tiistai 28. helmikuuta 2017

1 000 000 X Rahkamuija!! + JÄTTIARVONTA!

Tiedättekö sen vanha kappaleen, jossa lauletaan:
Miljoona miljoona miljoona Rahkamuijaa,
tuoksua tuoksua tuoksua urheilun, 
muistoja muistoja muistoja pyöräilyjen...

Se laulu on nyt nimittäin totta, koska Rahkamuija-blogi saavutti tänään 28.2.2017 miljoona sivulatausta! Rahkamuija on perustettu 22.7.2012 eli 1683 päivää sitten. Päivittäin blogia on katseltu siis keskimäärin 594 kertaa.
Neljän ja puolen vuoden aikana Rahkamuija on naputellut blogiinsa 645 postausta ennen tätä, eli yhtä postausta on luettu keskimäärin 1550 kertaa. Todellisuudessa blogin luetuinta tekstiä on luettu yli 60 000 kertaa ja vähiten luettua postausta on silmäilty vaivaiset 59 kertaa.
Aamulehtikin uutisoi tänään Suomen urheilullisimman blogin miljoonajuhlista.
 Ylipäätään blogin historiassa erittäin suosittuja ovat olleen maastopyörän ja maantiepyörän osto-oppaat, erilaiset huumoripläjäykset ja tuotetestit, kuten maapähkinävoitesti, joka pitää neljättä sijaa luetuimpien postausten listalla Treining laiftstailin ja pyöränosto-oppaiden jälkeen.  Kun kirjoitan tätä postausta nyt, näen Google Analyticsista, että joku lukee maapähkinävoipostausta juuri tälläkin hetkellä. Maapähkinävoi ei mene koskaan pois muodista!
Blogin ensimmäinen kuva, jossa esiintyy allekirjoittanut itse.
Blogin historian suosituin kuukausi tähän mennessä on ollut syyskuu 2013, jolloin blogi sai peräti 93 332 näyttökertaa. Tästä voimme kiittää blogin luetuin postausta, joka levisi kulovalkean tavoin ihan joka paikkaan juuri tuona syyskuuna.
Keskimäärin ihmiset viettävät aikaa blogissa kerrallaan yhden minuutin ja 20 sekuntia. Analytics pystyy myös kertomaan, että jokainen kävijä katsoo keskimäärin 1,53 sivua samalla kertaa, eli käyntikertoja blogissa olisi siis 653 594 kappaletta. Jos jokainen näistä kävijöistö on viettänyt keskimäärin 80 sekuntia blogin parissa, on tällä sivustolla roikuttu siis yhteensä 871 458 minuuttia, joka tarkoittaa 14 524:ää tuntia. Vuorokausiksi muutettuna se tekee 605 vuorokautta eli yli puolitoista vuotta!!! Mietipäs kuule sitä, että sinun pitäisi nyt aloittaa Rahkamuija-blogin tauoton lukeminen ja saisit lopettaa sen joskus lokakuun lopussa vuonna 2018. Se on melko pitkä aika!
Tämä oli sitä aikaa, kun päätin testata, että selviytyisinkö moottoripyöräpoliisien työntökokeesta, lue postaus TÄSTÄ. Jos blogia on luettu paljon, melko paljon aikaa on käytetty myös näiden kaikkien älyttömyyksien kehittylyyn!
Rakastan kaikkia tilastoja, mutta ei niistä sen enempää, koska nyt on aika julistaa kaikkien aikojen Rahkamuija-arvonta! Tää on oikeesti kova, eikä mikään kämänen proteiinipatukka!
Toi Giron pinkki-oranssi kypärä vasemmalla alhaalla on aivan hillittömän hieno, sen saisi lahjakortilla!
Keksin vasta tänään, että Rahkamuijan miljoonabileisiin tarvitaan joku arvonta. Niinpä marssiin meidän vakkaripyöräkauppaan eli Nippeliin ja neuvottelin kauppias-Kaitsun kanssa sellaisen diilin, että arvonnan voittaja saa 100 euron lahjakortin Nippeliin. Jos et vielä tiedä Pirkanmaan parasta pyöräkauppaa, niin mene ja tutustu osoitteessa www.nippeli.fi! Allekirjoittanut on ostanut Nippelistä vaivaiset neljä polkupyörää vuosien aikana...

Kuten ostosteeveessä sanottaisiin, ei siinä vielä kaikki! Koska olen erittäin juhlatuulella, saa voittaja myös ilmaisen osallistumisen Ratareisi-pyöräilytapahtumaan. Se on meinaan komee käydä hakemassa Nippelistä uusi kypärä tai juuri huollettu pyörä ja sitten suunnata Alastaroon veivaamaan rataa ympäri.

Eli kerrataan vielä!
  • Arvonnan palkintona 100 euron lahjakortti Nippeli-polkupyöräliikkeeseen ja osallistuminen Ratareiteen (arvo 25 €) (Voittajan ei ole pakko osallistua Ratareiteen, jos viettää mielummin juhannuksensa pissaamalla soutuveneen laidan yli.)
  • Voit osallistua näihin miljoona-arpajaisiin jättämällä kommentin tähän postaukseen. Kommentoi vaikka miksi luet Rahkamuijaa tai mikä postaus on erityisesti jäänyt mieleesi tai jätä postaustoiveesi. Pelkkä "mukana arvonnassa" -kommentti ei riitä, nyt vähän mielikuvitusta peliin!
  • Osallistumisaikaa on tiistaihin 7.3 kello 18 asti, jonka jälkeen Rahkaperheen kissat Leo ja Leoko arpoo voittajan. Tämän jälkeen julistan arvonnan voittajan blogissa, eli ole hereillä ensi viikolla, jos osallistut. Jos arvonnan voittaja ei ota viikon kuluessa yhteyttä Rahkamuijaan, arvotaan uusi voittaja. 
Ei muuta kuin onnea arvontaan ja kommentteja tulemaan!

