maanantai 28. maaliskuuta 2016

Pyhän Pyhälenkki

Harvoin tulee maanantaita odotettua yhtä kiihkeästi, mutta tämä maanantai oli todellakin odotettu vapaapäivä työntäyteisen viime viikon jälkeen. Aamulla vähän siivoiltiin ja huollettiin pyöriä ja kun kerrankin oli aikaa, tehtiin perunamuusia ja paistettiin lohta. Mun hommaksi jää aina kuoria perunat muusiin, koska Rahkaäijä jättäisi kuoret perunoihin ja survoisi kaiken muusiksi, jollen tekisi kuorimisoperaatiota. Kuorimuusia. Yöh!
Lohta ja Rahkaäijän lempimaustetta eli Hukkasen kalamaustetta. 
Leo Bengali se siellä vaanii, söisi varmaan tomaatit tuosta ekana. Tai sitten ei. 
Lounaan jälkeen lähdettiin vähän haistelemaan raikasta pyhäpäivää ulos fillareiden kanssa. Rahkaäijä osti pari viikkoa sitten cyclocrossin, mutta mun oli tyytyminen vain jäykkäperäisen maastopyörän kyytiin, kun sopivaa syslorossia ei ole vielä osunut eteen. Rahkaäijä muuten myy etujousitetun maasturinsa pois cyclon alta ja se on myynnissä täällä. Tuo Merida on tosi kiva ja vauhdikas pyörä, itsekin olen sitä toisinaan työmatkoille lainannut.
Ihan vielä ei ole venekelit. Kivan värikkäitä paatteja!
Rahkaäijän uusi pyörä jälkimmäisenä jonossa. Pyhäjärvi oli jo vähän auki, liekö ollut edes jäässä tänä talvena. 
 Ajettiin perinteinen Pyhäjärven lenkki, joka seurailee Pyhäjärven rantaa Pirkkalassa ja Tampereella. Oli sen verran kurainen keli, että kierrettiin kaikki pahimmat mutapolut ja ajettiin lähinnä teitä pitkin. Pehmeät hiekkatiet tuntui suunnilleen siltä, kuin olisi yrittänyt polkea eteenpäin pehmeässä toffeessa.
Toffeesta puheenollen oli pakko pysähtyä kaksi kertaa matkalle osuneisiin kauppoihin, kun pyöräilyeväsvarustus oli varsin vaatimaton. 
Ihanaa mutatietä. Mutta eikös cyclocrosseilla aina ajeta jossain kurassa? 
Aina on loistava hetki leuattaa!
Tänä talvena on tullut poljettua aivan naurettavan vähän mitään pidempiä lenkkejä ja tollanen parin kolmen tunnin seikkailu olikin oudokseltaan aika kova reissu. Suurin osa ajasta lähinnä puhuttiin ruuasta ja syömisestä ja siitä kuinka on nälkä ja kuinka loppupäivänä ei tehdä enää muuta kuin syödä. Meidän lempipuheenaiheet! Alkuperäinen suunnitelma oli polkaista Pyynikin näkötornille munkeille, ja toden totta noustiin tornin juurelle mäen päällä vain ja ainoastaan todetaksemme, että jono on melkein ulos asti ja jonkun koira räksyttää ulkona koko ajan. Ei tehnytkään mieli munkkia tänään! Luovasti keksittiin varasuunnitelma ja suunnattiin Tallipihan kahvilaan, jossa olikin väljempää ja hiljaista.
Mää otin jonkun kasvipiirakan ja valinta alkoi heti kaduttamaan, kun Rahkaäijä veteli vieressä sekä kakkua että pullaa. 
Urheat ratsumme. Määkin haluan kyklokrossin!
Pari pullaa on vielä varaa syödä ja silti mahtuu tähän tuoliin. 
Nyt voisi kevään tullen ruveta ajamaan vähän pidempiä lenkkejä, ettei menetä henkeänsä Ratareidessä, jos meinaa ajaa esimerkiksi Ratapohje-tittelin verran kierroksia. Kunhan kevät tästä vähän etenee, voi maantiepyöränkin nostaa alas orrelta ja lähteä sillä liitämään.

