Californication

Täällä sitä nyt ollaan! Kello on puol kuusi aamulla, vähä kaipaa hiomista vielä tämä paikalliseen vuorokausi rytmiin pääseminen.

Eilinen matkustus repi hermot aika tehokkaasti riekaleiks, mutta ihmeesti yöunet palauttaa! Vaihto Lontoossa suju kohtuuttoman helposti, oltiin tunnissa oikealla portilla ja toinen tunti jäi vielä hapen ottamiseen. Varsinainen pitkä lento (11 h) oli yhdellä sanalla kuvaillen aivanhelvetinhirvee. Mulla oli aivan järkyttävän huono olo koko matkan, paluulennolle mennessä täytyy syödä ja juoda paremmin. Mutta kun jännitti liikaa.:D

Viis tuntia takana, kuus edessä. En kestä!

Myös auton saaminen vuokraamosta oli varsinainen episodi. Aviksen työntekijä oli todellinen kauppamies, eikä voinut sietää ajatusta, että honeymoonilla ajetaan jollain Ford Focuksella. Lopputulema oli, että ihan vähä lisää, 80 dollaria, maksamalla saatiin avo-Mustang. Varmaan sanomattakin selvää, että Laurin mielestä aika kova juttu!

Hotelli on ihan hauska, yöllä vaan ihmeteliin , kun oli vähä kylmä. Äsken huomattiin, että ilmastointilaite kätkee sisuksiinsa myös lämmityksen. Heti tuli vastaan elämän muitakin pieniä kummajaisia. Peiton pussilakana ei tunnetusti ole muotia täällä päin, joo, kääritääs tää peitto vaan lakanaan, niin hyvin pysyy. Or not.
Illalla käytiin syömässä Wendys`sissä, iloinen yllätys oli, että hampurilaisten lisäksi tarjolla oli myös salaattia. Maan tapaan salaattikin oli iso (ja älyttömän herkullinen pikaruokaravintolasalaatiks) ja small-kokonen limsa vähintään puoli litraa.

Vieressä oli myös ruokakauppa, tai se oli lähinnä Ärrän kokoinen kioski. Tarjolla ei ollut mitään muuta, kun kaikkia naposteltavia. Ai niin, maitoa oli, mutta sitä kompensoi vieressä olevat lukuisat suklaamaitolaadut. Tänään olisi kuitenkin tarkoitus lähteä ihan oikeisiin ruokakauppoihin, jos vaikka löytyi jotain ihmistenkin safkaa.

Kaikki ihmiset täällä vaikuttaa tosi ystävällisiltä, eikä niitä tunnu haittaavan yhtään meidän rallienglanti. Tosi hyvät fiilikset, tästä tulee hauskaa!