Olen ihan superylpeä tästä miljoonasta sivulatauksesta. Kauan siihen meni, mutta ei sen väliä! Rahkamuija jatkaa löpinöitään myös jatkossa, pysythän kyydissä!

maanantai 27. helmikuuta 2017

Kunpa ei tapahtuisi mitään

Ennen elämä oli sellaista, että aamulla mentiin töihin, iltapäivällä kotiin, sitten salille, Prismaan ja saunaan. Sama toistui noin viisi kertaa viikossa ja viikonloppuna sama, mutta ilman töitä. Kaikki viikot oli toistensa kopioita, ja välillä mietti, että kunpa tapahtuisi jotain. Nykyään elämä on sellaista, että tänään meillä kävi MM-hiihtäjä Trininad&Tobacosta ja ylihuomenna tulee tv-kuvausryhmä ja koko ajan soi puhelin ja kaikki haluaa tehdä videon meidän kanssa ja jatkuvasti on hirvee äksöni päällä. Välillä sitä miettii, että kunpa ei tapahtuisi mitään. Jos ei yksikään toimittaja soittaisi ja sähköpostiin ei tulisi viikkoon mitään ja työt voisi joka päivä lopettaa neljältä. Vähän se olisi vaihteeksi ihanaa, että elämä olisi tosi tylsää.
Tänään siivottiin tätä ja mietin, että mihin ihmeeseen tämä maailma on menossa ja mitä mä olen tekemässä täällä? Siis muuta kuin siivoamassa partavaahtoa prässistä.
Ei saa ymmärtää väärin, olen oikeasti tosi iloinen ja kiitollinen tästä kaikesta hässäkästä ja nautinkin siitä, mutta ei aina jaksaisi. Hässäkkä on ihan kivaa, mutta sitten kun sirkusta on kestänyt jo melkein vuoden putkeen, alkaa vähän väsyttämään. Niin kävisi varmaan ihan jokaiselle, vaikka kuinka rakastaisi menoa ja meininkiä ja olisi onnellinen saamastaan tilaisuudesta. Se tämä nimenomaan on, tilaisuus, josta pitää repiä kaikki irti. Tänään vedetään täysiä, koska huomenna voi kaikki olla jo ohi. Okei, nyt on käynyt jo ihan selväksi, että tämä ei ole todellakaan huomenna ohi, mutta painetaan silti sata lasissa, ihan vaan varmuuden vuoksi.
Eilen oli vapaapäivä ja istuskelt... siis treenattiin salilla oikein pitkän kaavan kautta.
Entiseen elämään ei myöskään kuulunut se, että ihmiset supattaa toisilleen kaupassa, kun ne bongaa meidät. Mulla on tapana lähteä tuohon lähi-Prismaan ihan kaameissa rytkyissä, mutta juuri silloin kun on päällä ne likaisimmat kollarit ja kamalin huppari, joku tulee varmasti heittämään läppää maitohyllyllä. Musta on tosi kivaa, kun ihmiset tulee tervehtimään meitä, mutta  kyllä se joskus ahdistaa, että kaikki tuntee apinan, mutta apina ei ketään. En mää nyt väitä, että me ollaan mitään koko kansan suurstaroja, mutta varsinkin nuorista (miehistä) aika moni tunnistaa meidät. Ja sitten jos joku tunnistaa ja tulee jutulle, kannattaa olla aika skarppina ja hymyillä vaan kollareista ja rasvasesta tukasta huolimatta. Jos joku on kuukausitolkulla katsonut meidän videoita ja kerää vielä rohkeutensa, että uskaltaa tulla jutulle, niin vähin mitä me voidaan siinä vaiheessa tehdä, on se, että ollaan mukavia ja jutellaan.
Palkkarin sekottaminen vetää varsin vakavaksi.
Joskus mä myös vähän kaipaan sitä, että molemmat kävi töissä eri paikoissa ja illalla kinasteltiin lähinnä siitä mennäänkö salille tunnin päästä vai nyt. Nykyään me tehdään töitä yhdessä ja kinastellaaan siitä, miten firman asiat pitäisi hoitaa. Me ollaan aina vietetty paljon aikaa kaksin, esimerkiksi me ollaan oltu koko yhdessäolon aikana yli kaksi vuorokautta erossa ehkä kuusi kertaa, ja se on sopinut meille. Mutta joku raja tässäkin, nyt me ollaan melkein joka päivä 24/7 yhdessä, niin välillä on vaan pakko lähteä yksin pyöräilemään tai kylään kaverille, muuten bisneskumppanin/työkaverin/aviomiehen/reenikaverin pärstä voi ruveta ärsyttämään. Silti mietin usein, että onneksi me koetaan tämä kaikki yhdessä ja ollaan lopulta aina samalla puolella, kukaan muu kuin me kaksi ei tiedetä, millaista tämä kaikki sirkus on todellisuudessa.
Oikeasti tässä entisen ja nykyisen elämän välillä on jonkinlainen suuri harha, koska se ei pidä paikkansa, ettei ennen tapahtunut mitään. Pitkäaikaiset blogin lukijat voi varmasti vahvistaa sen, että kyllä me ollaan aina osattu tekemistä keksiä. Milloin on ollut kiikarissa kisat tai pyöräilytapahtuma tai jokin muu projekti. Tylsää ei ole koskaan ollut. Sitä vähän kaipaankin, että olisi jokin tyhmänhauska projekti, jonka parissa puuhailla ja valmistautua. Eikun hetkinen, onhan meillä jatkuvasti tuhat ja sata projektia nytkin, mutta ne on kaikki työprojekteja. Tai voisiko sanoa elämäntapaprojekteja, koska ei tämä YouTube-touhu ole mikään työ, tämä on elämäntapa, jonka ympärillä kaikki pyörii. Mutta mä kaipaan toisenlaisia projekteja, jotain ihan omaa. Ihan silläkin uhalla, että on kiire ja nyt on vähän takki tyhjänä, päätin, että me järjestetään Ratareisi-tapahtuma myös tänä vuonna. Niin kiire ei koskaan voi olla, että Ratareisi jäisi pitämättä. Yksi ulkomaan komennus meinasi tulla tapahtuman tielle, mutta kaikkien juhannuspyöräilyn ystävien onneksi se peruuntui.

Lanzaroten lomasta on vain puolitoista kuukautta aikaa, mutta olisin jo aivan valmis lähtemään uudelle lomalle. Vaikka sellaiselle, joka kestää viisi kuukautta ja siellä ei internet toimisi, eikä mitään tapahtuisi. Mutta lyödäänkö vetoa, lopulta mulle tulisi siellä tylsää kolmen päivän jälkeen ja kaipaisin takaisin äksönin pariin.

lauantai 25. helmikuuta 2017

Rahkis-Sanomien kohupaljastukset!

