torstai 13. joulukuuta 2012

Uusi elämäni - nyt se alkaa!

Tänä vuonna on valkonen joulu ja sekös vasta hauskaa onkin, tietää neljän kuukauden katkeamatonta lumessa rämpimisputkee. Ei siinä muuten mitään väärää olis, mutta juoksulenkit on talvella yks iso Luciferin tekonen. Mikä on ratkaisu? Juokse vaan sitkeesti ja niele loskaa, se kasvattaa luonnetta ja vihaa, havuja PRKL ja isämmaan puolesta! Ehei, noin oon tehnyt niin monta talvea, etten jaksa laskea. Nyt se loppu.

 En kuitenkaan ajatellut olla ihan niin radikaali, että vaihdan ulkoilun kokonaan sohvalla levyttämiseen. Kaikki tietää, että oon aikamoinen talvipyöräilyn ylistäjä ja tästä lähtien myös sauvakävelyn sanansaattaja! No mitvit? Sitä vaan, että ostin sauvakävelysauvat.
Askelkuviot haltuun eteisessä...
Menin Stadiumiin ostaan urheilurintsikoita, niitä ei nyt tarttunut mukaan, mutta sen sijaan raahasin kaupungista kotiin kävelytikut. Ja vielä mun omassa muotivärissä violettina. Tästä uudesta elämästä maksoin 19,90 e. Jos tää kahdenkympin sijotus säästää mut edes jotenkin siltä hirveeltä talvijuoksuturhautumiselta, olen onnellinen. Ennen kun kaikki juoksuaktiivit potkii mut virtuaaliseen maanrakoon, koska sauvailu ei ole sama asia kun juokseminen, puolustaudun. Tänä talvena ihan puhtaasti juoksulenkillä on tullut käytyä hädin tuskin kerran viikossa, joskun jopa kahdesti. Pyöräily ja satunnaiset rappusjuoksut taitaa hoitaa aeroopisen liikunnan osuuden ihan hyvin.
...meno vaan on niin vauhdikasta, että tulee seinä vastaan!

Olen yrittänyt etsiskellä juoksukiinnostuskiikareitani aika kauan, mutta ne tais hukkua pari vuotta sitten muutossa johonkin. (Välihuomautus, oon mä kauan sitten löntystellyt puolimaratoonin alle kahteen tuntiin, että on se hölkkäily joskus kiinnostanut.) Että jos se viikon yksittäinen juoksulenkki vaihtuu tikkukävelyyn ja se kiinnostaa huomattavasti enemmän, on maailmani parempi, vaikka juoksukunto ei olis. (Huom, en siis ole heittänyt vielä yhtäkään sauvakävelylenkkiä, että ei sitä tiedä, jos vaikka jo huomenna tulee sellanen Rahkamuija hates sauvakävely -postaus :D)
Tässä taustalla on myös sellanen ajatus, että oon viime aikoina paljon miettinyt sitä, että onko pakko tehdä asioita vaan siksi, että oon aina ennenkin tehny, vaikka nykyään ei kiinnosta ollenkaan tai kun muutkin tekee? No eipä varmaan ole. Täten julistankin sauvakävelyelämäni alkaneeksi! Heti huomenna tikutteleen ympäri kylää.:))
Päivän bonuskuvana sauvasaarnaajan uus lempirahka, mustikoita ja suolapähkinöitä!

8 kommenttia:

  1. Mukavia sauvakävelylenkkejä. Voit mennä niillä muyös Mustaanvuoreen tai jonnekin Herwoodiin mäkiä kiipeemään. Kyllä tunnahtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, en ollutkaan vielä hoksannut tota mäkien kiipeämiseen mahdollisuutta, se on varmasti mukavaa!

      Poista
  2. Mä oon aika kateellinen tuosta 4 kk lumisesta kaudesta, täällä Lapissa lunta on maassa n. 7-8 kk. Ei se toukokuun alussa aivan hirveästi naurattanut, eikä toukokuun puolivälissäkään. Jää juoksukausi aika lyhyeksi. Mutta potkukelkkailukausi on pitkä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä on, ei neljä kuukautta sittenkään ole paha.:D täällä potkukelkkailu ei oo varsinaisen IN, koska kaikki jalkakäytävät kylvetään täyteen soraa, buu!

      Poista
  3. Oo, suolapähkinät rahkassa! Nam. Parasta.

    Sait multa tunnustuksen, käyhän kurkkaamassa 8)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki suolasen ja makeen kombot toimii!
      "Kovaakin kovempi", kuinka siistiä! Kiitän nöyränä!:))

      Poista
  4. Oot kyllä rahkis kaikkien ällörespetien kuningatar! Ällöintä on silti se, että kuulema dippaat hedelmäkarkkeja sipsi dippiin. YÖÖÖRGGÖHÖHh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattais kuule joskus maistaa, eikä tollai yökkiä! Hyvää on!:D

      Poista