Hankipyöräilyä ja pullottavia kaapeleita

Tänä aamuna oli kello herättämässä puoli yheksän, että päästiin pyöräileen! Joo, kuulostaa todellakin siltä, että tässä ei oo nyt mitään järkee. Mutta koskematon lumi oli pakko korkata ekana!

Moi, mun nimi on peura ja mä oon ajovaloissa.

Ulkona oli rapsakat 11 astetta pakkasta ja uskomatonta kyllä, mun pukeutumisvalinnat meni täysin nappiin, eikä tullut yhtään kylmä tai liian kuuma.

 Ajeltiin Hervannan alppiurheilukeskukseen kattoon, joko siellä on lumetus alkanut. Tykit tykitti jo täysiä. Ihan kohta pääsee kakarat katkoon raajojaan mäkeen!

Mulla oli vielä pyörässä lukkopolkimet kiinni ja yllättävän sujuvasti hankipyöräilyä suju niilläkin. Tuolla umpihangessa (umpihanki Etelä-Suomessa = 10 cm uutta lunta) otin ne kylläkin irti, kun meno oli aika holtitonta.

Alla pyörässä oli Mountain Kingit, jotka oli ihan superhyvät. Laurin täpärissä oli Ardentit, jotka taas vastaavasti meni ihan tukkoon lumesta. 

Lauri sai kuningasajatuksen, että mehän työnnetään pyörät rinteen puolivälistä ylös. Oon aina ajatellut, että sillä ei oo mitään väliä kuinka paljon mun pyörä painaa, kilo sinne tai tänne, mutta tota rinnettä ylös tunkatessa olin aika vihanen, että mulla ylipäätään on maastopyörä. Eilen oli penkkipäivä ja hieman hapotti rintalihaksia ja ojentajia toi työntäminen. Mää päätän reitin seuraavalla kerralla!

"Jos nyt tulisit auttaan ja lopettaisit sen saatanan kuvaamisen!?"

Kävin vähän välillä töissä ja sitten illalla oli vielä sali. Ei siis mikään tyhjäkäyntisunnuntai. 

Oon tähän asti luullu, että ei ole olemassa ilmiötä nimeltä "miehellä liian lyhyet sortsit salilla". Tänään maailmankuvani kuitenkin muuttui asian suhteen ja joku herrashenkilö patsasteli salilla boksereitten pitusissa sortseissa. Mies oli vielä siitä vekkuli, että teki jotain lantiota avaavia vetkutuksia ja venytyksiä. Käänsin katseeni häveliäästi pois.

Homman nimi oli selkäpäivä ja alkuun vedin vähän leukoja (10 kg lisäpainolla yksi hyvin puhdas toisto, JEE!) ja sit tein polven päältä vetoo ja kulmasoutua tangolla. Lisäks tein habaa mutkatangolla ja taljassa. Kuulin pikkulinnuilta, että hammer-otteella saa hauikseen lisää leveyttä, niin nyt hinkkaan taljassa naruhammeria oikein urakalla!

Mulla myös menee salilla nykyään puolet ajasta siihen, että ihastelen vasemmassa kyynertaipeessani näkyviä verisuonia.:D Lauri on jo totaalisen kyllästyny kuunteleen mun selitystä siitä, kuinka "kaapelit pullottaa, kato nyt, kohta tosta tulee uus näkyviin!". Mutta toisaalta Lauri osas hyvin käyttää tän mun itsepalvonnan hyväks ja sai mut tekeen forkkuja uhkaamalla, että kaapelit lakkaa näkymästä, jos en tee forkkuja tänään. Mulla on vahva epäilys, että mua huijattiin.

Kun mää ens viikosta jotenkin selviän, (32 h töitä, viimeset koulujutut ja yhteen typerään tenttiin luku), niin sitten saa joulukalenterit luukut ruveta aukeen ja vauhdilla!