lisäksi tarvitset polkimet, ajovarusteet sekä perushuoltotyökalut.

Pyörät myydään usein ilman polkimia. Tämä johtuu siitä, että näin kukin voi valita mieleiset polkimensa. Maantiepyörään kannattaa valita ilman muuta lukkopolkimet. Jos et ole ennen käyttänyt niitä, löytyy netistä ja mahdollisesti pyöräkauppiaalta neuvoja niiden opetteluun. Lukkopolkimia on kahdenlaisia, maantie- ja maastokengille tarkoitettuja. Ennen kuin ostat jommat kummat polkimet, sinun täytyy päättää kumpia kenkiä haluat käyttää. Näistä juttua hieman alempana.

Pakolliset ajovarusteet ovat kengät, kypärä sekä housut. Tietenkin voit ostaa lisäksi kaikki muutkin vaatteesi pyöräilyyn tarkotettuina, mutta nuo ovat ne pakolliset.

Kenkiä ja polkimia on kahdella erilaisella "klossilla" eli kiinnitystavalla varustetuina. On niin sanottuna maastokenkiä ja maantiekenkiä. Maastokengissä "klossi" eli osa, jolla kenkä kiinnittyy polkimeen on pienempi ja se on upotettu kengän sisään. Tämän ansiosta maastokengillä pystyy kävelemään kohtuullisen hyvin ja ne sopivatkin paremmin maantiepyörän kengiksi tilanteessa, jossa joudut kävelemään pyöräilykengilläsi vähänkään enempää. Maantiekengillä on vaikeampi kävellä, mutta niiden klossi on polkimessa tukevammin kiinni, mikä antaa aavistuksen paremman tuntuman polkemiseen.
Oikealla maastokenkä ja vasemmalla maantiekenkä.
Maantiepyörällä ajaessa ihan tavallinen kypärä tai maastokäyttöön tarkoitettu kypärä käy hyvin. Jos kuitenkin päätät ostaa uuden kypärän, maantiekypärä on kuitenkin tyylikkäämpi ja aerodynaamisempi vaihtoehto, kuin lipalla varustettu maastokypärä. Jos haluat joskus kilpailla triathlonissa tai aika-ajossa ja päätät ostaa maantiekypärän, kannattaa ostaa joku aerodynaamiseksi suunniteltu kypärä. Esimerkiksi Rahkaäijältä löytyvä Giro Airshield -kypärä on lähes yhtä aerodynaaminen kuin oikea aika-ajokypärä, mutta se ei näytä niin hurjalta etteikö sitä voisi käyttää kaikilla lenkeillä.
Oikealta vasemmalle, "aerokypärä", tavallinen maantiekypärä ja maastokypärä. Kaikki ovat ajavat asiansa maantiellä.
Hyvissä pyöräilyhousuissa on haaravälissä pehmuste eli "vaippa" joka tekee siittä todella kovasta maantiepyörän satulasta paljon mukavemman. Tämän takia Rahkaperhe suosittelee pyöräilyhousujen ostoa heti ensi lenkeillekkin. Rahkamuija on löytänyt mukavimmat pyöräilyshortsinsa Lidlistä, joten kannattaa kokeilla monia eri vaihtoehtoja, koska kaikki pehmusteet eivät sovi kaikkien pyrstöille.

Huoltotyökaluja ostaessa kannattaa arvioida kuinka paljon pyöräänsä haluaa itse huoltaa. Perushuollot eivät ole kovin vaikeita ja netistä löytyy ohje kaikkiin huoltoihin, mutta toisaalta aina se on helpompaa antaa ammattilaisten huoltaa pyöräsi. Vaikka päättäisit, että teet huoltoja pyörääsi itse, tarvitset kuitenkin joitakin työkaluja.

Ensinnäkin tarvitset renkaan vaihdossa tarvittavat pumpun, rengasraudat sekä varasisäkumin tai paikkasarjan. Lisäksi lenkeillä on hyvä olla mukana yleistyökalu, josta pitää löytyä ainakin pyörästäsi löytyvät kuusiokolo, torx ja ristipääavaimet sekä ketjutyökalu. Ketjutyökalulla saat poistettua katkenneen lenkin ketjustasi, jolloin voit korjata katkenneen ketjusi lenkillä uudella ketjulukolla.

