maanantai 31. joulukuuta 2012

You Go, We Tow!

Roadtrip-tarinat jatkukoon!
Taakse on jätetty San Jose, Salinas ja nyt tukikohtana on Lomboc, pieni 40 000 asukkaan kaupunki täällä jossain. Tänään on ollut ensimmäinen todellinen roadtrip-päivä, ajettiin varmaan kuusi tuntia mukaan lukien vähintään kymmenen hengenhaukkomistaukoa maisemien vuoksi.
Aamulenkki Salinaksessa 7.15 a.m, aika kylmä oli! Ei paljon näkyny muita juoksijoita.
Hotelli Salinaksessa oli semikurja, nettikin olis maksanut. Mutta vähän siinä kylässä oli iso Walmart! Oon täysin Walmart-intoilija jo nyt, just sopivan junttia mulle.:D Jostain täysin tuntemattomasta syystä jätin kollarit kotiin ja se harmitti, joten eilen lähdettiin metsästään reissukollareita. Käytiin ensin jossakin hienossa sporting goods -kaupassa, mutta kaikissa vaatteissa luki joku merkki ja hinnat lähtien 50 dollaria, niin siirryin suosiolla viereiseen Walmartiin. Ja bingo! Violetit kollarit, joihin toi lisäarvoa jonkun paikallisen joukkueen tunnus "Salinas Cowboys" (tarkistin tänään, että se on joku yliopiston football-joukkue) ja hintalapussa 21 dollaria. Kaupat tuli ja tänään sulauduin paikalliseen väestöön uskomattomalla outfitillä, violetit kollarit ja nahkatakki.
Miks nää meidän hotellit on aina jonkun teollisuusalueen vieressä?:D 
Selailin eilen illalla jotain matkailuesittettä ja sanoin Laurille, että tässä lähellä on muuten joku MotoGP-rata, tommonen kun Laguna Sega, onks kova mesta? Jo MotoGP-sanan kohdalla Kawasaki-kuskimme kiipeili pitkin seiniä innostuksesta, eikä tarvinut paljon arpoa, mihin kaahattiin Mustangilla ensimmäisenä tänä aamuna. Joku oli hiukan tohkeissaan, kun pääsi ihailemaan Corcscrew-mutkaa aivan vierestä. Hyvä, että luin esitteen huolella!
Pienten ja isojen poikien unelmakohde, Laguna Sega
Moottoriradan jälkeen vuorossa oli yli sata kilometriä Tyynen valtameren rantaa, ah!
Kun meren rannalla kulkeva ykköstie alkoi, pysähdyttiin heti, kun sininen kaikkeus tuli näkyviin. Koin aika ison hetken, kun pääsin meren äärelle. Olin odottanut valtamerta ja aaltoja niin paljon. Siinä seisoin niin että tennarit melkein kastui, merta kirjaimellisesti silmänkantamattomiin, koti 10 000 kilometrin päässä ja aallot piti melko kunnioitettavaa jylinää. Kyllähän siinä vähän itku tuli, oli se niin siistiä!


Alkumatkasta me pysähdyttin varmasti kymmenen kilometrin välein vista pointeille. Tuntui, että maisema menee ihan hukkaan, jos ei nouse autosta ja ota kuvia.
Kuvassa lentää joku iso lintu, joita oli tuolla rannikolla paljon. Nimettiin ne Amerikankotkiksi.:D
Ajo oli myös mukavan hidasta, koska tie oli uskomatonta serpentiiniä. Mitä on mutkan takana? Uusi mutka tietenkin!
120 kilometriä mutkaa, jee!

Ei vois enempää roadtrip-elämältä toivoa!
Löydettiin Niagarakin, tai ainakin joku sen pikkuveli.
Tota Mustia ei paljon aallot kiinnosta. Tämä onkin hyvä aasinsilta siihen, että eilen nähtiin uskomattomin koirankuljetustyyli ikinä. Koira seisoi pick-upin lavalla, eikä ollut millään kiinni. Ja lava-auto ajoi 120 km/h. 
Ollaan yritetty ottaa nyt rohkeasti se linja, että poiketaan mahdollisimman paljon paikallisiin ruokapaikkoihin syömään ja vältellään ketjuja, joissa voi syödä kotonakin. Eilen poikettiin Santa Cruzissa erääseen american diner -tyylisessä paikassa. Tiedätte kaikki sellasen salaattikulhon, mihin tehdään salaatti sunnuntailounaalle ja jokainen voi siitä sitten ottaa lautaselleen sen minkä syö. Tilasin salaatin ja sain juuri sellasen vastaavan vadillisen rehuja, kalkkunaa ja pekonia. Lauri vähän auttoi, en olis yksin selvinnyt siitä!
Tänään poikettiin nimettömään khuuliin rantakaupunkiin, jossa kaikki vaan surffas ja skeittas, ja bongattiin sieltäkin paikallisten suosima ruokapaikka. Ei voi olla huonoa ruokaa, jos koko ravintola on aivan täynnä!
Voisin myöhemmin kirjottaa syömäpuolesta lisää, kun kauppareissutkin on yksi aivan oma lukunsa.
Raputacoja mulle, fish&chips Laurille ja kaupan päälle hyvät maisemat
Hei, ei ne aurinkolasit aivan turhaan tullut mukaan!
Tää päivä oli kaiken kaikkiaan aika priceless, kyllä todellakin kannatti lähteä! Huomenna päästään jo Los Angelesiin. Saa nähdä, millaisia ilotulituksia ison kylän pojat osaa järjestää. Hyvää uutta vuotta!

p.s. Otsikko viittaa maan tiukkaan pysäköintikuriin, joka paikassa uhkaillaan pois hinaamisella. Kova peli!

4 kommenttia:

  1. Hauskalta näyttää toi road trip. Autovuokraamossa tekivät oikeen tempun kun tuon Mustangit vuokrasivat. Sopii tollaselle reissulle kuin nenä päähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hupaisaa puuhaa onkin!
      Kieltämättä se Ford Focus olis vähän tuntunu laimeelta, on toi avoauto aika siisti!

      Poista
  2. Hieno lukee näitä sun juttuja, teillä tuntuu olevan tod. hyvä reissu. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se vasta onkin hienoo kuulla, et jutut kiinnostaa!:))

      Poista