Tavoitteita ja haaveita, menneitä ja tulevia

Ei ole varmaan kenellekään varsinainen tietoisku, mutta vuosi loppuu ihan kohta! Mä en harrasta uuden vuoden lupauksia, mutta ajattelin, että jos kokoon tänne tavotteita ens vuodelle, niitä on sitten pakko toteuttaa ja samalla voin vähän jauhaa kuluneesta vuodesta.

Salilla. Voin reilusti sanoa, että olen todella tyytyväinen siihen kehitykseen, mitä vuonna 2012 on saatu salilla aikaan. Tää oli ensimmäinen kokonainen aktiivinen salitreenivuosi ja toivon, että niitä tulee monta vastaavaa lisää. Onhan se nyt selvä, että neljä kertaa viikossa salitreeniä tekee ruhollekin jotain, vaa´alla muutos ei juuri näy, mutta kyllä sen peilistä näkee.

Mulla ei oo koskaan ollut sitä ongelmaa, että tekisin liian pienillä painoilla, päinvastoin täytyy hillitä, ettei revi liian isoilla romuilla tekniikan ontuessa pahemman kerran. Salitreeni on opettanut aika paljon kärsivällisyyttä, kyllä ne painotkin kasvaa, kun vaan tekee pitkäjänteisesti työtä.
En tiedä, onko muilla käynyt samoin, mutta mä oon saanut salitreenistä ison  kasan itseluottamusta. Kun huomaa, että pystyy ja jaksaa, se kantaa muuallakin, kuin salilla eteenpäin. Muistan, kun ensimmäisiä kertoja salille mennessä oli sellanen olo, että ei hitsi, meen kohta tonne prässin alle piiloon, kun en vaan kehtaa. Ihmeesti sitä nykyään kehtaa ja sali tuntuu tosi kotoisalta paikalta.

Loppusyksystä aloin pitään säännöllisesti kirjaa salitreeneistä, ja se varmasti auttaa hahmottamaan kehitystä entistä enemmän. En koe tarpeelliseks asettaa mitään kilomääräsiä tavotteita vaikkapa isoihin perusliikkeisiin. Kehitystä on tapahduttava joka osa-alueella, se riittää mulle. Odotan kovasti sitä kuinka mun kyykkytulokset räjähtää käsittämättömään kasvuun, kun viime aikoina oon saanut jutun juonesta kiinni. Ja sitten voin ostaa tällasen paidan. Tai sitten en.

Fisherman´s Wharf, SF

Pyörän päällä. Ens kesä tulee olemaan mun maantiepyöräilykesä 2013. Sadesyksy pilas mun ja Ritun yhteisen taipaleen alun ja ens kesänä kostan kaikille ja otan kilometrejä haltuun urakalla. Satoja. Tuhat ainakin, nih! Pirkan pyöräily olis heti mukavasti kesän alussa ja yks Näsijärvi tunnetusti kierretään vaikka maastopyörällä, niin ei luulis olevan paha rasti. Vai onko? Ajasta ei puhuta mitään, vauhtia täytyy ehkä vähän kiristää sieltä reilusti alle 30 kilometrin tuntivauhdista...

Mä voin katsoa totuutta silmiin ja todeta, että mulla todennäkösesti tulee oleen täysjoustomaastopyörä ennen kun maapallo on taas pyörähdellyt kertaalleen auringon ympäri. En voi enää pidättää itseäni, himot kasvaa liian koviks, haluan kunnolla maastoajeleen! Että jos just sulla on myydä mulle kivan värinen täpäri, niin ota yhteyttä.
Pyöräily on aina ollut mulle tärkee juttu, mutta varsinkin viimeisen parin vuoden aikana musta on tullut täydellinen rakastajatar. Jokainen kesä (ja talvi myös) on uusi mahdollisuus. Kunpa voisin vaan pyöräillä ja pyöräillä, loputtomasti!  Viime syksynä ensimmäinen maantiepyörälenkki oli sellanen, että mun hapenotto oli varmaan aika epätehokasta, koska hihkuin ja hykertelin koko ajan itekseni, että kuinka ihanaa tää on. Niitä fiiliksiä lisää!

Ruokapöydässä. Tänä vuonna aloin syömään lihaa viiden vuoden tauon jäljeen (en todellakaan ole siitä mitenkään ylpeä) ja taas voin katsoa totuutta silmiin, musta ei tuu enää kasvissyöjää. Oon niin laiska ja aika huonokin kokki, että kasvisruoka ei vaan täytä mun ravinto- ja etenkään kulinaristisia tarpeita. Ehkä täyttäis, jos sen kokkais joku muu kun mä, mutta toi mun henkilökohtainen kokki on valitettavasti erikoistunut liharuokiin.
Menevän vuoden aikana tavotin yhden hienon asian lopullisesti ja se on säännöllinen ruokailu. Oli yritystä  jo aikasemminkin, mutta nyt voin ylpeänä todeta, että syön perusfiksusti kolmen-neljän tunnin välein. Hyvä minä! Sitä aion jatkaa ja syödä muutenkin järkevästi ja paljon.
Yks the tavoite on ensi vuodelle, pidän lukua syömieni rahkojen määrästä! Mua kiinnostaa kovasti kuinka paljon sitä menee ja vuoden alku on hyvä aika alottaa laskuri. Tekin siis tulette tietämään määrän suunnilleen reaaliajassa. Laskeminen alkaa heti, kun kotiudun reissusta. Walmartissa kun ei taideta myydä Valion pehmeetä maitorahkaa. (Edit. Itseasiassa siellä myydään Fage-merkkistä, vähän rahkan tapasta möhnää, mutta sitä ei lasketa, koska se on virallisesti jugurttia.) Eivät kyllä tiedä mitä menettävät.

Elämä yleensä. Jokainen vuosi on vaan entistä parempi ja se tuntuu hienolta! Tänä vuonna menin naimisiin, yksi hyvä tavoite voisi olla, että ensi vuonna en mene.:D Rahkaäijä rules!
Yksi tän vuoden hauskimpia asioita on ollut Rahkamuija, ihmettelen vaan valtavasti, miksen alottanut jo aikasemmin. Rahkamuija jatkuu ainakin kovalla innolla vuonna 2013!

Onks kellään uuden vuoden lupauksia, häh? Kerro ny!