Huomasin juuri, että kello on varttia vaille Satuhäät(!!!!), joten nyt pois tietokoneelta, telkkari päälle (eikun eihän meillä oo telkkaria?!) ja popparit mikroon. Mielestäni olisi täysin asiallista, jos kaikki voisivat kommentoida mitä mieltä olivat kauden ekasta jaksosta. Tai vaikka Temptation Islandin uusista jaksoista. Tai pullasta. Tai mistä vaan!

torstai 24. maaliskuuta 2016

Irtiottoja

Alotin tän postauksen kirjottamisen jo maanantaina ja nyt heti perään torstaina ehdin jatkamaan tätä. Viimeinen viikko on ollut kyllä yksi erikoisimmista koskaan. Rahkaäijän Youtube-kanava Hydraulic Press Channel pomppasi täydestä tuntemattomuudesta valtavaan suosioon ja nyt kaikkia videoita on katsottu yhteensä jotain 15 miljoonaa kertaa. Viime viikon alussa en edes tiennyt, että on olemassa joku palkinto niille Youtube-kanaville, jotka saa yli 100 000 seuraajaa ja jo perjantaina vietettiin omat Silver play button -pileet. Varsinaisella hopeisella play-nappulalla kuulemma kestää hetki saapua jostakin Youtuben konttorilta.
Juhlittiin tässä perheessä sitten häitä, synttäreitä tai hopeista play-nappulaa, aina mennään Coussiccaan. 
Mä oon ollut hetkittäin jopa hieman kauhuissaan tästä kaikesta, mutta Rahkaäijä on pysynyt uskomattoman kylmäpäisenä tän kaiken keskellä ja vastaillut lukemattomiin haastattelu- ja yhteistyöpyyntöihin. Ihan uskomattomia juttuja on ehtinyt tapahtumaan viikossa ja kaikenlaista kuvioo on menossa. Aika näyttää mitä tästä kaikesta seuraa, mutta kuukauden päähän en edes uskalla ajatella. Katsellaan päivä kerrallaan! Yksi yllättävä puoli tässä kuitenkin on. Enää ei tarvitse lukea vessassa Aku Ankkaa, kun voi lukea nettikeskusteluita meidän videoista ja mystisestä mr. Hydraulic pressistä ja sen vielä mystisemmästä vaimosta, joka tekee muovailuvahaeläimiä.
Tänään ylitin itseni ja tein superhienon pääsiäislampaan, joka koki karun kohtalon prässissä. 

Viime viikonloppuna oli onneksi muuta tekemistä, että päästiin vähän irti tästä kaikesta hässäkästä. Lauantaina poistuttiin mukavuusalueelta ja hikoiltiin painonnostokurssilla! Kaikki lähti siitä, että hankin viime viikolla uudet kyykkykengät ja työkaverini vihjasi, että nyt olisi korkea aika ottaa tempaus haltuun, kun on kerran tempauskengätkin.
Näillä kyykky lähtee kasvuun!
Kolmen tunnin kurssi järjestettiin Nokialla Kuntotehdas Punaisessa ovessa ja kurssin veti tehdaspomo Joonas. Etukäteen ajattelin, että painonnosto on varmasti melko teknistä ja haastavaa, mutta se oli vielä paljon vaikeampaa mitä kuvittelin! Kurssi alkoi tempauksen opettelulla ja voi morjes, että se oli vaikea liike. Tempaus käytiin läpi palanen kerrallaan ja tuntui, että en millään pysty yhdistämään palasia yhteen, vaikka osaisinkin ne erikseen. Suutun, jos en osaa jotakin asiaa ja hermostuminen oli aika lähellä tempausta opetellessa. :D Työnnön sentään sain jotenkin edes haltuun, vaikka tekniikka ei ollut kovin kaksinen.
Tekniikka on kun suoraan olympialaisten finaalista!
Painonnosto vaatii aivan erilaista liikkuvutta kuin voimanosto ja en varsinaisesti yllättynyt, että meikän liikkuvuus ei varsinaisesti kohdannut painonnoston vaatimuksia. Lajissa tarvitaan myös räjähtävää nopeutta ja sitä tulee melko vähän treenattua voimanostoa varten. Sen verran jäi kuitenkin himo painonnostoon, että suunniteltiin jo tekevämme ulkosalin eteen nostolava, jossa voisi vähän treenailla työntöä ja tempausta. Autotallisalin katto on niin matalalla, että siellä ei pahemmin temmata!
Painonnostosta tuli ruumiin jokainen lihas kipeäksi ja sunnuntaina niitä oli hyvä palautella avannossa. Saatiin kutsu Aitooseen aitoon rantasaunaan ja olipa kyllä upeaa, vieläkin hymyillyttää.
Kaunoluistelunäytös. Luistimet vaan unohtui!

