perjantai 1. helmikuuta 2013

Päiväni Rahkamuijana

Jos olet pitkinä yön tunteina mietiskellyt, millainen on Rahkamuijan päivä, niin nyt saat eksaktin vastauksen.  Pitkä päivä = pitkä postaus.

Aamu on ihmisen julminta aikaa, on kylmä, kiukuttaa, on nälkä, mutta rahka on silti hidas syödä ja Rahkaäijältä oli taas kerran kaikki tavarat hukassa. Kunpa voisin kelata aamut pois!

Sama aamupala toistuu päivästä toiseen, rahka ja kaksi ruispalaa. Tänään oli extra-leipä, että jaksan polkea!
Kotimme sulokkain sisustusyksityiskohta, mömmö-torni
 En näe mitään syytä matkustaa bussilla kouluun, jos keli on siedettävä, joten fillari oli tänäänkin mun valinta. Vähän huolestutti, kun Meridassa on edelleen Mountain Kingit, jotka eivät siis ole nastarenkaat ja ulkona oli aikamoinen lentokeli. Työmatkatempo oli taattu, kun aamulla käskytin Laurin vielä vaihtamaan lukkopolkimet pyörään. Paikoin matkan varrella oli lähes hengenvaarallista takarenkaan heittoa, muuten polkeminen oli jälleen kerran aivan ihanaa.
Mahdutaan Meridan kanssa ihan kivasti hissiin, muita ei sitten mahdukaan
Toinen julmahko asia elämässä on perjantai-luennot, kun on ihan tottunut rötväämään (=tekeen töitä) aina perjantaisin, on haastavaa sopeutua ajattelemaan viisaita viikon viimeisenä tositoimi-päivänä.
Älä anna köyhälle kalaa, vaan koulutusta. Huomaa pirteä kansioni!
Iidan uudet tennarit. Tekeeköhän joku klossillisia Converseja, olis vähän päheemmät, kun noin Shimano-popot.

Rapuhanskat käteen ja menoks!
Nykynuoriso on muuten täysin holtitonta, sain lumipallosta kotimatkalla! En jäänyt kostamaan.

Haettiin auto huollosta, nyt määkin uskallan ajaa, kun neliveto toimii!

Viikonloppuostokset = ruokaa perjantaiksi, mennään taas huomenna sitten kauppaan

Me pidetään tämän karppaavan kansakunnan leipomot pystyssä. Sylillinen leipää Vaasan myymälästä!
Tänäänhän on tunnetusti suuri päivä, ensimmäinen helmikuuta, eli eilen loppui kaikkien tipaton ja vielä perjantain, eli hyvä syy lähteä Arjuskaan ottamaan koko viikon palautusohrapirtelöt. Kuten aina, se jäi nyt väliin ja sen sijaan tuikattiin appiukon sauna tuleen ja levytettiin mukavalla sohvalla. Siinä sohvalla kuuluu aina syödä jäätelöä, mutta tällä kertaa rikottiin sääntöjä.
Itse sauna-jedimestari työssään...

...ja Leksaakin kiuas vähän kiinnosti!
Imen kissaenergiaa Leksasta ja Lukasta, kun kissaneuvottelut polkee edelleen paikallaan

Luka, ocicat

Kollit kattoo Hauskoja kotivideoita, mutta Lukan ilmeestä päätellen ne eivät ole kovin huvittavia
Kotimatkalla bongattua. Jollain on ollut pettämätön mattomaku, kuka pystyy hyvillä mielin kävelemään puolutuskyvyttömän pupun päältä?
Päivän viimeinen askare oli Gekkosten ruuan ostaminen, pilkkitoukkasesonki on parhaimmillaan!
Kun eilen sain älynvälyksen tehdä Rahkamuijan päivästä postauksen, toivoin, että jotain järisyttävää tapahtuisi. Näin viihdearvo olisi lisäntynyt noin 472 prosenttia, mutta tästä tulikin tosi tavallisen hyvä päivä. Arkisia ja kivoja asioita!

Eilen sen sijaan kävi mainitsemisen arvoinen juttu. Tarinan juuret ovat ajassa vajaa puolitoista vuotta taaksepäin, kun aloitin treenaamisen nykyisellä salilla. Usein olin salin ainoa tyttö, mutta muutaman kerran osuin samaan aikaan treenaamaan erään naisen kanssa. Tämä pieni ja vaalea mimmi veteli leukoja ihan tosta vaan useita ja mä olin todella vaikuttunut tästä, en ollut varsinaisesti ajatellutkaan, että leukojakin on ihan mahdollista vetää. Mutta voin sanoa, että tämän tiukan leuanvetomimmin suoritusten jälkeen iski kova halu saada homma haltuun. En pitkään aikaan nähnyt tätä naista ja kun muutama kuukausi sitten huomasin hänet salilla, muistin uskomattoman inspiroivan vaikutuksen ja mietin, että ehkä pitäisi mennä kertomaan juttu tälle naiselle. Koska vieraille ihmisille puhuminen salilla on mulle sitä aitoa mukavuusalueelta poistumista, en vaan jotenkin kehdannut ja jätin asian sikseen.
Eilen illalla olin Rahkaäijän kanssa tekemässä takareisitreeniä, ja jossakin vaiheessa leuanvetomimmi ilmestyi paikalle. Taas ajatus avautumisesta tuli mieleeni, keräsin rohkeutta koko lopun treenin. Lopulta otin tiukan rohkaisuryypyn vesipullosta ja marssin tämän naisen luo vaahtoamaan, kuinka ihailin joskus tämän leuanvetoja ja siitä sain itsekin inspiraation sisäistää tämä jalo selkäliike. Nainen tuijotti ihan silmät selällään ja kommentti oli muistaakseni "Oikeesti?" ja taisi mun avautumista vitsiksikin luulla. Mä toivon, että leuanvetomimmille jäi hyvä mieli (eikä käänny seuraavan kerran sali ovella ympäri, kun friikki avautuja-akka on treenaamassa), koska mä olen jostain syystä tosi iloinen siitä, että uskalsin kertoa jutun innostuksen lähteelleni!

