Kuluneen vuorokauden aikana kotiimme on muuttanut
taas kaksi uutta polkupyörää. Pitkään harkitut maantiepyörät ovat uudet perheenjäsenemme. Ensin pohdimme cyclocross-pyöriä, mutta parempi kun pyörärepertuaari on mahdollisimman erilainen, maastopyörät ja maantiepyörät eivät kilpaile samoista lenkeistä.
Lauri löysi oman
Roopensa Fillaritori.comista ja pääsi heti tekemään kaupat. Pelkäsin, että Rahkamuijan pyörän ostosta tulee pitkä ja piinallinen taistelu, koska pienempiä kokoja on harvemmin käytettynä tarjolla ja värien suhteen olen äärimmäisen ronkeli. Pyörän pitää olla hienon värinen, mieluiten vihreä tai joku muu kiva...
Viime yön näin vain maantiepyöräpainajaisia siitä, kuinka en koskaan löydä mieleistäni tai joudun tyytymään johonkin äärimmäisen ankeaan väriin.
Mutta kas, tänään aamulla poikkesimme lempikaupassamme eli Kaukajärven Nippelissä ja taas oli
juuri sopiva pyörä just mulle tarjolla. Viimeisen kahden vuoden aikana sieltä on tarttunut matkaan kolme Meridaa ja niin kävi nytkin. Tein pienen kompromissin vihreyden suhteen, mutta tuo sininen näyttää koko ajan paremmalta! Erityisen mielissäni olen siitä, että sain taas Meridan.
|
Tällainen on Ritu! |
Kyseessä on siis Merida Ride 88, kelpaa todella hyvin ensimmäiseksi maantiepyöräksi ja näyttää vielä hyvältäkin, vai mitä? Pyörässä on alumiinirunko ja etuhaarukka hiilikuitua, vaihteisto ja kahvat ovat Shimanon Soraa. Kaikki tosipyöräilijät lyö varmaan päätään tonttiin, kun joku ostaa pyörän näin halvoilla osilla, mutta uskoisin, että vastaa mun tarpeita hyvin. Laurin SUP Rotate -pyörässä (en laita kuvaa, ettei mun Meridan ihanuus vaan himmene sen rinnalla) on parempi osasarja ja painaakin kilon vähemmän, mutta ottaakoon vesipullon lenkeille mukaan, niin ero tasoittuu.;) Omasta
Ritusta riivin jo heijastimet pois ja heti pyörä keveni 135 grammaa, aikamoista kikkailua! Olen ihan äärimmäisen innoissani tästä uudesta aluevaltauksesta, olen aina pitänyt pitkistä pyörälenkeistä tosi paljon ja nyt vihdoin kun välineet ovat oikeat, pyöräilyn ihanuus räjähtää varmaan potenssiin tuhat. Ensi viikolla saan kengät lukkopolkimiin ja niiden käyttö täytyy ottaa haltuun. Vähän jännittää, kuinka monta kertaa törmäilen maapalloon harjoittelun aikana...
Roope ja
Ritu lähtee meidän mukaan Kemoran moottoriradalle viikonlopuksi, tänä iltana saattaa rataa kiertää kaksi lihasvoimin kiitävää vauhtihirmua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti