Pilvet liikkuvat, minä en

Tai oikeasti se on kursori, joka ei liiku tossa näytöllä, kun kovasti pitäis tehdä tiivistelmiä. Tällä kertaa ongelma ei ole tiivistämisen vaikeus, vaan se, ettei mitään sanottavaa ole. Kerään vähän inspiraatioo tässä...

Koska lonkkamurtumat vaanii heti kansaa, kun sataa senttiä lunta, täytyy samantien kaikki jalkakäytävät kylvää täyteen sepeliä. Siitä ei Meridan hyvin rullaavat, sileät renkaat selviä kovin kauaa vammoitta. Siksi maanantai-iltana henkäsin tooosi syvää ja aloin vaihtaan Mountain Kingejä alle, ihan itse! Lauri joutu auttaan vaan ihan vähän, mutta muuten selvisin hyvin. Oikein ihmettelin, kuinka rauhallisena pysyin, aiemmin ajatuskin pyörän erinäisistä huoltotoimenpiteistä on kiihdyttänyt mut sellaseen raivoon, että on jääny meinaan renkaat vaihtamatta.

"En ala raivoon, en ala raivoon, pysyn ihan rauhallisena..."

Alkuun toi ylläoleva kuva näyttää yhdeltä isolta renkaanvaihtokaaokselta, mutta sitten huomasin, että siihenhän sisältyy yks, tai oikeestaan siis kaks kokonaista elämää. Kuvasta löytyy kaikkee tärkeetä, kuten kaks fillaria, rullaluistimet, pari moottoripyöräkypärää, palkkariämpäri, saappaat,  lenkkarit ja tietenkin tyhjä Pepsi Max -pullo.:D Tää eteisen sekasorto on se hinta mikä me maksetaan aktiivisesta elämästä, mutta ketä se haittaa? (Ehkä tietysti meidän äitejä, jotka surkuttelee, että mikä meni vikaan kun lapset tykkää kaaoksesta...) Mulle tulee joka aamu sellanen hyvä ja vireä olo, kun ensin näen eteisessä kaks pyörää ja sitten olohuoneessa toiset kaks. Elän unelmaani!

Unelman eläminen ei kuitenkaan ihan tullut mieleen tämän päivän pyörälenkillä. Märkä juurakko ja Mountain Kingit ei rokannut yhteen ja kylmä tuuli kangisti pienen ihmisen ihan täysin. Ja Laurilla meni hermo, kun mullakin meni ja hongisto raikas kun Rahkaväki mylvi toisilleen keskellä metsää. Okei, vähän liioittelun makua, mutta onhan pyöräily varsinaista parisuhdetoimintaa.:D

Yrmy-Anni

Aina tulee kuitenkin tosi hyvä mieli (ja sopu), kun pääsee kotiin ja voi olla tyytyväinen siitä, että tuli lähdettyä ajeleen.:)

P.S. Nyt vasta on iskenyt todella kova Kalifornia-kuume, kun saatiin tietää, että megalyhyt vaihtoaika Heathrow´n kentällä on pidentynyt 25 minuuttia. Vaikka vieläkään ei ole aikaa sen suurempaan taxfreessa sikailuun, tuntuu nyt, että San Franciscon koneeseen ehtiminen on jopa mahdollista. Olen tästä äärimmäisen tyytyväinen, mutta en ole ehkä vielä sisäistänyt niitä sataa muuta asiaa, joiden vuoksi yöunien menettäminen on mahdollista. Mutta on tässä vielä aikaa.;)