Oliko sulla kiva päivä tänään? Ahdistaako salilla avautuvat heikkopäiset naiset? Kerro!
Meinas unohtua! Vuoden alusta syödyt rahkat: 32

10 kommenttia:

  1. Minä uskon, että tuollainen avautuminen tuntuu tosi hyvältä kuulla. :)

    Oli muuten tosi hyvä salipäivä tänään ja mun blogissa on sellainen haasteen tapainen sinulle, mutta just tajusin, että sinä kyllä vastasit jo melkein samaan haasteeseen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin määkin uskon!
      Mää olin _just_ lukemassa sun postausta päivän treenistä, kun huomasin, että tuli kommentti ja sitten se oli sinulta! Tein sen juuri tosiaan, mutta kysymyksiin voisin jossain vaiheessa vastata.:)

      Poista
  2. Hissejä ei selvästikään oo mitoitettu pyöräilijöitä varten! Mä oon todennu Vuorikunkut aika kivoiks talvikumeiks. Toimii kivasti myös kesäsin. Vintillä olis myös kolme nastakumia, mutta ei niitä oo jaksanu alle vielä laittaa, kun kunkut pitää niin hyvin ja rullaa paljon paremmin.

    Mä pidän tossa läheisessä Ruthin leipomon myymälässä huolen, ettei "yön yli nukkuneet" leivät jää nurkkiin. Siellä niitä saa kolmella eurolla semmosen valtavan säkin. Parhaimmillaan niissä on 1,5-2 kiloa edellispäivänä leivottuja leipiä! Opiskelija kiittää, kun rahaa säästyy.

    Hyvin onnistuit varmaan hämmentämään sen leuattajaesikuvan. Jurot suomalaiset ei oo tottunu tommosiin. Mutta hyvä, että jotkut jaksaa rikkoa muottia :)

    PS. Missä syötyjen rahkojen laskuri?!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuorikunkut on hyvät, mutta Jääpiikittäjä Ammattilaisetkin tarjoaa hyvää hyvää pitoa etenkin kevättalven jäisillä poluilla! Etenkin 2,35 koossa, mutta niitä ei tarvii survoo pyörtelineisiin...
      Mielestäni opiskelijoille (ja kaikille muillekin) pitäis olla erikseen sellasia jämäkauppoja, josta sais "vanhat" ruuat halvalla. Prisman liha-altaat on myös hitti satunnaisesti.
      Huomasin laskurin puuttuvan heti julkaisun jälkeen, mutta ajattelin, ettei kukaan huomaa. Ja heti älähdettiin.:D

      Poista
  3. Kattosin että tossa vikassa kuvassa oli teidän joku illallispöperö :DDd Ehkä ei... Pupumatto on aika symppis. En enää ikinä tohtis kävellä likaisilla sukilla pitkin huushollia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän noi madotkin olis ihan hyviä, kun paistais pannulla voissa ja sen jälkeen dippais suklaaseen.:DD
      Meillä on keittiössä lumiukkomatto ja se on kamalampi kuin toi pupu. Mä yritän joka päivä kaataa sen päälle mustikkakeittoa tai punaviiniä, mutta se on kuolematon.:(

      Poista
    2. If it is chocolate, I'll eat it. Suklaa tekee kaikesta syötävää :D Pitäisköhän sun vaikka palkata teidän kissat tarpeille lumiukon naaman päälle, josko se sitten soisi lähteä hukkaan teidän keittiöstä?

      Poista
    3. Joo, otankin noi appiukon kissat lainaan, etenkin toi Luka osoittaa mieltään kaikelle kusemalla ympäriinsä, ehkä se vois näyttää myös mielipiteensä lumiukko-matosta, hmmm. Voi olla, että meidän keittiössä syntyy pieni rasvapalo, joka on pakko tukahduttaa matolla!

      Poista
  4. Kai toi prisman kärry on joku matala malli, eikä ihan täyteen ladottu normikärry?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on matala malli, ne on mukavasti aina saatavilla sisältä, kun en jaksa hakea mistään ulkoa kärryä.:D normikärry piripintaan ladottuna olis tietenkin vaikuttavampi!

      Poista