Ennen kuin pääsi avantoon, piti avanto tehdä!
Tytöt ottaa arskaa rannalla! Ystäväni Reetta on kyllä semmonen aurinko, että tuo taivaallakin mollottava jää joskus toiseksi!
Yritin tehdä kuperkeikan, tulikin vauhdikas breakdance-esitys. :D
No hei, sehän on melkein kesä! Paitsi järvi on näköjään jäässä. 
Muuten vetäisin 50 metrin rintauinnit, mutta avanto on niin pieni!
Me ollaan tänä talvena löydetty tuo avanto-juttu ja ollaan useammankin kerran käyty pulikoimassa jäiden seassa. Siinä on vaan jotain sairaalla tavalla ihanaa. Kun menee veteen, tulee sellainen olo, että ei ikinä enää, mutta kun pääsee vedestä pois, on erittäin hyvä olo. Vielä kun avannon yhdistää hyvään saunaan, kuten tämä aitoolainen rantasauna, on kaikki hyvät avantokokemuksen ainekset kasassa. Pari kertaa ollaan käyty Kaukajärvellä yleisessä saunassa ja avannossa ja siellä lisämausteen kokemukseen antaa yleisen saunan tunnelma ja vanhat saunamajurit, jotka istuvat ylälauteella väkisin, vaikka ovat kuin keitettyjä rapuja. Joskus ajattelin, että avanto ei vaan ole mua varten, mutta sitten kun kävin ensimmäisen kerran, tajusin, että se todellakin on mua varten!
Leo ottaa pääsiäisen pyhät rennosti. 
Pääsiäisen muutamat vapaat tulee tällä kertaa todelliseen tarpeeseen. Olispa hienot kelit, niin voisi käydä vähän kruisailemassa fillarilla ja muutenkin nautiskella keväästä. Pitkä läskipyöräretki auringonpaisteessa maistuisi enemmän kuin hyvin!
Tuijotus on sitä tasoa, että tämä kaveri varmaan hyppää kohta jonkun pääsiäisnoidan luudan kyytiin. 
Tässä oli tämänkertaiset sekavat löpinät! Hauskaa ja rentouttavaa pääsiäistä!

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Bambi jäällä eli roller derbyä kokeilemassa