Hyvät juorujenhimoiset lukijat, taas on tullut aika uuden Rahkis-Sanomien numeron. Rahkis-Sanomat kertoo aina peittelemättömän totuuden ilman pelkoa sensuurista tai raivoavasta päätoimittajasta. Ota siis hyvä asento ja nautiskele kuukauden parhaista juoruista!

Aseen heiluivat maaseudulla, katso kuvat!
Viime viikonloppuna Ylöjärven perällä naapurit kokivat kauhunhetkiä, kun kommandopipoihin ja maastokuvioituihin vaatteisiin sonnustautuneet tuntemattomat henkilöt juoksivat metsässä aseiden kanssa. "Se on nyt varmasti ISIS hyökännyt tänne meidän kylälle" kommentoi nimittömänä pysyttelevä naapuri. Rahkis-Sanomien tietolähteen mukaan kyseessä oli kuitenkin airsoft-aiheisen minielokuvan kuvaukset, eikä ketään vahingoitettu kuvauksissa. Myös aseet olivat airsoft-peleihin tarkoitettuja peliaseita, jotka ampuvat vain muovikuulia.
Tässä Rahkaäijä esittelee tykkejään.
Rahkamuijan vaikuttava henkikaarti.
Huikea maailmankiertue - "Kaikki rakastivat meitä!"
Rahkis-Sanomien luotettavan lähteen mukaan Hydraulic Press Channelin Anni ja Lauri olivat tällä viikolla pitkällä maailmankiertueella. 
- Pitää paikkansa, kävimme Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Monet tulivat moikkaamaan ja juttelemaan meidän kanssa. 
Maailmankiertue järjestettiin Megatärskyt-rekrytointimessujen yhteydessä ja luultavasti erittäin monelta savolaiselta nuorelta jäi kesätyöpaikka saamatta, kun he ansioluetteloiden jakamisen sijaan ihmettelivät Pirkanmaan punaniskojen touhuja. 
Näillä kaikilla nuorilla on jo varmaan kesätyöt.
 Shokkiyllätys: Leo tuli kaapista!
Tällä viikolla Rahkamuijan keittiössä koettiin jännittäviä hetkiä, kun molemmat perheen kissat olivat kiivenneet astiakaappiin. Kissat tietävät, että se ei varsinaisesti ole sallittu hengailupaikka, mutta silti pojat kokeilevat aina onneaan. Tilanne kuitenkin päättyi onnellisesti, kun molemmat kissat pääsivät hyllyiltä alas yhdenkään lautasen tai lasin putoamatta. Pyysimme Leolta kommenttia aiheeseen ja kissan harvasanaiseen tyyliin sopiva vastaus kuuluikin "Kunhan nyt istuin, ei siinä sen ihmeempää." Monet elokuvatuotantoyhtiöt ovat kiinnostuneet tästä liikuttavasta ja humaanista tarinasta ja elokuva nimeltä "Leo Of Finland" saa ensi-iltansa syyskuussa 2019. Elokuvan ohjaaja Dome Karukoski etsii juuri näyttelijöitä rooleihin, esimerkiksi kahvinkeittimen ja keittiöjakkaran roolit ovat edelleen auki. 

Uskomaton tarina: Takaisin kuoleman rajoilta elämään!
Torstai-iltana Muuramen ja Jämsän välillä koettiin kauhun hetkiä liukkaan kelin vuoksi. Tien päällä ollut Anni soitti Rahkis-Sanomien toimitukseen ja kertoi, että ajokeli on erittäin liukas ja jatkuva kuolemanvaara on jatkuvasti läsnä. "Yhteen mäkeen oli juuttunut rekka ja juuri ja juuri pääsimme sen ohi oman painavan ajoyhdistelmämme kanssa". Rahkis-Sanomien tietojen mukaan alituinen kuolemanvaara kuitenkin väistyi lähellä Tamperetta ja vakavalta onnettomuudelta vältyttiin. Rahkis-Sanomien luotettavan lähteen mukaan kyseessä oli tavallinen suomalainen talvikeli.
Näkee jo kuvastakin, kuinka uskomattoman liukasta oli!
Rahkamuija kommentoi kohuttua mainosvideota!
Viime päivinä sosiaalista mediaa on ihastuttanut suomalaisen YouTube-kanavan video, jossa hydraulipuristimen alle laitetaan maailman kovinta ainetta eli adamantiumia. Video on kerännyt kahdessa vuorokaudessa kolme miljoonaa näyttökertaa ja sitä on kehuttu nerokkaimmaksi mainosvideoksi ikinä. Rahkis-Sanomien luotettavan lähteen mukaan tämän blogin ylläpitäjä eli Rahkamuija tietäisi jotakin videoprosessista. Soitimmekin Rahkamuijalle ja kysyimme, mistä tässä kaikessa on kyse. 
- En voi valitettavasti kommentoida. Pyrimme kuitenkin tekemään aina parempia videoita ja mielestäni tämä oli erittäin hyvä. Mielestäni tuo käsi oli myös aika miehekäs ja brutaalin seksikäs.
Valitettavasti emme saaneet Rahkamuijalta muita kommentteja, vaikka kuinka lahjoimme, uhkailimme ja kiristimme. Videon kuitenkin voit katsoa alta ja muodostaa itse mielipiteesi, mistä tässä kaikessa on kyse.

Tässä oli Rahkis-Sanomien tämänkertainen dramaattinen ja vauhdikas numero. Muistathan, että oman juoruvihjeesi antamalla voit tienata 77 euroa! Kaikki uutisvinkit ja kommentit tästä numerosta voit kirjoittaa alas kommenttiboksiin. Mehukasta viikonloppua!