Lisäksi sinun kannattaa ostaa ainakin ketjunvenymämittari. Vaikka et itse vaihtaisi uusia ketjuja pyörääsi, mittarilla mittaamalla tiedät, koska sinun tulee viedä pyöräsi ketjun vaihtoon. Venymämittari ei maksa kovin paljoa ja se maksaa itsensä takaisin ennen pitkää pienempinä voimansiirron huoltokuluina.

Työkalujen lisäksi sinun kannattaa hankkia satulalaukku, jossa kuljetat työkaluja. Lisäksi maantiepyörään kannattaa asentaa (jos siinä ei niitä ole jo valmiina) kaksi pullotelinettä sekä hankkia kaksi reilun kokoista pulloa. Lisäksi jokin pieni ja kevyt vaijerilukko on hyvä varuste, jos haluat poiketa kesken pyöräreissun terassille nauttimaan kahvit.
Perus satulalaukku johon mahtuu varasisäkumi, pieni lukko, työkaluja, sekä avaimet ja luottokortti.
Rahvelossa on tietenkin huippukevyet hiilikuituiset juomapullon telineet.

Loppusanat

Onneksi olkoon, jaksoit ilmeisesti lukea tekstin loppuun asti. Kertauksena todettakoon ehkä, että pyörän ostossa tärkeintä on oikean koon ja käyttötarkoituksen mukaisen pyörän ostaminen. Yksittäisiä osia on mahdollista vaihdella jälkikäteenkin mutta koko pyörän vaihtaminen tulee kalliiksi!

Kaikki, jotka lukivat tekstin kokonaan, huutavat HEP! Millaisia aatteita osto-opas herätti? Mikä on sinulle tärkeää maantiepyörässä? Mitä haluaisit vielä lisätä? Kerro!

35 kommenttia:

  1. Huhhuh ähky! Onneks ostin jo itelleni ihan perushybridin nii ei tarvii pureskella kaikkea tätä tietoa! ;)
    Eli pakko sanoa että kesken jäi lukeminen, mutta vaikuttaa loistavalta oppaalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä oli kieltämättä aika tuhdisti tavaraa, joten en ihmettel yhtään, jos et kaikkia jaksanut pureskella. :D

      Poista
  2. Mielenkiintoista! Mun innostuksen pyöräilyyn on herättäny spinning. Lisäksi tämä blogi (ratareisi kuulostaa niin houkuttelevalta) ja pari muuta. Jos aloittaisi ulkoiluttamaan Helkamaa ja pohtisi pyörä asioita lisää... Se voimannostokurssi kuulosti niin hyvältä ja tarpeelliselta. Harmi että en pääse. Mukavia treenejä ja kiitos loistavasta blogista! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro! Hienoa, että pieni pyöräilykipinä on syttynyt! Mä en ole koskaan kokeillutkaan spinningiä, mutta varmasti pitäisi. Ja tuu ehdottomasti Ratareiteen, siellä voi ajaa mainiosti vaikka millasella Helkamalla. Ei se matka tapa, vaan vauhti. ;) Katsotaan taas joskus, jos järjestetään vielä yksi vn-kurssi, tälläkin kertaa halukkaita oli enemmän kun pystyttiin ottamaan.
      Kiitos itsellesi ja mahtavaa kevättä!

      Poista
  3. Hep! Kiitos oppaan kirjoittajille. Pyöräilyinnostus leviää uhkaavasti täällä lähimaastossa, läskipyöriä on ilmestynyt omaan ja sukulaisten talliin ihan yhtäkkiä, joten hyvä pysytellä ajan tasalla näistä pyörähommista. Fysioterapeutti kyllä suositteli niska-/hartiaongelmien takia mulle mummopyörää,eiiih! Mutta saahan sitä haaveilla..

