Roadtrippailun plussat ja miinukset

Tänään oli neljän tunnin automatka Redondo Beachilta San Simeoniin eli paljon aikaa toteuttaa tyhjänpäiväisiä postauksia. Koska ollaan jo kokeneita roadtrippaaja, listattiin roadtrip-elämän hyviä ja huonoja puolia, sekä yllättäviä asioita Kaliforniassa. Tän voi sitten kaivaa esille, kun lähtee autoretkelle Yhdysvaltoihin (tai miksei vaikka Pirkanmaalle).

Plussat

+ Ruokakaupat, jokainen kauppareissu on suuri seikkailu ja uusi mahdollisuus. Uusi suursuosikki on Smart&Final, todellinen bulkkikokojen putiikki!
+ Hotellien hot tubet, mikään ei piristä pitkän ajomatkan tai monen mailin tarpomisen jälkeen yhtä hyvin, kuin höyryävän kuuma poreallas.
 + Hyvät kelit, en keksi yhtäkään syytä, miksi Kaliforniaan kannattaisi tulla kesän tappohelteillä, kun nytkin sää on vakaampi kuin Suomen kesä koskaan.
+ Oma salakieli. Kukaan ei ymmärrä meitä ja voidaan ihan rauhassa spekuloida ympäristön tapahtumia.
+ Halpa bensa, 30 eurolla tankki täyteen, kiitos!
+ Palmut, miten niitä voikin olla niin monia erilaisia? On paksuja, ohuita, pitkiä, lyhyitä, tuuheita, harvoja, rumia ja kauniita, mutta yhtä kaikki, silmä lepää!

Minipalmut <3333

+ Laurin mielestä isot nopeusrajoitukset on kivoja. Mun mielestä ei.
+ Hotel.com on ollut ihan superhelppo ja luotettava tapa löytää hotellit
+ Valtava valikoima halpoja ja ihan hyviä hotelleja
+ Tarjoilijoiden ja myyjien palveluasenne
+ Uusien paikkojen näkeminen ja matkan yllätyksellisyys, seuraavan mutkan takana voi olla vaikka suurin rekka ikinä tai lauma seeproja.

Kato nyt kuinka pitkä toi on!

+ Hotellin vaihtaminen usein, ei tarvii jämähtää
+ Kun ihan itte suunnittelee ja matkustaa, voi kiertää kurjat turistirysät niin halutessaan ja voi maistaa palan paikallista arkea
+ Bedbugs-watchlistin olemassaolo, vältetään ludepaikat!
+ Carpoolit, eli  pikakaistat moottoriteillä, niitä saa ajaa, jos autossa on ihmisiä kaksi tai enemmän.
+ hinaus- eli towausautot, jostain syystä ilahdutta meitä aina kovasti. Suunniteltiin että, jos asuttais täällä, meillä olis hinausfirma nimeltä Muscle-Tow ja hinauksesta sais oman maastavetotuloksensa verran alennusta.

Lauri hinas eilen Muscle Beachilla romuja lattiasta ylös

+ Oikealle kääntyminen, ei tarvii venata valojen vaihtumista, vaan voi mennä sekaan, kun uskaltaa
+ Meidän Mustang, ihan tulee paha mieli kun pitää jättää se lähtiessä tänne. Täällä myös automaattivaihteisto on hyvä asia.
+ Huutokaupan metsästäjistä tuttujen Brandin ja Jarrodin kauppa Losissa, se oli sympaattinen ja kiva, eikä täytetty millään Storage Wars -krääsällä. Pariskunta ei kylläkään ollut paikalla.
+ Meri ja vuoret
+ Erikoiset eläimet

+ Suunnittelemattomuus, ihanan leppoisaa kun tietää vain pari päivää eteenpäin yöpaikan ja päivän ohjelma muotoutuu saman päivän aikana. Suosittelen kokeilemaan!