lauantai 18. helmikuuta 2017

Kuin tervassa kyykkäisi

Rahkamuija ei ole kauheasti julistanut kyykkäämisen ilosanomaa tässä tämän vuoden aikana ja syy on se, että kyykyssä (tai salitreenissä muutenkaan) ei ole ollut mitään iloista viime aikoina. Mua on koko alkuvuoden vaivannut vasen lonkankoukistaja, joka kiristelee ja kipuilee kyykätessä. En yhtään nyt tiedä mikä sen sielunelämää rassaa, kun ei tunnu pahemmin hieronnat tai venyttelyt auttavan. Ehdin jo diagnosoida asian niin, että se on ärtynyt penkkaamisesta, kun olen vääntänyt jalkoja penkin alle. Se ei kuitenkaan taida olla lopullinen syy, koska vaiva ei helpottanut, vaikka olen penkannut lähes "lahnana" viime ajat. Kyykkytreenit olen saanut tehtyä niin, että jalkojen asento on tosi leveä, mutta se ei kuitenkaan tunnu luontevalta ja niin on vaikea päästä riittävään syvyyteen. Mutta venyttelyt ja liikkuvuusjumpat jatkuu, että tämä tervassa kyykkäily loppuisi.
Vaikka kyykkääminen olisi vähän epämukavaa, aina voi istua slaavikyykyssä.
Lonkankoukistajaa ei tunnu juuri muuta haittaavan kuin kyykkyä ja penkkiä ja pyöräilyssä sitä ei huomaakaan. Tämä on ehkä joku universumin vinkki, että olen kyykännyt jo aivan tarpeeksi tässä elämässä. Viime päivinä nastarenkaat on ollut aika kova sana, koska ainakin täällä päin on aivan hullun liukasta.
Tästä pariposeerauksesta tulikin mieleen, että tänään oltiin Prismassa ja Rahkaäijä katseli lohen päiväyksiä ja kysyi, että monesko päivä tänään on. Vastasin, että kato sieltä kihlasormuksestas, siellä se lukee. Aijai, pääsin sanomaan! Anni 1, Lauri 0. Silloin kuusi vuotta sitten oli vähän enemmän lunta ja pakkasta.
Eilen meidän piti käydä poseeraamassa kuvaajalle yhtä pyöräaiheista lehtijuttua varten ja se oli jo lähes tragikoomista, koska kaikkialla oli niin jäistä ja liukasta. Meillä ei ole siis läskipyörissä nastarenkaita (koska ne maksaa noin miljoonan ja nastakelejä on lopulta melko vähän), mutta kuviin haluttiin läskit. Käytiin siis liukastelemassa Kalevankankaalla ja varsinkin pyöräilykengät on aivan hengenvaaralliset jäätiköllä, niissä kun ei ole pitoa sitten yhtään.
Kohta se Rahkaäijä kierii taas mäkeä alas pyöränsä kanssa.
Rahkaäijä jopa kerran kaatui liukkaalla polulla ja pyörä karkasi ja vieri rinnettä alas. Siinä vaiheessa mietittiin, että valittiinpa taas täydellinen paikka kuvien ottoon. Jonkinlaiset räpsyt saatiin kuitenkin aikaiseksi ja sekä kuvattavat että kuvaaja säilyivät hengissä extreme-olosuhteista huolimatta. Varsinaiseen juttuun saatiin kertoa aivan suu vaahdossa kaikkia meidän pyöräilymuistoja ja pyöräilyvinkkejä. Tykkään puhua, mutta ehkä vielä enemmän tykkään puhua pyöräilystä!
Saanko esitellä: Kopteri, Heli Kopteri!
Saatiin tällä viikolla kuvauskalustoon pieni lisäys, kun Rahkaäijä vihdoin hankki kauan himoitsemansa kuvauskopterin. Fiilisteltiin jo, kuinka hienoja kuvia ja videoita sillä saa maastopyöräretkiltä tai alamäkeä ajaessa. Ihan pro-tason kamaa! Käytiin vähän testailemassa kopteria tänään Iidesjärvellä ja mäkin ajoin sitä kuin vanhakin kopterikuski konsanaan.
Moi, mäkin osaan ajaa tätä!
Lentokenttä on sen verran lähellä, että kopterilla tai dronella, kuten isot pojat puhuu, saa nousta täällä vain 50 metriin, mutta aika näyttäviä kuvia saa jo sieltäkin!
Iidesjärveltä kaupunkiin päin. Tänään oli vähän tylsän harmaa keli ilmakuvien ottoon.
Juna! Järvensivun puutaloja.
Erittäin viehättävää Nekalan Neuvostoliittoa.
Tässä vielä vähän videoo, kun Rahkaäijä kuvasi mun lumienkeleiden tekoa. Kun kopteri tulee tarpeeksi lähelle, ropellien aiheuttaman tuulenvireen huomaa kyllä.
Näihin kuviin ja tunnelmiin päättäen toivottelen juuri sinulle kivaa viikonlopun jatkoa!

tiistai 14. helmikuuta 2017

Jaa mitkä tekijänoikeudet?!

Nyt tulee tiukkaa paasausta tähän arki-iltaan! Luin Ida Jeminan postauksen, jossa hän kertoi taistelustaan kuvavarasta vastaan, joka oli härskisti esiintynyt naisen kuvilla pitkän aikaa. Tässä viimeisen vuoden aikana meillekin on tullut vähän liiankin tutuksi kaikenlaiset sisällönvarastajat, joten ajattelinkin nyt kertoa vähän siitä, millaista on jatkuvasti vääntää omista tekijänoikeuksistaan.
Me tehdään sisältöä siis YouTubeen (tässä tekstissä lyhenne YT) ja siellä näytettyjen mainosten mukaan sisällöntuottajille maksetaan mainostuloja. Jos katseluita on vähän, ei saa mitään, mutta jos katseluita on aivan sikana ja törkeästi koko ajan, kierii rahassa. Tällaista mainostulojen maksuperiaatetta ei ole esimerkiksi Facebookissa (FB) eli siellä rahaa ei ole jaossa penninjeniä. Esimerkiksi tänään uutisoitiin, että Noin viikon uutisten America First, Finland Second -videolla on lähes kymmenen miljoonaa katselua. Tarkemmin sanottuna katselut on jakautunut niin, että YouTubessa videon on nähnyt reilut 900 000 ihmistä ja Facebookissa noin 8,6 miljoonaa ihmistä. Jos kaikki katselut olisi tulleet YouTuben puolelta (ja mainosasetukset olisivat päällä), lämmittelisi katsojaluvut jo kivasti Ylen poikien kukkaroa, mutta Facebook-näytöistä ei saa kuin hyvää mieltä ja lämmintä kättä.

