Yötreeni ja rahkalaskurin aloitus

Kylmä pohjola on ottanut meidät jälleen syleilyynsä. Jetlag ei tainnutkaan olla mikään urbaanilegenda, tällä hetkellä olo on mitä kamalin, mutta eiköhän se pian taitu. Jos on hyviä palautumisvinkkejä jakaa, niin otan mielelläni vastaan! Mutta ihanaa olla kotona, 15 hotellin jälkeen oma sänky ja etenkin peitto melkein pakahdutti sydämen.

Eilen meinasi myös sydän pakahtua, kun pääsi omalle, tutulle salille ensimmäistä kertaa lähes kuukauteen. Kotimaisen salivuoden korkkauksen aika vain oli perin erikoinen, tultiin puolen yön aikoihin kotiin ja nukkumaan meneminen ei varsinaisesti tullut mielenkään, joten lähdettiin Rahkaäijän kanssa salille. Oliko siinä mitään järkeä? No arvaa.

Vedenpitävää todistuaineistoa yösalista

Yllättävän hyvin lähti kuitenkin selkätreeni kulkemaan, alkuun vedin leukoja, vähän myös lisäpainoilla. Sillä mun viiden kilon lisäpainollakin tais olla jetlag, kun se niin kovasti pyrki pysymään lattian rajassa. Ylätaljan jälkeen kokeilin pitkästä aikaa kulmasoutu-alatalja -supersaracomboa. Se tehos hyvin yöselkään! Kunnianhimoinen treeni jatkui takaolkapäillä, vatsoilla ja haballa. Mulla on ollut viime aikoina vähän hankaluuksia hauiksen tekemisen kanssa, etenkin mutkatangolla ja vähänkään raskaammilla painoilla forkut menee aivan tukkoon ja homma tyssää siihen. Eilen tein suoralla tangolla, eikä tukkoisuutta tullut. Olen varma, että oikeasti kyse on maailmankaikkeuden viestistä mulle, ettei hauista kannattais treenata, koska se on niin tylsää puuhaa. Tai sitten yritän vaan riuhtoa liian isoilla painoilla?

Naureskeltiin yhden aikaan salille tullessa, että ei taida olla varsinainen salitreenin prime time ja keskenään saatiin ollakin. Ennen kahta olimme lopettelemassa treeniä, kun ovi kävi ja joku urhea yön ritari tuli kyykkäämään. Leukoja vetää millon vaan, mutta yökyykky vaatii jo vähän effortia!

Myös ruokailun suhteen on ihana palata arkeen. Vaikka syöminen ei ollut mitenkään toivotonta reissussa, tuli aika ikävä ruispala-rahka -aamiasta ja säännöllistä ruokarytmiä. En ole erityisen ylpeä siitä määrästä, jonka tuhosin Pepsi Maxia reissun aikana, joten nyt alkaa pieni vieroitus (heti, kun avattu pullo jääkaapissa on juotu...), muuten Pepsi-koukku ottaa täysin vallan. Mun on todella helppo perustella sokerittomien limsojen juominen itselleni sillä, että se on ainoa paheeni, mutta joku roti! Ja tämä särmäys ei vaadi muuta, kuin etten itse kanna mustaa kultaa kaupasta kotiin. Pysyn tiukkana. Onko muilla vastaavia "ongelmia" tämän maukkaan kasviuutejuoman kanssa, miten pääsit koukusta eroon?

Lisäsin koristeeksi pöydällä pyörineen viimeiseen jouluisen suklaan

Uhosin taannoin, että lasken kaikki tänä vuonna syömäni rahkat ja eilen meni ensimmäinen ja laskuri lähti käyntiin! Nyt saldo on jo kolme. Kehittelen vielä ajatusta siitä, miten pidän täällä blogissa rahkalaskuria ajan tasalla. Kyseessähän on siis kaikille tuttu 250 gramman purkki, ja mieluiten Valion pehmeää sellaista. Heitän rohkean ennekkoveikkauksen, 750 rahkaa vuoden loppuun mennessä. Kuulostaa ihan järjettömältä määrältä, mutta tunnetusti kovalla tahdolla sitä tulee kiskottua!

Melkein parasta kotiin paluussa, monta lukematonta Aku Ankkaa, ah!