    Minttu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, mukava kun jaksoit lukea! Läskipyörä on kyllä siitä erikoinen juttu, että ihan yhtäkkiä se vaan ilmestyy kotiin ja on aivan koukussa!
      Mä en ihan mummopyörälinjalle lähtis! Maantiepyöräänkin saa hyvin pystyn asennon, kun etuhaarukan putki on pitkä ja spacereita paljon. Paljon niskahartiongelmiin vaikuttaa myös muut pyörän säädöt, jos ajoasento on ihan pielessä, niin äkkiä alkaa kolottaan. On myös olemassa fitnesspyöriä, joissa ei ole kippurasarvia. Kannattaa tutustua hyvin pyörävalikoimaan, eikä ihan mukisematta ottaa vastaan fyssarin kehotusta mummoveivarista. :D

      Poista
  4. Hei kiitti. Tuli ihan fiilis, että olis muka tilannut tän tekstin, kun just kiersin paikalliset pyöräkaupat :D. Ens viikolla ehkä uskallan tällä nilkalla koeajaa fillarit ja sit jos olis uuden ja oikean pyörän omistaja, jee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajoitus oli sitten enemmän kuin hyvä! Muista sit kysellä paljon tyhmiäkin kysymyksiä pyöräkaupassa, niin saat vastauksen kaikkeen! :) Tsemppiä pyörän ostoon, toivottavasti löytyy hyvä!

      Poista
  5. Hep! Kiitos, erinomainen teksti!
    Ostin itse viime syksynä maantiepyörän ja silloin luotin mahtavaan myyjään liikkeessä ja omaan fiilikseen kun sain kokeilla useita eri malleja.

    Nyt olen yrittänyt selvitellä itselleni sopivaa satulaa, harmittavasti liikkeitä, joissa olisi testisatuloita ei ole löytynyt. Pyörän mukana tullut oli liian kapea ja sen lisäksi olen kaksi ostanut joiden jälkeen oikea koko on nyt löytynyt, mutta vieläkään malli ei tunnu parhaimmalta. Ehkä vie vaan aikaa tottua kovaan satulaan ja eri asentoon.

    Mutta olisi kiva kuulla teiltä myös satulamietteitä. Vai tuntuiko pyörän mukana tullut satula heti hyvältä?

    -Viivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pari vuotta sitten ostin tamperelaiselta spessukauppiaalta sellaisen "kaksinokkaisen" satulan. Satulan sai ainakin silloin koeajoon.

      Poista
    2. Moro Viivi! Mukava kun pidit ja vielä parempaa, että olet jo löytänyt sopivan pyörän. Ajaminen on ihanaa!

      Mulla on aina jotenkin osunut satula-asiat kohdalleen, ehkä on niin lihaisa perä, että se vähän pehmustaa eikä kova satula haittaa. :D Se on myös se, että kapella ja kovalla satulalla on tullut ajettua aika kauan, niin siihen on tottunut. Mä oon kuullut myös hyvää noista kaksinokkaisista, Adamo on aika suosittu merkki ainakin. Ja loistavaa palvelua, kun on saanut testata satulaa!

      Poista
    3. Heh, no Adamon Typhoon on tällä hetkellä ajossa ja se tuntuu nyt parhaimmalta, mutta kyllä se vähän mun mielestä hiertää nivusista.
      Mutta tuossa satulassa istuessa tuntuu, että nyt ainakin istun luiden varassa ja satulan lupaama tunnottomuuden puute kyllä toteutuu. Selkeästi itse ainakin koen tarvitsevan tuon reiän tai kuopan satulaan.

      Ajattelin nyt seuraavaksi vielä päivittää pyöräilyshortsit kun nykyiset on niin vanhat, että pehmukkeet on jo niin lytyssä, että ei ne mitään pehmusta enää. :)

      -Viivi

      Poista
  6. Hyvä opas, jos nyt sattuisin innostumaan cycloani vaihtamaan. Toistaiseksi se on hyvin palvellut. Minulle ongelmalliseksi on osoittautunut presta-venttiili. Jo kaksi kertaa olen onnistunut vääntämään venttiilin renkaanpainetta lisätessäni. En tiedä onko yleisempikin vaiva, mutta ketuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäpä sitä hyvää vaihtamaan, jos ei maantiepyörä erityisesti himota!
      Meillä oli kans aiemmin ongelmia prestojen kanssa, kun pumppu jäi aina jumiin pumppauksen päätteeksi. Sitten ostettiin parempi Cuben pumppu, niin ongelma poistui!