Tästä päästäänkin siihen, että YouTuben sisällöntuottajat eivät halua, että oma matsku lähtee laukalle Facebookissa tai muulla alustalla, koska sitten kukaan ei katso videota enää YouTubessa, jos se on nähty jo muualla. Tämä ei ole mitään pikkumaista nipottamista, kun puhutaan ihmisten työstä. Jos Pirkko vaikka leipoo kakkuja työkseen, on se aika tympeää, jos porukka syö kakut ilmaiseksi ja rahat jää saamatta. Siinä ei auta edes se, että kerrotaan tämän kakun tulevan Pirkon kotileipomosta, koska samat tyypit syö aina vaan ilmaisia kakkuja.
 Esimerkiksi somen meemijättiläinen 9GAG tekee paljon sitä, että se lataa sisällöntuottajien videoita suoraa Facebookiin ja kirjoittaa esimerkiksi kuvaukseen, että Credits to Hydraulic Press Channel. Ei ne kreditit paljon auta, kun kaikki on nähnyt videon jo FB:ssa, eikä kukaan tule katsomaan sitä Tubeen. On myös paljon FB-sivuja ja käyttäjiä, jotka lataa sisällön omalle sivulleen aivan kuin se olisi heidän itse tuottamaansa, eikä kukaan tiedä, mistä se on lähtöisin. Näin kävi esimerkiksi meidän jarruvideolle, jota kaikki Amerikan amispellet latasivat sivuilleen omana tuotoksenaan ja sitä jaettiin hurjasti eteenpäin. Ilman, että juuri kukaan katsojista tiesi, että se oli meidän Beyond the Press -kanavan video.
Varas. Näppärää, kun ei tarvitse tehdä itse prässivideoita, kun lataa vaan kaikkien muiden kamaa Instagramiin. 
Syy siihen miksi YT-videot ladataan(=varastetaan) suoraan FB-sivulle, on se, että Facebookin algoritmi ei suosi Youtube-videoita eli suomeksi sanottuna ne eivät ilmesty käyttäjien uutissyötteeseen yhtä usein kun suoraan Fesibuukiin ladatut videot. FB ei siis halua, että sen käyttäjät katsovat kesken hyvän feisbuukkaamisen YouTube-videoita, joissa näytetään siis YT:n mainoksia. Se on huonoa bisnestä Zuckerbergille, jos FB-käyttäjä katselee YouTuben mainoksia ja videoita Facebookissa ollessaan, koska sen ajan voisi hyvin käyttää kaikenmaailman FB-mainostenkin katseluun. Tämän takia 9gagit, Bored Pandat, LAD Biblet haluaa ladata videot suoraa sivuilleen, jotta ne leviää mahdollisimman tehokkaasti ja tavoittaa paljon yleisöä. Mutta kuten sanottu, se ei todellakaan palvele sisällöntuottajaa. Nyt on kuitenkin juoruja liikkeellä, että Facebook alkaisi maksamaan mainostuloja sisällöntuottajille, mutta tämä ei tule onnistumaan ennen kuin FB:n tekijänoikeusvalvonta on hanskassa, koska tällä nykymenolla mainostulot putoaisivat lähinnä kaikenmaailman roskasivujen ja varastajien laariin.

Iso ongelma tällä hetkelläkin onkin se, että Facebookia ei kiinnosta tekijänoikeudet yhtään. Varastetun videon ilmiantaminen on lähes mahdotonta ja systeemi tuntuu suojelevan varastajaa. Se on tämä jenkkijuttu, ettei vaan tule vääriä ilmiantoja ja kenellekään paha mieli. Ihan sama vaikka sisällöntuottajalle tulisi paha mieli, kunhan Facebookin sivupalkin mainokset vilkkuu ahkerasti. Voi tietysti koittaa laittaa viestin varastajasivun ylläpitäjälle, mutta yleensä se on yhtä tyhjän kanssa.
Varas. Ja vielä oikein tägätty tuohon videoon joku toinen varas. Varas varastaa varkaalta. Tyylikästä.
Instagramissa tekijänoikeuksia pystyy sentään edes vähän valvomaan, koska siellä varastetun sisällön ilmiantaminen on mahdollista, mutta ei kovin näppärää. Varsinkin viime keväänä käytin tunteja siihen, että ilmiannoin käyttäjätilejä, joiden pääsisältö oli meidän videot. Eikä tässäkään yhtään lohduta se, että annetaan kreditit meille. Kaikki on nähnyt videon parhaan huippuhetken jo Instagramissa, niin miksi kukaan menisi katsomaan koko videon YouTubeen?