Hullua on helppo yllyttää ja jotenkin se joo-vastaus vaan lipsahti, kun multa kysyttiin, että haluanko osallistua Tampere roller derbyn järjestämään Open skate -tapahtumaan. Ennakkotiedot tai lähinnä ennakkoluulot roller derbysta oli varsin hataralla pohjalla. Oletukseni oli se, että tatskatut naiset luistelee ympäriinsä ja tönii toisiaan ja sitten tulee mustelmia. Siinä kaikki tietoni, joten tarkempi tutustuminen oli ihan paikallaan.
Open skate -tapahtuma järjestettiin Tampere areenalla ja porukkaa oli aivan jonoksi asti. Rahkaäijäkin oli heikkona hetkenä luvannut tulla mukaan ja edusti selkeää miesvähemmistöä.
Jokainen osallistuja sai lainata suojia, kypärää ja luistimia seuran pelaajilta.
Postauksen kaikki kuvat on muuten ottanut valokuvaaja Katri Kallio, joka kuuluu itsekin Tampere roller derby -seuraan. Mä ja Katri ollaan jotain pikkuserkun pikkuserkkuja tai muuta yhtä läheistä sukua ja lapsena aina leikittiin kaikissa sukujuhlissa. Nykyään törmätään muutaman vuoden välein erilaisissa yhteyksissä ja mielenkiinnolla olen seurannut Katrin valokuvausuraa. Fokus tällä nuorella kuvaajalla on henkilö- ja tapahtumakuvauksissa ja Katri kuvailee tapahtumissa ja studiollaan Lentävänniemessä. Katrilla on tosi hienoja ja persoonallisia kuvia ja niitä kannattaa käydä ihailemassa kuvaajan kotisivuilla. Jätinkin siis oman pokkarin ihan suosilla kotiin ja annoin ammattilaisen hoitaa nää kuvaushommat.
Mitenkäs nää polvisuojat ny menee?
Open Skate -tapahtuma alkoi järjettömän kokoisen porukan jakamisella kahtia ja toinen ryhmä pääsi kokeilemaan heti luistimia ja ryhmä, jossa itse olin, pääsi kuuntelemaan vähän lisää roller derbystä. Mulla on tässä edessä roller derbyn säännöt, mutta en ehkä ala niistä enempää kirjoittamaan, mutta pääidea on se, että kaksi joukkuetta kiertää rataa ja kilpailee pisteistä. Molemmista joukkeista radalla on yhteensä viisi pelaajaa, joista yksi tekee pisteitä ja muut yrittävät estää toisen joukkueen pisteidentekijää. Eli vähän tulee tönimistä pelissä!
Hei määhän pysyn pystyssä!
Roller derby oli kova juttu joskus 70-luvulla Jenkeissä, mutta hiipui vähän pois. Laji kuitenkin nousi tuhkasta kuin Fenix-lintu 2000-luvun alussa ja Suomeen se saapui vuonna 2009. Tampereella haistettiin hitti heti alkuunsa ja Tampere roller derby perustettiin samana vuonna. Suomessa on parikymmentä naisjoukkuetta ja muutamia miesten joukkueita, joista yksi on Tampere Rollin´Bros.
Rahkaäijä oli ihan pro tässä(kin) hommassa!
Asia mikä mut yllätti täysin, oli se kuinka roller derby onkin urheilua, eikä mitään hallin ympäri höntsäilyä. Suomessa on SM-liiga ja pelaajat on kovakuntoista ja taitavaa sakkia. Mun oli kuitenkin pakko kysyä tästä mun ennakkoluulosta, jonka mukaan kaikki roller derbyilijöillä on hassun värinen tukka ja paljon söpöjä tatskoja. Nyt kaikki voivat huokaista helpotuksesta, koska sininen tukka ei ole edellytys joukkueeseen liittymiselle, vaan seurassa on kaikenlaista väkeä nuorista opiskelijoista nelikymppisiin kotiäiteihin. Eikä kaikkien ole pakko myöskään luistella, koska roller derbyn maailmassa tarvitaan paljon NSO-väkeä eli non-skating officialseja eli tampereeksi toimitsijoita. Peleissä tarvitaa myös tuomareita, jotka myös luistevat pelin tiimellyksessä.
Onneks paikalla oli muitakin miehiä, niin ei ruvennut Rahkaäijää jännittämään liikaa tyttöjen seurassa. 
Kun sain luistimet jalkaan, ajattelin, että tästä ei varmaan seuraa muuta kuin aivovamma ja kuusi murtunutta luuta. Jonkin verran olen luistellut tavallisilla rullaluistimilla, mutta se on ihan eri asia. Porukkaa varmaan lakoaisi enemmän, kuin ikinä samassa paikassa järjestettävissa Nokia-Mission herätyskokouksissa! Hiljalleen luistelu alkoi kuitenkin sujua, ja aloin jo uskomaan hengissä selviämiseen. Vaikeinta tuntui olevan jarruttaminen, mutta se olikin helpoin tehdä kaatumalla. Paikalla olleet derbyilijät liikkuivat luistimilla ihailtavan ketterästi ja sulavasti, eikä mistään bambista jäällä ollut puhettakaan. Mutta ilmeisesti tässäkin lajissa harjoittelu auttaa, en ainakaan usko kenenkään syntyneen rullaluistimet jalassa.
Mistäs puolelta tää töttörö pitikään kiertää?
Jos halli olisi ollut ihan tyhjä, olisi varmaan uskaltanut päästellä vähän kovempaa, mutta liikenteessä oli muitakin bambeja, niin pelkäsin että tulee peurakolari. Oudokseltaan luistelu oli melko raskasta ja kondromalasia-polville aivan horroria, mutta olihan se silti tosi siistiä! Kuinka siistiä se olisikaan, jos osaisi luistella niin hyvin, että pysyisi pystyssä kun muut tönii pelissä!
Peli menossa, toi yks odottaa jäähykopissa takaisin peliin pääsyä. 
Kokeilun jälkeen oli vielä näytöspeli, jotta päästiin vähän makuun, että mitä se pelaaminen voisi olla. En olisi varmaan tajunnut mitään, mutta eräs Rollin´ bros -jäbä eli Tatu selitti meille koko ajan, että mitä tapahtuu. Peli näytti tosi nopeatempoiselta, mutta hiukan sai ideasta kiinni. Tässä on Katrin tekemä video Open skate -tapahtumasta ja lopussa näkyy vähän peliäkin. Näyttää hauskalta, vai mitä?
Mulle jäi roller derbystä tosi hyvä fiilis ja Tampere roller derby näyttäytyi aktiivisena seurana, johon on melko matala kynnys liittyä. Treenejä on varsin usein ja yhteishenki näytti kivalta. Voi jopa sanoa, että koko ilta oli positiivinen yllätys. Etukäteen varsin skeptinen Rahkaäijäkin oli tyytyväinen, että osallistui. TRD:lla alkaa tänä keväänä uusi Freshmeat training period eli tampereeksi alkeiskurssi. Koska se on alkeiskurssi, ei tartte osata luistella valmiiksi, vaan riittää se, että haluaa oppia! Kurssista lisätietoa ja ilmoittauminen löytyy TÄÄLTÄ!
Monilla roller derbyn pelaajilla on lempinimi, jota käytetään seurassa ja peleissä ja monet nimet oli hauskoja väännöksiä jostakin asiasta tai omasta nimestä. Oli Chuck Horrisia, Super Mariaa ja monta muuta oivallusta. Monet kertoivat, että lempinimen keksiminen oli alkuun hankalaa. Mulla se ei olis kovin vaikea valinta, nimi olisi vaan lyhyesti ja ytimekkäästi Rahkis!