      Poista
  7. Hep! En ole ostamassa pyörää lähiaikoina ja muutenkin sali ja juoksu ovat enemmän minun juttuni mutta luin kun kerta olette jaksaneet kirjoittaa ja panostaa tähän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi että, vähän olit reipas, kun jaksoit lukea loppuun. :) Juokseminen on kyllä parhaimmillaan aivan ihanaa!

      Poista
  8. Moi
    En huomannut, oliko puhetta alushousujen jättämisestä pois ajohousujen alta???
    Ekat omat reissut puuvillashotseilla oli aika epämukavia, mutta ilman niitä, aivan eri asia, oli suorastaan taivaallista polkea ilman hikisiä, saumaisia alushousuja. Profillaristeillelle aivan selvää, muttei meille uusille pyöräilijöille uuttta.
    Mielestäni laadukkaat pyöräilyhousut on tärkeimmät asusteet, toiset lukkopolkimet kenkineen, näillä pääsee alkuun hyvin, pyörä on sitten ihan toinen juttu...Jari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää sortsihommat on kyllä tosi tarkkoja, ettei paikat hierry! Riippuu paljolti ihmisestä ja myös siitä, onki mies vai nainen, että millaset sortsit (ja kalsarit vai ei) tarttis olla! Mää en kyllä millekään pitkälle lenkille lähtis enää ilman pyöräilyhousuja, mutta tiedän kyllä niitäkin joita se pehmuste haittaa!

      Poista
  9. Moi, oivallinen opas ja osui kohdalleni oikeaan aikaan. Hep, eli jaksoin lukea alusta loppuun. Maantiepyörä on haussa mutta ensimmäisen pyörän ollessa kyseessä en heti taida pro-osaston menopeleihin päätyä, pikemminkin pyöräliikkeen kohtalaiseen pakettiin jolla voin sitten kalustonälkää kasvattaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että tästä oli apua. Heti ei tosiaan kannatta pistää mitään viiden tonnin vehjettä, jos ei ole ihan varma tarpeesta ja ajohimoista. Toivottavasti pyörä löytyy tai on jo löytynyt!

      Poista
  10. Kiitos tästä postauksesta!!
    Ostettiin mieheni kanssa uudet maantiepyörät ja niihen lukkopolkimet. Lahopäänä en huomannut sen tarkempaa niistä kysyä myyjä vain sanoi että nämä on ne yleisimmät joita käytetään. Kumpaakohan se tarkoitti.. näkeekö polkimesta helposti ulospäin kummat lukot kyseessä?

    Terkuin aloittelija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro! Lukoista näkee helposti onko ne maasto- vai maantiemallia. Tältä näyttää yleisin maastopoljin http://cdn-a.verkkokauppa.com/images/70/2_231391-872x702.jpeg ja maantiepolkimia on vähän eri sorttisia, mutta tavallisin näyttää suunnilleen tältä http://hs13.snstatic.fi/webkuva/taysi/300/1305942963285?ts=393

      Maastolukotkin sopii aivan hyvin maantiepyörään ja maastokengillä pystyy sentään vähän käveleen, toisin ku maantiepopoilla.

      Mahtavia ajokelejä teille loppukesään!

      Poista
  11. Hep! Hyvä kirjoitus, juuri tällaista for dummies -versiota lähdin kuukkeloimaan. Ja kiitos, aiemmin löytämäni linkki edulliseen (tai "edulliseen") pyörään karsiutui tämän tekstin jälkeen pois, kun viisastuin mitä Sora tarkoittaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että tästä oli apua! Pyöräviidakko on melkoinen ja sitä on vaikea haravoida läpi jos ei ole mitään kättä pidempää. :)

      Poista
  12. Olen katkera ihmisjärjelle. Miksi ihminen ei osaa keksiä ongelmattomia lukkopolkimia? On käyty kuussa, ja halkaistu atomia ja tehty monenlaista muuta tosivaikeaa. Mut ei, ei millään polkimia maantiepyörään, joista saa jalan irti vaivatta - ilman kaatuilua siksi että kengät ovat tomerasti kiinni polkimissa. Herrajumala, että olemme tyhmiä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen itse ajanut lukkopolkimilla nyt melkein neljä vuotta ja hyvin on sujunut! Voihan maantiepyöräänkin laittaa vaikka SPD:n maastolukot, jotka irtoaa helposti. Ainoa ongelma maantielukoissa on oikeastaan se, että maantiekengillä on hankala kävellä missään.