Sisällöntuottajan näkökulmasta YouTubessa valvonta pelaa ja toimii suhteellisen mukavasti. YouTuben maailmassa on sellainen käsite kuin fair use. Jenkkijuttuja tämäkin, mutta tarkoittaa siis sitä, että omassa videossaan saa käyttää toisen materiaalia, jos siihen tuodaan jotakin lisäarvoa. Tällainen lisäarvo voi olla esimerkiksi videon kommentointi. Jos joku tekee videon, jossa se esimerkiksi arvostelee viisi parasta Hydraulic Press Channel -videota ja näyttää niistä pätkiä, se on sallittua käyttöä, eikä sellaisen videon ilmiantaminen (tai liputtaminen tai flagaaminen, kuten me puhutaan) vie puusta pitkälle. Saa vain nillittäjän maineen, jos liputtaa tuollaisia videoita. Jos joku taas tekee meidän videoisa kokoelmavideon ja lyö siihen espanjankieliset tekstit, se ei taas ole fair usen mukaista käyttöä ja sen varmasti flägään, jos vastaan osuu. YouTuben pahinta syöpää onkin kaikenlaiset compilation-videot, joihin on poimittu herkut kaikista kivoista videoista ja niillä koitetaan saada kovasti katsojia. Tälläisia kompilaatioita on tehty meidänkin videoista varmaan tuhat ja sata ja niitä aina välillä flägäilen. Ilmiannon vaivaa ei jaksa nähdä, jos videolla on parisataa katsojaa, mutta jos puhutaan vaikka parista miljoonasta katselusta, sen lähtee vaihtopenkille välittömästi. YouTube tutkii nämä ilmiannot ja kun ilmoitus on aiheellinen, video poistetaan. Jos sama kanava saa usemman aiheellisen ilmiannon, silloin se suljetaan. Siellä on ihan oikeasti kanavia, joiden päätarkoistus on vain tehdä erilaisia kompilaatioita muiden sisällöistä ja kerätä itse mainosrahat pois. Kyllähän se nyt ketuttaa.
Varas. Ei ole edes meidän vesileimat haitannut tätä kettua.
Kun tässä kerran vauhtiin päästiin, oikein hännänhuippu on mediatalot, joiden luulisi tuntevan tekijänoikeudet. Mutta niin vaan Late night with Stephen Colbert -show otti meidän videon luvattomasti käyttöönsä ja vielä esitti ihan omana tuotoksenaan tv-ohjelmassa. Tai Italian yksi suurimmista päivälehdistä, joka latasivat meidän videon omille sivuille omine mainoksineen. Rottamaista toimintaa. Se on siis täysin sallittua käyttää upotettua YouTube-soitinta esimerkiksi uutissivustolla, koska silloin kaikki katselut putoavat sisällöntuottajalle YouTubeen. Toki uutissivusto voi esimerkiksi ostaa videoon oikeudet sisällöntuottajalta, jotta sitä voidaan näyttää uutissivuston omassa soittimessa omilla mainoksilla. Näitä kyselyitä videoiden käytöstä tulee meille tosi paljon aina kun julkaistaan joku hieman menevämpi video. Yleensä vastataan, että käyttäkää sitä upotettua YouTube-soitinta, koska se on helpoin ratkaisu kaikille. Juuri viime viikolla annettiin kylläkin japanilaiselle tv-kanavalle lupa käyttää meidän videota ilmaiseksi telkkarissa ja kohta Japanista tulikin kunnon katselupiikki kyseiseen videoon. Tämä on aina tasapainoilua sen välillä, että mikä on järkevää näkyvyyttä, kun punnitsee antaako videota käyttöön vai ei.
Varas. Tämä koijari on kyllä saanut jo varkauden anteeksi, koska maksoi laskun, joka heille lähetettiin tästä luvattomasta käytöstä.
Voisin paasata tästä asiasta vaikka koko illan, koska kaikenmaailman koijareita on maailma pullollaan ja tavallista katsojaa ei yleensä nappaa yhtään, saako sisällöntuottaja työstään palkan vai ei. Vaikka meidän videot leviää jatkuvasti vaikka mihin, homma on meillä kuitenkin suht hyvin hanskassa ja jos muutamien videoiden oletetuista katseluista (ja tuloista) osa vuotaa jonnekin ihan muualle, ei se ole mikään katastrofi. Eniten aina surettaakin sellaisten tyyppien puolesta, jotka onnistuvat tekemään yhden hittivideon ja se lähtee samantien YouTubesta Facebookiin ja siellä kovalle laukalle. Siinä on vitsit aika vähissä, kun vaivalle tehty video saa miljoonia katseluita Facebookissa, mutta ei tuota taloudellisesti yhtään mitään, koska se ei saa YouTubessa katseluita. Mutta niin käy joskus. Toivottavasti FB vähän heräisi tähän kuvioon, jotta kävisi jatkossa harvemmin. Eikä koko jutussa lopulta ole kyse siitä, keneltä jää mainostulot saamatta, vaan siitä, että toisten sisältöä ei käytetä ilman lupaa. Se on laitonta. Vaikka tiedän, että kukaan ei hyötyisi mitenkään jonkin meidän videon käytöstä ja kyseisen videon mainostulot olisi yhtä tyhjän kanssa, luvaton käyttö ärsyttää joka kerta. Koska se on väärin.

Harvoin muiden kuin sisällöntuottajien omilla ilmiannoilla on kauheasti merkitystä, mutta tämä teksti ehkä vähän avaa tavallisen somen käyttäjän silmiä sille, mikä on luvallista käyttöä ja mikä ei. Seuraavan kerran kuin tykkäät Facebookissa jostakin hassusta videosta, voit tsekata nopeasti löytyykö alkuperäisen sisällöntuottajan tiedot ja linkit postauksesta. Epäilen vahvasti.

maanantai 13. helmikuuta 2017

Kissojen omituiset nukkumapaikat TOP 7

Kissat on erittäin luovia keksimään itselleen mukavia nukkumapaikkoja. Meillä Leoko on vähän konservatiivinen ja nauttii päiväunensa yleensä melko tavallisissa paikoissa, mutta Leo on aivan mestari löytämään persoonallisen unipaikan. Nyt esittelyssä meidän Leksojen viimeaikaiset nukkumapaikat TOP 7!
7. Sohvan selkänoja
Ihan perussettiä, vaatii hieman kiipeämistä selkänojalle.
+ Hyvät näköalat takapihalle, missä vipeltää lintuja ja oravia
- Melko ahdas spotti, kaveri ei mahdu nukkumaan viereen

6. Keittiön pöytä
Tämäkin varsin tavallista meillä. Jos kissat olisi halunnut opettaa pois pöydältä, olisi se pitänyt tehdä jo heti alussa. Nyt on jo maito maassa.
+ Aurinko lämmittää mukavasti.
+ On valmiiksi kerjäysapajilla, jos joku tulee laittamaan ruokaa keittiöön.
- Astianpesukoneen ääni voi häiritä rauhaisaa iltapäiväunta.

5. Pahvilaatikko
Pahvilaatikot on joka kissan suosikkeja, niissä voi leikkiä ja nukkua ja niitä voi järsiä.
+ Pehmusteet ja lämmikkeet löytyy valmiina, rauhaisa paikka
- Ihminen laittaa usein tällaiset nukkumapaikat melko nopeasti saunan pesään, koska epämääräiset pahvilaatikot keskellä olkkaria on kuulemma rumia.

 4. Kaappi
Leo rakastaa kaapissa nukkumista. Ihan mikä tahansa kaappi käy, astiakaappi, vaatehuone, varastokaappi, kaikki yhtä hyviä!
+ Saa olla rauhassa, eikä aurinko paista silmään, jos ovi on kiinni.
- Saattaa jäädä jumiin, jos ihminen laittaa kaapin oven kiinni.

3. Ihmisen olkapää
Tämä on meillä vain Leokon harrastus, Leo ei olisi olkapäällä sekuntiakaan.
+ Lämmin ja mukava paikka, saa olla ihmisen lähellä.
- Vaatii tasapainoilua, jos olkapäähenkilö esimerkiksi yrittää laittaa tiskejä tai pyykkejä samalla, kun mangusti roikkuu niskassa.
-/+ Ihminen meinaan välillä unohtaa, että on kissa kyydissä ja on ihan eräänkin kerran havahtunut ovella, että kissa pitäisi pudottaa olkapäältä, jos aikoo lähteä viemään roskia ulos. Karkaamisenhimoiselle katille hyvä mahdollisuus. Mutta kuka haluaisi lähteä pakkaseen, kun voi istua lämpöisellä olkapäällä ja näykkiä välillä korvaa?

