Talven korkkaus

Hola amigos! Kuulin tällä viikolla tuolta Rahkafilms -tuotantoyhtiöstä, että jo ennakkoon kohutun Rahkamuija goes HARDCORE -treenivideon käsikirjoitus on vihdoin valmis, viikonloppuna taitaa olla tiukkaa kuvausta! (Koskahan tää läppä lakkaa olemasta mun mielestä hauska? Ehkä sitten kun se valmis video on laitettava tänne.:D)

Päivät menee vähän liian vauhdikkaasti ja eilen oli taas jalkatreenin aika. Salille lähtö tais enteillä vaikeuksia, koska katkasin avaimen kickbiken lukon sisään. Taitaa olla muutenkin kickbiken aika mennä talviunille, vauhtia potkiessa liukas maa ei oikein rokkaa.
Aloitin treenin lämmittelyiden jälkeen mavella, ajattelin, että kerrankin teen sen oikein huolella, olen tarkkana että takapuoli lähtee riittävän alhaalta ja selkä pysyy täysin ruodussa. Lyhyitä sarjoja melko pienillä painoilla. Vedot tuntui kuitenkin ihmeellisen vaikeilta, heti maastairrotuksessa koko roska kaatoi kovasti oikealle. Kaikki kolme sarjaa oli samaa kuraa ja olin valmis luovuttamaan. Katatoninen tilani vaihtui hyeenamaiseen huutonauruun, kun purin painoja pois, toisella puolella oli 20 kg:n limppu ja vitonen, toisella puolella vitosen sijaan kymppi. Kuinka silmät kiinni pitää olla, että lataa toiselle puolelle viisi kiloa enemmän?
Treeni jatkui vielä kyykyllä, etukyykyllä ja askelkyykyllä. Pohkeet tein vaan siksi, että rimppakintut pelottaa. Joku käy varmaan salilla siks että pelkää ruumiinosiensa paisuvan, mä siks, että pelkään niiden jäävän kitukasvusiksi.

Vaikka tuo talvinen Hervanta suorastaan vaatii hiihtämään Ahvenisjärveä ympäri, en ihan vielä lähde suksiostoksille. Tänään on ihan puhtaasti lepopäivä, viikonlopun salit ja muut koitokset vaatii vähän latausta. Rahkaäijä muuten lupas järjestää mulle tänä iltana pikkujoulut, mitä en usko sekuntiakaan. Saa nähdä millaiset tonttukuorot täällä odottaa, kun tulen töistä. Piparit aurajuustolla kyllä kelpais!