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Youtube-feimiksi vuorokaudessa

Olin tänä aamuna syömässä aamupalaa, kun Rahkaäijä tuli sisälle ja pyysi mua tulemaan eteiseen. Kuulin heti äänestä, että nyt on jotenkin hauska juttu. Rahkaäijä oli huomannut, että yön aikana meidän ennestään täysin tuntematon Youtube-projekti oli vähän räjähtänyt. Yhdellä kanavan videoista oli yli 30 000 katselua ja Youtube-seuraajiakin oli useampi tuhat. Eilen katseluita oli ehkä 200 ja seuraajia 13.

Tämä video räjäytti Youtuben tänään:

Lueskelin aamupalan lomassa videon kommentteja, joita olikin yllättävän monta ja huomasin, että moni oli löytänyt paikalle Reddit-sivustolta. Rahkaäijä muisti, että Youtube-kannulla on tosiaan sähköpostikin ja kun se saatiin vihdoin auki, oli siellä lisenssointisopimustarjous Jenkeistä. Tuli vähän sellainen olo, että nyt joku pissaa meitä silmään ja huolella. Koko päiväksi ei kuitenkaan ollut aikaa jäädä ihailemaan yhä nousevia Youtube-katseluita, vaan Rahkaäijä lähti työkeikalle ja mä hierojalle. Kun pääsin hierojalta pois, sain Rahkaäijältä Whatsappia, että yli 400 000 katselua. Mitä täällä tapahtuu?

Kanavalla on myös pari muuta videoo, kun viraalihitiksi noussut paperintaittelu, mun suosikki on tämä melko brutaali Barbie-video:
Koko päivän kyttäsin Youtuben katselulukuja ja kun sadattuhannet ei tuntuneet enää missään, meni miljoona katselua rikki. Iltapäivällä myös Ilta-Sanomat noteerasi videon.
Linkki uutiseen TÄSSÄ
Koko työpäivän yritin pumpata Rahkaäijältä pikajulkisuuden uusimpia kuulumisia, mutta mies oli vähän harvasanainen. Yhteistyöpyyntöjä ja tarjouksia kuulemma sateli vähän sieltä sun täältä. Joku halusi suunnitella Youtube-kanavalle logon ja toinen halusi koostaa kanavan videoista pätkä saksalaiselle uutissivustolle. Ei varmaan pahemmin tarvitse sanoa, että tuli useamman kerran mietittyä, että onkohan tämä nyt oikeasti ihan totta.
Rahkaäijä perusti Youtube-kanava viime syksynä sillä ajatuksella, että prässillä murskaaminen on jotain uutta ja hauskaa ja on supermielenkiintoista nähdä miten tavarat tuhoutuu. Meillä oli vaikka mitä ajatuksia siitä, mitä murskataan prässillä, mutta kanava vähän hautautui muiden kiireiden alle. Viimeksi eilen Rahkaäijä sanoi, että pitäisi ruveta tekemään taas videoita. Nyt todellakin videoiden teko jatkuu!
Äsken videolla oli yli 1,6 miljoonaa katselua. 40 000 seuraajaa. Satoja kommentteja. Vähän hiljaiseksi vetää!

Äsken käytiin kuvaamassa uusi video, koska silloin pitää takoa, kun rauta on kuumaa. Tuli taattua Hydraulic press channel -settiä ja rallienglanti on taas täällä!
Otin selfien uusimman videon päätähden eli blenderin kanssa. Olis pitänyt vielä nimmari pyytää!

Mulla on aivan sellainen olo, että kukaan ei varmaan usko tätä juttua, koska tämä on jotain niin käsittämätöntä. Hei oikeesti, yli puolitoista miljoonaa katselua yhdellä videolla. Ihan noin vertailun vuoksi JVG:n Paluu tulevaisuuteen -musiikkivideota on katsottu vajaassa kahdessa kuukaudessa 705 000 kertaa. Tai Anssi Kelan Mikan faijan BMV -videota vähän reilu miljoona kertaa. En silti pysty käsittelemään päässäni niin isoa lukua kuin 1,6 miljoonaa. Ei vaan mahdu päähän!

Luulen, että nyt me vetäydytään saunaan rauhoittumaan, on ollut aika hullu päivä! Tässä käy pian kielinaiset ja pakataan kissat ja prässi matkalaukkuun ja muutetaan Hollywoodin ja Rahkaäijän prässiä pyydetään sivuosaan uuteen Star Warsiin!

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Voimanostovalmentaja tässä moro!

Olipa kaiken kaikkiaan pitkä ja tiukka viikko! Mutta lopussa kiitos seisoo ja nyt me ollaan molemmat I tason voimanostovalmentajia. Todistuksia ei kylläkään isketty vielä kouraan, mutta ne kuulemma saapuu postin välityksellä myöhemmin.
Perjantaina siis lähdettiin Vierumäelle voimanostovalmentajakoulutuksen toiseen viikonloppuun. Kiinnostuskiikarissa ei näkynyt erityisiä kiinnostuksen hyökyaaltoja, koska olin jotenkin ihan poikki viikosta, eikä intensiivinen opiskeluviikonloppu napannut yhtään. Jotenkin viikonloppu kuitenkin pääsi yllättämään ja oli tosi hauskaa!
Perjantaina käytiin vähän ravintojuttuja ja se ei ole mitään mun ydinosaamisaluetta, niin osa meni vähän yli korkeelta ja kovaa, mutta eihän se mitään haitannut. Paljon tehtiin koko viikonloppu erilaisia ryhmä- ja paritehtäviä ja oli mahtavaa, kun erilaiset ihmiset yhdistivät osaamisensa ja tietonsa, niin korvat höröllä kuuntelin muiden juttuja.
Näihin muistiinpanoihin on sitten hyvä palata myöhemmin!
Lauantaina aamu alkoi ADT:n luennolla ja koska mä ja mun pari Sari oltiin aikamoisia doping-tietäjiä, saatiin palkinnoksi vihreät reenikassit. Rahkaäijäkin sai sellaisen, mutta tummanvihreän. Sille löytyi heti oivallinen käyttötarkoitus.
Pussi pois päästä ja dopinghommat haltuun!
Näitä antidoping-juttuja ei voi liikaa jauhaa, koska dopingsäännöt on tarkat ja jos testissä tulee positiivista tulosta, ei auta selitellä, että ei tiennyt. Ylipäätään puhdas ja reilu urheilu on meikäläisellä erittäin tärkeä juttu, josta ei tingitä. En ole koskaan sekuntiakaan harkinnut, että kisaisin jonkin muun liiton, kuin Suomen voimanostoliiton alla. SVNL on ADT:n doping-valvonnan piirissä ja se on mulle ehdoton edellytys kisaamiseen.
Suomen Voimanostoliitto ei tunnusta ns. pro-voimanostoa urheilulajina. Myöskään Rahkamuija-organisaatio ei tunnusta sitä urheilulajina. 
Mun mielestä kenenkään, joka ei käytä kiellettyjä aineita, ei pitäisi kilpailla kuin SVNL:n alla. Puhtaana urheilijana on tyhmää tukea muiden, testaamattomien liittojen toimintaa, koska nämä liitot pitää osittain yllä sitä mainetta, että voimanosto on joku läskien roinapäiden laji. Olipa karkea sanavalinta, mutta näin se menee. Itse en pidä muissa liitoissa tehtyjä suorituksia ja ennätyksiä oikein minään. Vaikka kovia nostoja onkin, mutta mielestäni urheiluun pitää kuulua luottamus siihen, että tulos on tehty puhtaasti ja lähtökohta on se, että tulos ei ole tehty puhtaasti, jos se on nostettu jossakin muussa liitossa kuin Suomen voimanostoliitossa. Voimanosto on yksi testatuimpia urheilulajeja ja viime vuonna tehtiin 138 doping-testiä voimanoston parissa ja eikä viimeiseen kahteen vuoteen ole tullut yhtään käryä. Näitä testejä tukee myös lajiliitto eli osa testeistä menee SVNL:n rahakukkarosta, joten tahto puhtaaseen voimanostoon on tosi kova. Toki jokaiseen joukkoon mahtuu ääliöitä, jotka ei pelaa sääntöjen mukaan, mutta sellaiset menköön johonkin muuhun kerhoon leikkimään.
Tämä oli blogin kirjoittajan mielipide, eikä sen kanssa tarvitse olla samaa mieltä, mutta perustelut kannattaa miettiä kuntoon ennen kuin tulee vänkäämään asiasta.
Joku veti boksikyykkytreenin, joka näytti rankalta!
Kaikenlaisen teorian lisäksi vietettiin varsin paljon aikaa salilla, koska siellä se valmennus oikeasti tapahtuu. Jokainen pääsi vetämään osan suunnittelemastaan harjoitusohjelmasta. Mä tein kahdeksan viikon perusvoimaohjelman ja eräs kiltti koekaniini aloittaa sen huomenna. Parin kuukauden päästä nähdään oliko ohjelma menestys vai floppi. Uskoisin, että suurmenestys, kun koekaniini on niin hyvä!