2. Kameralaukku
Jos kerran kameralaukun kansi on auki, sinne saa varmasti mennä nukkumaan.
+ Erittäin pehmeä paikka ja erityistä plussaa kameramikin tuulisuojasta, joka ihanasti lämmittää poskea
- Ihminen ei erityisesti arvosta, jos joku nukkuu useamman tonnin kamerakamojen päälle. Häätö tulee erittäin lyhyellä varoitusajalla. Pikkumaista touhua!

1. Lavuaari
No miksei?
+ Mukavasti pesän muotoinen
+ Saa olla rauhassa, ei ole koko ajan joku vieressä hääräämässä.
-/+ Joskus voi vähän kastua, mutta se on vaan hauskaa.

Tuntuu, että näitä erikoisia päikkäripaikkoja löytyy joka päivä, vain kissamainen mielikuvitus on rajana. Ihmiseltä vaaditaan sen verran tarkkaavaisuutta, ettei lukitse vahingossa nukkuvaa kissaa päiväksi kaappiin tai pistä mikroa päälle, kun siellä on kissapaisti nukkumassa.

Missä muiden kissakaverit nukkuu? Olisko antaa vinkkejä uusista paikoista Leolle ja Leokolle? Kerro!

perjantai 10. helmikuuta 2017

Kainuun keidas

Terveisiä täältä jostain Iisalmen ja Kuopion välistä. Otettiin pieni pikavisiitti Kajaaniin, kun kävi kotona aika vähän pitkäksi!
Ostan ton keltasen talon ja muutan siihen.
Oikeesti Kajaanissa oli maksava asiakas, joka houkutteli meidät paikalle. Kainuun ammattiopistolla oli uusien toimitilojen avajaiset ja kuten kunnon sirkusfriikit konsanaan, me oltiin paikalla houkuttelemassa väkeä tapahtumaan ja viihdyttämässä kansaa. Saa tilata muihinkin tapahtumiin!
Nuoriso, menkää opiskelemaan metallialaa, sinne kaivataan tekijöitä!
Yleensä näissä meidän työreissuissa on aivan hermoja raastavan tiukka aikataulu ja hotellissa käydään sen verran, että ehditään nukkumaan joku kämänen 7 tuntia, kunnes taas pitää mennä pää kolmantena jalkana. Tällä kertaa omaksuttiin kainuulainen leppoisa meininki itsellemmekin ja eilen illalla oli hyvin aikaa pyöriä kylällä, käydä syömässä ja kuunnella ihmisten juttuja. Se on meinaan semmonen juttu, että Kainuun murre kuulostaa aivan siltä, että kenelläkään, joka sitä puhuu, ei voi pahemmin pipo kiristää päätä. On se niin lepposen kuulosta veäntämistä.
Butter chicken eli nepalin murteella lounasaika. Nämä mätöt vedettiin kyllä jo Kuopion korkeudella.
Lupsakkaa oli meininki muutenkin. Sen lisäksi, että hotellin siivooja oli jättänyt huoneseen lapun, jossa luki "huusholli siivottu", oli paikallisella salilla tarjolla järisyttävän hyvää palvelua. Ruokapaikkaa etsiessä käytiin tsekkaamassa sali, joka sattui olemaan samalla kadulla hotellin kanssa ja kun päästiin tupaan asti, heti ilmoitettiin, että saatte sitten ilmaisen tutustumiskäynnin, kun tulette ekaa kertaa. Ei vaan ennen ole missään muualla kukaan tarjonnut ilmaista reeniä heti kättelyssä. Vedettiin siis safkat naamariin ja nukuttiin päikkärit hotellilla ja lähdettiin tutustumaan tarkemmin saliin.
Ei vaivaa arki-illan ruuhka, kun lääniä riittää!
Tulin Kajaanin asti istuun tähän penkkauspenkille.
Harvoin sitä arvalla osuu hyvälle salille, mutta nyt meni nappiin! Salin nimi oli Balance ja ainakaan omaan korvaan nimi ei varsinaisesti lupaa mitään kovan luokan voimanostoseikkailua, mutta ei saa antaa nimen hämätä. Tankoa ja kyykkyhäkkiä ja painoa oli niin maanperusteellisen paljon, että ei jää reeni ainakaan siitä kiinni. Ei ole mitään niin masentavaa, kun huonosti varusteltu sali, jossa ei pysty tekemään kunnon reeniä.
Tämän taideotoksen nimi on Rahkaäijä ja maastavetotanko.

Vieraalle salille tullessa on myös hyvä merkki, jos muut reenaajat näyttää siltä, että ne on tehnyt salilla joskus muutakin kuin nojaillut kuntopyörään. Balancella oli kunnon meininki ja tyypit reenas ihan tosissaan. Pikkusen kontrastia edelliseen saliin, jossa vierailtiin Lanzarotella.
Toi kahvakuula oli ihanan värinen, teki mieli syödä se!

Apina ja gorilla kävelivät torilla...
Perus voimanosto/painnonnostotavaran lisäksi salilta löyty kaikkee hauskaa, kuten iso rengas ja tommoset puolapuut ja koska Rahkaäijän treeni oli pitkä kun nälkävuosi, mulla riitti aikaa pelleillä. Myös  mä koitin pyöritellä traktorinrengasta, mutta vähän jäi vajaaksi suoritus. Instagramista @rahkamuija voi käydä katsomassa miten siinä kävi. Sen voin sanoa, että nyt on iso mustelma reidessä. :D
Oon vähän kade Rahkaäijälle, kun se sai renkaan nostettua niin helposti.
Salin jälkeen vetäydyttiin S-Marketin kautta lepuuttaan päivästä väsyneitä raajoja ja silmiä hotelliin. Hotellia lukuunottamatta aika tutun oloista ja arkista meininkiä. Sitä joskus luuli, että on varmasti tosi helmee, jos matkustaa työn takia paljon ja saa olla myös paljon hotelleissa. Ei se lopulta niin helmee ollutkaan, kaikkeen kyllästyy. Jopa hotelliaamupalaan. :D
Käytiin aamulla Yle Kajaanin aamulähetyksessä horisemassa sekavia. Kaikki Kainuun mummot meni varmaan ihan shokkiin ja löi radiot kiinni. :D
Juuri ohitettiiin jo Kuopio ja nyt saadaan nauttia huippukiinnostavasta Kuopio-Jyväskylä-tiestä, jolla riittää näkemistä ja äksöniä harvase kilometri. Eli ei. Mutta ihan sama, pimeetä täällä on kuitenkin!
Kajaanin matkaaja kiittää ja kuittaa, huomenna kohteena Helsinki ja Disney on Ice!