Keksimällä keksittyjä miinuksia

- Liikennevalot, kaikki bulevardit ja avenuet on itse belsebuubin tekosia. Seitsemän kilometrin matkalla saattaa olla 16 liikennevalot ja vihreät aallot ei ole muotia täällä päin.
- Tavaroiden pakkaaminen hotellista lähtiessä, ei maistu.
 - Navigaattorin koomailu. "Laskee uudelleen..." Argh!
 - Kaista saattaa loppua täysin yllättäen tai siitä varoitetaan vasta, kun se on jo loppunut.
- Hotelleissa ei ole kunnon peittoja, pahimmillaan pelkkä lakana.
- Kortilla maksamisen hankaluus, etenkään bensa-asemilla ei käy mitkään meikäläisten kortit.
- Unohdetut tavarat. Tähän mennessä hukkunut kameran latausjohto ja pieni pehmovalas. Toivattavasti saldo jäis siihen.
- Huonot radiokanavat, tässä maassa radiosta ei tule mitään Green Dayta raskaampaa ja jos kelvollinen kanava löytyy, kohta se lakkaa kuulumasta. Paitsi Vegasista tullessa kuunneltiin Highway Country -kanavaa, se oli hyvä ja etenkin amerikkalainen!
- Liikenneruuhkat, ei voi kuin ihmetellä Los Angelesissa asuvien lehmänhermoja, Laurille parikin päivää oli jo melkein liikaa. :D
- Bedbugsien vaara, mutta me ollaan onneks jo kokeneita lude-etsijöitä, tavaroita ei tuoda ennen kuin huone on tsekattu täysin.
- STOP-merkkien hulvaton määrä. Niiden kanssa ei ole säästelty!
- Turvavälien olemattomuus liikenteessä, välillä kauhistuttaa pahasti mutta sitten pistän vaan silmät kiinni ja ajattelen palmuja.
- Turistipaikat, paljon ruuhkaa ja jokainen haluaa meidän rahat.

Löysin yhdestä turistipaikasta jonkun Käteisen Jounin tähden, khuul!

- Panttilainaamo- ohjelmasta tuttu Gold & Silver Pawn Shop Las Vegasissa, oikein ykkösluokan turistirysä. Ei jäänyt epäselväksi, että televiossa ollaan oltu ja Pawn Shop -krääsää oli myynnissä joka lähtöön. Myötähäpeä.
- Kaduilla nukkuvat ja liikennevaloissa kerjäävät ihmiset
 - Mittayksiköt. Virheet arvioinneissa koskien mm. kävelymatkoja, annoskokoja, rahan käyttöä ja rautoja salilla.
- Resort feet, taxes ynnä muut lisämaksut, joita ei kerrota heti hinnassa.

Yllättäviä asioita
* Vuorten ja mäkien määrä
* Se, ettei Las Vegas ollutkaan keskellä hiekka-autiomaata
* Ihmisten etninen kirjavuus, Hollywood-leffat antaa vähän niukan kuvan väestöstä
* Autojen määrä ja se, että melkein kaikki niistä on rivitalon kokoisia, edestakaisin hyllyviä pick-upeja, jotka ajaa samaa 120 km/h vauhtia, kuin muutkin. Yhdistä tämä naurettaviin turvaväleihin, niin avot, taas Anni on kauhuissaan.
* Disneylandin prinsessalinna oli ihan pieni
* Juomien koko, medium size kahvi on vähintään riittoisa!

Medium-limsa ja luottokorttikotelo. Onneks oli edes lightia.

* Lääkemainosten määrä televisiossa, varmaan joka kolmas mainos tarjoaa johonkin vaivaan ratkaisun

*  Vuorovesi, hitsin ihmeellinen juttu!

Laskuveden aika

* Välimatkat, edelleen yllättävän pitkiä
* Lehmien määrä ulkona maaseudulla
 * Jälkiruokien, naposteltavien ja limsojen tarjonta ja jatkuva nautiskelu

Sylissä amerikkalainen adoptiolapsi, mitat: 2,5 litraa ja 1 dollari

* Maisemien vaihtelevuus
* Helikopterin määrä, Suomessa helikopteria kuuluu aina vähän ällistellä, mutta täällä on täysin turtunut siihen, että näkyvissä on vähintään kolme helikopteria yhtä
* State parkit ja state beachit, luontoon ei pääse ilman maksamista
* Sää, taas. Kaikki manas kylmää ja kurjaa kieliä, toisin kävi!
* Elvisten vähäinen määrä etenkin Vegasissa

* Hermoromahduksia ei juuri ole tapahtunut matkaseuran vuoksi (hei kamoon, mää ja Rahkaäijä ollaan oltu jouluaatosta asti 24/7 yhdessä...)

Lähiaikoina (kerron kyllä kun on aika, ettette luule mitään keskinkertaisuutta hyväks) on tulossa kaikkien aikojen paras Rahkamuija-pläjäys, enkä valehtele yhtään. Tänään näemme toivottavasti elävän Elviksen täällä 80-luvun kuumimmassa menomestassa, San Simeon Lodgen karaokebaarissa. San Simeonissa asuu Wikipedian mukaan 460 ihmistä, toivottavasti jokainen niistä on tänään joraamassa meidän kanssa.