      Poista
    2. Mulla on noi Time lukkopolkimet. Irtirepimisongelman lisäksi klipsit kuluvat 2 - 3 parin vuosivauhtia. Onkohan näitä lukkopolkimia laitettu paremmuusvertailuun missään ?

      Poista
  13. Lähti maantiepyörä ostoon chainreactionista, 105:silla varustettuna. Kiitokset neuvoista! :)

    VastaaPoista
  14. http://www.sheldonbrown.com/

    Edesmenneen Sheldon Brownin sivuilta löytyy myös kaikkea mahdollista pyöräilyyn liittyvää.

    VastaaPoista
  15. Kiitos! Harvinaisen kansantajuisesti kirjoitettu, eli tosiaankin auttaa aloittelijaa.
    Yksi asia jäi kuitenkin askarruttamaan, eli tuo rungon koko. Kirjoit/kirjoititte, etää mukavaan ajoon isompi ja kilpailuhenkisempään meininkiin pienempi. XXL:n sivuilla on juuri päin vastainen ohje:
    "Jos pituus sattuu kahden koon väliin kannattaa valita pienempi koko jos tarkoituksena on ajaa kohtuullisen pitkiä mutta leppoisia maantielenkkejä. Matalamman rungon ajoasento on tällöin hieman pystympi ja mukavampi. Valitse suurempi koko jos ajat kovempaa tai kilpamielessä, sillä korkeammalla rungolla on matalampi ja näin sporttisempi ajoasento."
    Jotenkin olen taiuvainen uskomaan teidän ohjetta, mutta haluaisin kuitenkin varmistuksen.
    Jari

    VastaaPoista
  16. Kiitos tästä blogista! Lueskelin tätä useaan kertaan läpi kun suunnittelin maantiepyörän ostoa toista vuotta. Tajusin tätä luettuani mitä haen pyörältä ja millaisia osia/ominaisuuksia siinä pitäisi olla näin aloittelijalle. Nyt hommattu hiilikuituinen 105 osilla varustettu pyörä jolla kelpaa mennä, eikä kuitenkaan konkurssia tehty joka olisi tullut jos olisin kuunnellut kovempia harrastajia. Tälle kesälle veivattu 1300 kilsaa vaikka kelit on ollut mitä on mutta hymy naamalla oikeasta ostoksesta vaikka rasituksen tuska onkin ajoittain kova.

    VastaaPoista
  17. Kiitokset.

    Kyselitte, mitä lisää. Tässä tulee. Konkreettisia ajantasaisia esimerkkejä jokaiseen luokkaan ja hintaluokkaan.

    Vinkkiä, millä tavarat kyytiin tai mitkä pikalokarit sykloon jne.

    Kirjoitus oli hyödyksi. Sain valittua, että hinnasta riippuen työmatkakonkeliksi tulee cyclocrossi.

    VastaaPoista
  18. Kiitos tästä tekstistä! Tässä ensimmäistä maantiepyörääni parhaillaan etaiskelevänä täytyy todeta, että ilman tätä olisin aivan hukassa. No, hukassa olen tässä ominaisuusviidakossa muutenkin, mutta en ihan niin pahasti :D

    VastaaPoista
  19. Kiitos kattavasta infopaketista! Olen jo pidempään miettinyt käytetyn maantiepyörän ostoa ja ihmetellyt erilaisten osasarjojen ominaisuuksia ja hinta-laatusuhteita. Tämä blogi vastasi lähes kaikkiin kysymyksiini!

    VastaaPoista