Lauantaina olisi välillä kaivannut tekohengitystä, kun omat keuhkot eivät meinanneet riittää juostessa hautajaisista häihin ja illalla palaveerasimme vielä omien minihääkekkereiden merkeissä.
 |
| Juhlien onnistunein leuatus! |
Kun illalla pääsimme kotiin, emme suinkaan rojahtaneet sänkyyn päivän koettelemuksista puolikuolleina, kuten järkevä ihminen olisi tehnyt, vaan Rahkaäijä sai taas maailmoja syleilevän ajatuksen. Yöpyöräily! Ensin ajatus pimeästä metsästä ei juurikaan napostellut, mutta kummallisesti inspiroidun aina näihin hullutuksiin.
Lauri tilasi viime talvena Kiinasta kaksi
pyöränlamppua jättimäistä valonheitintä, jotka tovin matkalla oltuaan saapuivat sopivasti juuri, kun talvi ja pimeys olivat väistymässä. Nyt nämä pösöttimet saivat kunnian valaista iltaöistä matkaamme. Poljimme osin metsiä pitkin keskustaan katsomaan, millaisessa rappion tilassa kansakunta on Blockfestin jäljiltä.
 |
| Hämärä metsäpolku, houkutteleeko? |
Kansakunnalla on yhä tulevaisuutensa ja paluumatkan taitoimme suurimmaksi osaksi teitä pitkin. Pimeässä pyöräily on jotenkin maagista puuhaa, pyörä melkein lentää eteenpäin suuremmitta ponnisteluitta ja välillä voi vähän uhmata lakia ja ajaa keskellä tyhjää autotietä. Muita pyöriäkään ei suuremmin tarvinut väistellä ennen puolta yötä. Ihmettelen, miksei elokuun tummat illat houkuta kansaa enemmän yöajeluille. Itse rankkaisin tämän kesän parhaiden pyöretkien kunniakkaaseen joukkoon.
 |
| Tyhjä parkkipaikka ja kirkas pyöränlamppu |
Pyörän kevyt lentäminen kuitenkin katkesi muutaman kilometrin, piinaavan tutussa ylämäessä Turtolasta Hervantaan ja pysähdyimme ihailemaan melkein autiota moottoritietä kevyen liikenteen sillalta. Tuttuja asioita on välillä hyvä katsoa eri kulmasta ja oudossa valossa.
 |
| Kaverukset retkellä |
| Tämä pimeähkö, parinkymmenen kilometrin pyöräretki purki hyvin päivän ylikierrokset ja uni maistui makoisasti. Ja aamulla aamupala normaaliakin paremmin! |
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti