Lauantain levottomat läpät

Alan ymmärtämään niitä ihmisiä, jotka joka päivä hokee, että huomenna alkaa laihdutuskuuri. Tai ens viikolla tupakkalakko. Tai ens kuussa raitis elämä. Tai ens vuonna rahan säästäminen. Eikä koskaan kuitenkaan tapahdu mitään. Olen nimittäin itsekin ihan samanlainen.

Kuten jokainen voi kuvasta aistia, koin tänään helliä tunteita etukyykkytankoa kohtaan.

Mä sanon suunnilleen joka päivä, että tänä iltana tai viimestään aamulla venyttelen. Juuri koskaan sitä ei tapahdu. Ja sitten joka paikka on entistä enemmän jumissa ja venyttely kiinnostaa aina vaan vähemmän. Mulle ei ole mikään ongelma mennä salille neljä kertaa viikossa ja treenata kunnolla, syödä kohtuullisen fiksusti ja nukkua ja levätä tarpeeksi. Ja sitten ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi muodostuu lattialle istahtaminen puoleksi tunniksi venyttelytarkoituksissa. Voin ihan muuten vaan makoilla makuuhuoneen lattialla ja lukea lehteä, mutta ei tule kuuloonkaan, että venyttelisin samalla.

Eilen testailin vähän salin selänvenytyskonetta. Ihan kun olis Särkänniemeen päässyt!

Testailin myös vähän reidenlähentäjää. Ei ole vieläkään mun juttu. Kuten eräs salimme vakiohahmoista totesi, reisiä voi levitellä sitten vaikka kotona.

Nyt on ihan oikeesti homman muututtava. Tunnen, kuinka jumissa olen ja pienikin venytys tuntuu muka aivan kammottavalta. Tajusin tänään kuinka rujolta mun takakyykkykin näyttää, ja kun yrittää asentoa suoristaa, selkä ja jalat haraa kovaa vastaan.
Tässä taisi olla jo aivan riittävästi syitä olla lykkäämättä venyttelyä syksymmälle. Se on alotettava nyt! Kun pääsis jotenkin alkuu, niin loppu olis yhtä leikkiä venytystä vaan.

Käytiin heti aamusta kaupassa ja Rahkaäijä uhosi, että ulkona on niin kova sumu, että voi lähteä alasti. Mä kuitenkin pistin sentään jotain päälleni. Se jääköön salaisuudeksi shoppailiko Rahkaäijä aamupalansa alasti.

Elämän (venyttely)tosiasioiden pohtimisen lisäksi tänä viikonloppuna on treenattu ja syöty. Eilen olkapää-yläruumistreeniä, tänään jalkoja. Varvasta ei voi vielä ihan ehjäksi kutsua, mutta käveleminen sujuu jo melko hyvin! Eilen jo ajelin maantiefillarilla ja tunkin jalan varovasti klossikenkään. Juoksemisesta ei tarvitse vielä haaveilla (joo, hitsi mikä menetys!;)), mutta muuten menee ihan kivasti varvasmurtumaosastolla!

Mitä tulee kun rahkalettuihin pistää liian vähän kananmunia? Kuumaa rahkapullan täytettä. Mutta iljettävstä ulkomuodosta huolimatta oli aivan hyvää vadelmien kanssa. 

Viime päivinä on tullut syötyä tosi muodikkaasti eli siis paljon takapihan antimia. Eilen keräilin vadelmia ja puna- ja mustaherukoita yli kaksi litraa, niillä taas muutaman päivän menee rahkat mukavasti alas. Tänään käytiin grillailemassa appiukon luona ja grilliin päätyi myös pihan kasvimaasta riipaistu kesäkurpitsa. Paitsi että kesäkurpitsa oli maultaan lähes syömäkelvotonta. Voisiko lähes kahden kilon painolla olla asian kanssa jotain tekemistä?

Tui tui! Ihan on isänsä näkönen poika!

Huomenna on huhujen mukaan melko kuuma päivä luvassa ja se onkin oivallinen syy kaivaa kaapista esiin snorkkeli ja sukellusmaski ja pulahtaa veden viileyteen. Saa nähdä, miten snorklailu sujuu ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Mutta nyt Rahkaäijä vaatii pienen lapsen malttamattomuudella maastopyörälenkille lähtemistä, metsään on siis mentävä!

Rahkalaskuri: 365

Pee äs: Rahkamuija on löytänyt uuden herkun. Mantelivoi = jumalten nektariinia. Maapähkinävoi on niin sou läst siison!