Rahkaäijä pääsi kokeilemaan slingshottia penkissä ja oli kuulemma vaikeaa. Rahkaäijän vinkki on, että kaikkien voimanostosta kiinnostuneiden kannattaa tsekata slingshot-miehen Youtube-kanava
Oma treeniohjelma vedettiin yhdelle tai kahdelle kanssakurssilaiselle ja mä menin "valmennettavaksi" treenipätkään, jossa tehtiin penkkiä. Valmentajana toimi Markus, jolla on aivan uskomaton tietotaito penkkipunnerruksesta. Se olikin yksi viikonlopun parhaita juttuja, että sain Markukselta tosi paljon vinkkejä penkkitekniikkaani. Musta voi kuulemma tulla ihan hyväkin penkkaaja, kun saan paketin kasaan. :D Nyt ykkösjuttuna olisi saada lonkankoukistajat auki, jotta saisin selän paremmin kaarelle ja jalat enemmän takapuolen alle.
Tein oman kyykkytreenin ohjausharjoitusten päälle, kyllä hapotti. Vierumäen sali on muuten kiva, mutta tangot on vähän huonoja! Ja penkkipaikat kans. 
Tänä viikonloppuna porukka jo tunsi toisensa vähän paremmin ja läppä lensi aivan jatkuvasti. Koko viikonloppu ei tosiaankaan ollut vain rankkaa säkrifaistreeniä ja kovaa pänttäämistä, vaan hauskaakin ehdittiin pitämään. Porukan henki oli tosi hyvä, eikä treenejä otettu mitenkään liian vakavasti.
Väkivahva Jouko nakkelee tämmösiä kukkakeppejä ihan yhdellä kädellä. :D
Sarjatauolla ehti vähän treenata myös poseerauksia. Sariltahan nää sujuu, mutta Joukolla on vähän reenaamista vielä!
Kun lauantain pakollinen osuus oli, lähdettiin saunomaan ja avantoon. Mun ja Sarin kanssa saunaan meinasi tunkea myös lauma jääkiekkojunnuja, mutta ajettiin pojat kuitenkin tylysti pois. Saunan jälkeen istuskeltiin porukalla takkahuoneessa ja hörötettiin tyhmille jutuille. Koska Vierumäki on tunnettu koko eteläisen Suomen parhaana menomekkana, lähdettiin vielä saunalta Sporttibaariin.
Onko tämä sitä palautusjuomaa!?
Tuulitakissa ja reenitrikoissa baariin, tyylikästä!
Yöunet jäi vähän vähiin, mutta kun pysytteli vesilinjalla, aamulla jaksoi taas pirteänä palata luokkahuoneeseen piirtelemään muistiinpanoja. Aamupäivällä ohjelmissa oli vähän luentoja, mutta ihan ei luuduttu paikalleen, kun käytiin vähän höntsäilemässä välillä. Tehtiin erilaisia alkulämmittelyihin ja loppuverryttelyihin sopivia ryhmäytymishöntsäilyjä ja kontattiin pitkin lattiaa porukalla. Joku harmitteli, että sääli kun ei mennyt suorana Periscopeen, olisi taatusti ollu aamupäivän sekopäisin lähetys.
Ennen höntsyhommia harjoittelin vähän mun kansallisbaletin roolia varten. Tällä notkeudella tanssitaan kaikki roolit Pähkinänsärkijästä ja Joutsenlammesta! 
Tähän olisin tietysti lisännyt kuvan voimanostovalmentajatodistuksestani, jos sellainen olisi, mutta en viitsinyt ruveta vääsäämään sellaista Paintilla. Kun todistukset aikanaan tulevat, laitetaan ne meidän autotallisalin seinille kehyksiin.
Koulutuksesta tarttui paljon uusia juttuja mukaan ja ehkä itsekin voi olla vähän parempi ja taitavampi voimanostaja tämän jälkeen. Kuukauden kurssi ei kuitenkaan tee kenestäkään taitavaa valmentajaa, vaan kokemus on se mikä puhuu. Parikymmentä vuotta rautaa paiskonut nostaja on siis todennäköisesti paljon parempi valmentaja, kuin minä, joka olen treenannut muutaman vuoden ja käynyt yhden lyhyen kurssin. Uskon kuitenkin, että jossain tilanteissa lyhyt kokemus voi olla valtti, koska kokeneiden nostajien seurassa pysyy kyllä nöyränä ja voisin kuvitella valmentajana olevani aika helposti lähestyttävä. Tulevaisuudessa mulla on siis varmasti jotakin annettavaa voimanostovalmentajana ja kokemus tuo varmuuden tekemiseen.
Yhdestä asiasta olen kuitenkin aika varma. Suomessa ei taida olla kovin montaa muuta, joka olisi sekä voimanostovalmentaja, että pyöräilynohjaaja. Aika uniikki kombo!

