sunnuntai 4. elokuuta 2013

Ahventen ystävät

Tiesithän, että snorklauksen lisäksi sukellusmaski on näppärä keittiössä. Sipulin leikkaaminen sujuu kyynelittä maski päässä. Snorkkeli lisää draamattisuutta.
Juuri sopivan matkan päässä jossain Tampereen rajojen ulkopuolella on pieni järvi keskellä metsää, kutsuttakoon sitä vaikka Kalliojärveksi rantojen kallioiden vuoksi. Järven vesi on ennennäkemättömän sinistä ja todella syvää. Näiden seikkojen vuoksi Kalliojärvi on oikein kiva snorklailu- ja uintipaikka.
Järvi on myös suosittu keskenkasvuisten (ja vähän isompienkin) uimareiden keskuudesssa, sillä kalliolta on aika khuul hyppiä veteen.
Rahkaäijä näytti Kalliojärven mulle pari vuotta sitten ja viime kesänä snorklasin ensimmäistä kertaa järvellä. Märkäpukua, räpylöitä tai sukellusmaskia ei löydy omasta takaa, mutta onneksi Rahkaäijän sporttiset siskot ovat välineet aikanaan hankkineet ja nyt mä niitä härskisti lainailen.


Märkäpuku ei ollut yhtään hullumpi juttu, sillä vesi oli todella viileää. Viime kesänä käytiin ehkä viisi kertaa snorklaamassa ja siinä on kaikki kokemukseni lajista. Veteen päästyä ensimmäiset viisi minuuttia meni siihen, että keskityin hengittämään iiihaaan rrrauhallisesti. Kylmä vesi ja snorkkelin läpi hengittäminen pistävät oudokseltaan haukkomaan henkeä.

Kun homman saa haltuun, on uskomattoman rauhoittavaa lipua vedessä ja katsella ahvenien menoa ja bongailla vedestä "aarteita". Viime kesänä Kaukajärvestä löytyi useita aarteita, kun sukelsimme pohjasta yli kymmenen golf-palloa.
Mukana vedessä meillä oli ikivanha Olympus-kamera, joka on muuten täysin käyttökelvoton, mutta se sattuu pitämään vettä viiteen metriin asti.



Rahkaäijä on vanha uppopallon pelaaja, joten perässä ei ole helppoa pysyä. Välillä pintaan noustessa melkein panikoin, että nyt se on hukkunut, kun miestä ei näy missään. Mutta joka kerta pää nousee järvestä hämmentävän pitkän ajan jälkeen.
Järvellä käy paljon muitakin viettämässä kesäpäivää ja sukeltelemassa ja valitettavasti järvestäkin löytyy tavaraa heidän jäljiltään. Mä en uskalla sukeltaa muutamaa metriä syvemmälle, mutta Rahkaäijä bongasi vedestä arviolta seitsemästä metristä jonkun toisen sukeltajan omaisuutta.
Räpylän omistajaa ei näkynyt pohjassa
Kun ahvenia oli katseltu tarpeeksi, lähdimme kotimatkalle ja päähänpistosta ajeltiin takaisin pienempiä teitä. Matkan varrelle osui myös Haralanharjun näkötorni, joka näyttää mielestäni aivan majakalta. Voisinpa asua siellä!
Leuatus näkötornilla
Maksettiin!


Nyt on mukavan raukee olo sukellushommista ja taidankin komentaa Rahkaäijää olemaan vähän vähemmän leveästi sohvalla, jotta mäkin mahdun siihen loikoilemaan. Aurinkokin meni pilveen ja sunnuntaisin telkkarista tulee sopivan älyvapaata ohjelmaa, eli kaikki tekosyyt löysälle loppuillalle on kasassa!

Rahkalaskuri vuoden alusta: 368

12 kommenttia:

  1. Järvi näyttää pelottavalta, mutta hienoja kuvia ootte siitä saanu. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rahkaäijä just vinkkas sua ajatellen, että järvimöröt ei ole yhtään niin pelottavia, kun käy välillä pinnan alla morjestamassa niitä. :D

      Poista
  2. Huh. Veden alla olisi niin kiinnostavaa, mutta mä oon niin arkajalka ton elementin kanssa. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan matalassa ja kirkkaassa vedessä kun alottaa, niin vähän tottuu ja rohkaistuu. :)

      Poista
  3. Hienoja kuvia! Ja arvostan suuresti tota Rahkaäijän uppopallotaustaa. Huikea laji. Suomessa oli pari vuotta sitten MM-kisat ja töissä piti kyylätä nettilähetystä niistä matseista. Yks istuu altaan pohjassa korin päällä ja muut koittaa töniä sitä helvettiin siitä. Ja sit pitää mennä pintaan ottamaan happea ja seuraava alkaa munimaan siinä maalilla.. Mahtava laji.

    Et varmaan muuten pysty sen varpaan kanssa tekemään pohjenousuja :-( ;(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rahkaäijä joukkueineen on voittanut oikein nuorten SM-kultaa lajissa aikanaan. Mutta mä oon vähän pahoillani kaikkien niiden vastustajien puolesta, Rahkaäijä on ollut varmaan aika armoton vastustaja, jolta on tullut kyynerpäätä aika herkästi. :D Mitä mä oon juttuja kuullut, laji on aivan hullu. Mä en edes pääse sinne altaan pohjaan!

      Joo, sitä oonkin tässä viikon jo surrut.:((( Varmaan pohkeet surkastuu pois kohta.

      Poista
  4. Hei mun on pakko kommentoida tänne ensimmäistä kertaa! En ole koskaan ollut minkäänmoinen blogityyppi ja nyt Sä olet kyllä ensimmäinen, johon olen jäänyt koukkuun!

    Mä muutes näin sun kaksoisolennon täällä Ahvenanmaalla tänään, melkein samanlaiset lökärishortsitkin omasi kuin teikäläinen! Vai et kai se vaan ollut sinä? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro! Kivaa, kun paiskasit kommenttia ja lueskelet blogia! Vois sitä pahempiakin riippuvuuksia olla. Kai. :D

      Mää veikkaan, että siinä on käynyt niin, että olen ollut töissä ihan nollat taulussa ja olen aineellistunut sinne, missä oikeesti olisin halunnut olla eli aurinkoisella Ahvenanmaalla. En keksi mitään muuta järkevää selitystä. ;)

      Poista
  5. Sukellusta en olekaan kokeillut! Pitää ehdottaa jollekin yllytyshullukaverille, eiköhän jostain sais vermeet lainaksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kokeilla! Pelkällä sukellusmaskilla ja snorkkelillakin pääsee hyvin tunnelmaan. Järvi kannattaa valita hyvin, että näkiskin jotain. :D

      Poista
  6. Mä just viikonloppuna selitin kavereille, että sukelluslasit sopii niiiin hyvin sipulin kuorintaan ja pilkkomiseen. Eivät uskoneet. Kumpa mulla ois silloin ollut tää kuva näytettävänä ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eivät uskoneet?? Mää aattelin, että kyseinen niksi-pirkkavinkki olis ihan jokaisen tiedossa. :D kuva olis epäilemättä vakuuttanut skeptikotkin!

      Poista