perjantai 3. helmikuuta 2017

Suuri vadelmahuijaus

No niin, nyt ei tehdä tikusta asiaa, vaan vadelmasta! Jotkut pitkäaikaiset lukijat ehkä muistaa tämän blogin täysin järjettömän rahkalaskurin, joka pyöri postausten lopussa ja siinä päivitettiin montako rahkaa olen syönyt tietyn päivän jälkeen. (Tässä aivan nerokas koontipostaus vuoden kohdalta.) Rahkalaskurin päivittely jotenkin vaan jäi, mutta edelleen syön rahkaa. Tuohon aikaan tein mitä erikoisimpia rahka-annoksia, kuten salmiakkirahkaa, mutta nykyään olen vanha ja konservatiivinen ja rahkan kanssa kuluu lähinnä pakastemarjoja. Meillä on pakkastilaa erittäin rajallisesti, tai itse asiassa firmalla olisi tuolla työhuoneessa arkkupakastin, mutta ei sinne mitään marjoja mahdu, koska se on täynnä pykriittipanoksia. Tämän seikan vuoksi ostan marjat yleensä pakasteena.
Paras rahkamarja on mustikka, mutta joskus maustan tätä valkoista kultaa myös muilla marjoilla, kuten mansikoilla tai herukoilla. Herukoita muuten tulee takapihaltakin, joten loppukesästä haen aina tuoreet marjat aamupalan sekaan. 
Tämä pitkällinen introselostus johtaa siihen, että viime aikoina olen ostanut muutaman kerran Kuningas-marjasekoituksen ja ihmetellyt, että missä ne luvatut vadelmat oikein on.
Tästä puhutaan!
Sisältöluottelo lupailisi, että mansikoita on eniten ja vadelmaa vähiten. Voin allekirjoittaa tämän, mitä olen niitä rahkan seassa ehtinyt analysoimaan.
Niinpä nappasin pakkasesta korkaamattoman pussin ja ihan huvin ja harrastuksen vuoksi lajittelin marja kerrallaan sisällön kolmeen eri kulhoon. Mutta ei mennä asioiden edelle, koska sitä ennen punnitsin pussin sisällön.
3 grammaa enemmän kuin luvattiin. Hyvä, ei siis vielä mitään huijauksia tässä vaiheessa.
Mansikat oli huippuhelppo lajitella, koska ne oli isoja ja erittäin jäisiä. En muuten huomannut laskea mansikoita lajittelun aikana, mutta kuvasta arvioisin, että niitä on 15 tai 16 kappaletta.
Mustikoiden lajittelu oli jo vaikeampaa, koska pienen kokonsa takia ne sulivat nopeammin ja vadelmanjämät jäi niihin kiinni. Lopulta isoon kulhoon jäi vain vadelmaroskat.
Lajittelu melkein valmiina.
Ei ihmekään, jos ei rahkan seasta ole osunut silmiin vadelmia, koska tässä pussissa niitä oli kokonaisena tasan yksi (1). Vadelmat on kuitenkin melko helposti hajoavia, joten alunperin niitä on saattanut olla peräti kolme.
Vähän on laihan näköinen tuo vadelmakulhon sisältö.
Kun olin päässyt lajittelussa melkein loppuun, Rahkaäijä saapui keittiöön ja räjähti nauramaan, kun näki mitä olen tekemässä. Siinähän nauraa, mua nimittäin kiinnostaa tällaiset asiat erittäin paljon. Voisin vaikka ruveta isona kuluttaja-asianaiseksi. Vääryys tapahtui, kun Kuningaskuluttaja poistui televisiosta, koska se oli aivan ässä ohjelma! Anoppi tilaa Kuluttaja-lehteä ja luen aina uusimman numeron suurennuslasin kanssa kannesta kanteen. Tämän lisäksi kyttään tuotteiden kilohintoja kaupassa erittäin tarkasti. Mielestäni tällaiset arkielämän Kuningaskuluttaja-testit on tärkeitä jo ihan senkin takia, että tietää mitä ostaa ja syö.
Mutta nyt ei puhuta enää Kuningaskuluttajasta vaan Kuningas-marjoista. Mikä oli todellinen marjojen suhde? Sehän selvisi vain punnitsemalla jokainen lajike erikseen.
Virallinen mittauspöytäkirja
Lopputulos oli siis se, että hallitseva marja sekoituksessa oli mustikka 114 gramman osuudellaan. Niukasti kakkoseksi jäi mansikka, jota oli vain kolme grammaa vähemmän. Kuten jo kuvista näki, vadelmaa oli aivan säälittävän vähän, eli vain 25 grammaa. (Noista tulee yhteensä muuten vain 250 frammaa, mutta söin lajitellessa pari mustikkaa, niin se varmaan selittää kolmen gramman hävikin.) 25 grammaa 250 grammasta on kymmenesosa eli 10 prosenttia. Mustikoita oli 45,6 prosenttia ja mansikoita 44,4 prosenttia. Aika erikoinen sekoitussuhde mielestäni, jos ratsastetaan sillä faktalla, että mukana on vadelmaa.
Kävin marjassa, nimittäin pakastemarjassa.
Kuningas-sekoituksen hinta on Prismassa 2,65/pussi eli kilohinnaksi tulee 10,60 €. Saman merkin mansikka puolen kilon pussissa kustantaa 5,25 eli kilohinta on 10,50 €. Olisin muuten ennen tätä arvannut, että mansikat olisi kilohinnaltaan tätä sekoitusta huomattavasti edukkaampia. Ne maksaakin mansikoita. Mustikat ostan aina kilon säkissä, jolla on Prismassa hintaa 6,45 €. Lopputulema on kuitenkin se, että vadelmien takia tuota pussia ei kannata ostaa ja edukkaammaksi tulee hankkia mustikat ja mansikat vaan ihan erikseen.

Nyt sain ratkaistua mieltäni pitkään piinanneen vadelmamysteerin ja lajittelun vaiva ei ollut lainkaan paha hinta totaalisesta (vadelma)mielenrauhasta.

Vertailetko kilohintoja? Entä katsoitko Kuningaskuluttajaa? Onko syntiä ostaa marjat pakastealtaasta? Minkä sekoituksen sisältö pitäisi seuraavaksi ratsata?  Kerro!