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

GoExpo kuvina

Lähes koko eilinen päivä vierähti Helsingissä ja etenkin GoExpo-messuilla ja tässä tulee runsaanlainen kuvapläjäys reissusta. Tällä kertaa katselin messuja bloggaajapassi rinnassa, mutta se ei varsinaisesti muuttanut mitään, koska yhtään ilmaista polkupyörää en saanut ja suhtauduin kaikkiin hömpötyksiin yhtä kriittisesti kuin yleensäkin. Viime vuonna oltiin ekaa kertaa GoExpo-messuilla ja tänä vuonna Kunto- ja Fillariosastot tuntuivat vähän pienemmältä, mutta paljon mielenkiintoisia asioita tuli vastaan. Tykkään erityisesti siitä, että pääsee itse testailemaan ja kokeilemaan erilaisia juttuja ja aktiviteetteja. Ja maistelemaan! Messuseurana mulla oli Rahkaäijä ja kaverini Sari.
Hei taksikuski, seuraa tuota autoa! Nopeammin! Eikö reidessä riitä ruuti, häh?
Läski-Jopo. Nyt olen nähnyt kaiken!
Eikun hei hetkinen, tämä täysjousitettu sähköläski on jotain vielä hullumpaa.
No nyt! Pyörä mun makuun ja väriin. 
Otettiin viimekin vuonna kuva, jossa istun veneessä ja tuulikone puhaltaa tukan taakse. Myös tänä vuonna purjehdusseuran jäbä tuli ehdottelemaan purjehdusharrastuksen aloittamista. 
Ja tämäkin kaunotar sopisi tosi kivasti pyörähuoneeseemme! 
Karavaanari karavaanarit on kaikkien kaverit! Tällä olisi aika nasevaa lähteä kesällä Åreen. Naseva oli myös hintakin, vain 75 000 euroa. 
Onko tässä pyörässä jotain erikoista?
Oli aika lähellä, että en tehnyt kauppoja tästä kypärästä, mutta se jäi kuitenkin messuille. Se oli vielä paljon vihreämpi, kuin kuvassa! 
Meni Sarin kanssa ihan miekkatappeluksi tämä homma!
Joo, jatkakaa te vaan matkaa, niin mä jään odottaan kesää tähän. Juuri muuten ennen tätä kuvaa tapasin erään kunnon Rahkamuija-fanin, otettiin oikein yhteiskuvakin! Terkkuja Esalle! 
Paljon tuli napsittua maistiaisia, mutta tämä viherjuoma jäi kesken. Makuaistini ovat varmaan erittäin juntit, mutta tämä oli aika huonon makuista. 
"Joo siis tällain vaan istut tähän ja nostat varpaat tänne vanteelle." Öö, mitähän tästä tulee?
Tadaa! Vähän olin hyvä! Ihastuin tähän vanteella kiipeilyyn heti, niin siistiä!
Käytiin Rahkaäijän kans mittaan rasvaprosentit huippuluotettavalla pleikkariohjaimella, kun kerran ilmaiseksi sai. Mulla pömpeli näytti lukemaa 27,5  ja Rahkaäijällä melkein sama. Mä en usko näihin rasvaprosenttijuttuihin yhtään ja mulle on ihan sama paljonko se on. 
Lavalla oli menossa Helsinki Fitness -kisat, joiden kaikissa viidessä eri sarjassa kilpaili kaikki samat 20 naista. Mun suosikki kaikissa sarjoissa oli viides oikealta. 
Muijien messuostokset! Erittäin halpa fullface-kypärä ja ihana majakkatarjotin.
Katsokaa nyt kuinka hieno tämä on! 
Messujen jälkeen suunnattiin DontGoExpoille pyöräkauppa Hi5bikesiin. Siellä kans riitti vaikka mitä silmäniloa! 
Rahkaäijällä oli synttärit ja se toivoi multa tätä pyörää lahjaksi. Kun oli oikein reilussa alessakin! 
Muovailuvahasta tehtyjä kypäriä?
Kun kaikista pyörähoukutuksista oli selvitty, mentiin mättään Vantaalle Long Hua -ravintolaan, joka valkattiin ihan arpomalla. Arpaonni oli suosi meitä ja ruoka oli hyvää ja sushikin kohtuullista. Paitsi mikä toi kiivinigiri on?
Sari maistoi ensimmäistä kertaa elämässään sushia ja mää nauroin vedet silmissä Sarin kamppailulle, kun se yritti saada paloja kurkusta alas. Ei tullut sushin ystävää hänestä. 
Reissun paras ostos oli yläfemmasta ostettu kalansilmälinssi puhelimeen. Hauskaa! 
Ja aika komee oli myös Sarin ostama reppu. Kotimatkalla otettiin aika monta kalansilmäkuvaa. :D
Mä oon kunnon messuihminen ja otan aina ilon irti tarjonnasta, eikä tämäkään päivä ollut pettymys. Kiitos hulvattomille matkakumppaneille, ensi vuoden GoExpoa odotellessa!