Askelkyykkyjä ja pitkospuita

Heti ensimmäiseksi ilouutinen (etenkin mulle), Rahkaäijä sai juuri äsken pelattua GTA femman läpi! Kaikki voi nyt siellä kotikatsomoissa kovasti taputtaa Rahkaäijälle ja mun pleikkaleskeyden hetkelliselle loppumiselle. Kunnes tulee joku uusi peli, uutta änäriä meillä ei vielä olekaan!

Vakuuttakseni, että meillä tehdään muutakin kuin pelataan pleikkaria ja piirrellään Paintilla, ajattelin kertoa, että olin tänään kuntosalilla. Sunnuntai on vakiintunut maastavetopäiväksi, ja sitä tein vähän tänäänkin. Todellakin vain vähän, sillä palautteleva viikko, ju nou. 5x45 kg, 5x55 kg, 5x65 kg. Koska toinen polvi ei vieläkään ole siinä kunnossa, että pääsisin testaamaan Mikan kehittämää kyykkytieteellistä syvyystestiä, jätin kyykyt suosiolla väliin. Polvi ei kestä syvään kyykkyyn menemistä, vajaa pyllistely kyllä onnistuu, mutta siihen en sorru.

Kuvassa me kaikki neljä. Rahkamuija, kaksi 15 kilon käsipainoa ja tuntematon päätön penkkaaja.

Askelkyykky kuitenkin onnistui ja voi morjes, äässi on jo nyt aivan hellänä! Meikä ei taida mennä huomenna ollenkaan vessanpöntölle istumaan.
Vaikka olisin ollut jo aivan kypsä pelkillä askelkyykyillä, tein ihan huvin vuoksi vielä etureisikoneella muutaman pidemmän sarjan. Ja Rahkaäijän painostuksesta pohkeet. Neljä liikettä, 45 minuuttia ja treeni oli siinä. Sairaan nopee ja värikäs.

Kesäpohkeet 2023

Koska kesä palasi vielä täksi päiväksi, lähdettiin suoraan salilta ajelemaan täpäreillä. Sääntönä oli, että pitää rulluilla ihan hiljakseen, eikä repiä yhtään. No en mää paljon joutunut runttaamaan, että pysyin Suolijärvellä Rahkaäijän perässä.

Pitkospuut sujuu!

Rahkaäijä menee vaikka läpi ohi harmaan kiven.

Ei ajettu koirien eikä ihmisten päälle, vaikka tilaisuus oli ollut ja nautitiin upeasta kelistä ja täysjouston iloista. Mä oikeesti rakastan mun pyörää ja sillä ajamista, täyttä nautintoa! Ruskalenkkikin oli lyhyt ja napakka, vajaa kolme varttia.

Sääntö numero kaksi. Kaikki pyörää pidemmät ylämäet työnnetään.

Vihaan yli kaiken sitä, että blogeissa mehustellaan jollain asialla, vihjaillaan vähän, mutta ei todellakaan aiota kertoa, mistä on kyse. Mää yritän välttää sitä aivan viimeiseen asti, mutta nyt sorrun. Sain eilen illalla aivan uskomattoman hyvän blogijoulukalenteri-idean, että oli pakko kirjoittaa ajatuksia ylös vielä puoli yhden aikaan yöllä.Veikkauksen raaputuskalenteri, suklaakalenteri ja tonttu Toljanteri kalpenee aika pahasti mun suunnitelman rinnalla. Jos ei mitään muuta lahjaa ole suotu, niin onneksi on edes vähän mielikuvitusta. Olispa jo joulukuu! (Sanoinko mä oikeesti noin, äiti?)

Mulla on sellainen kutina, että ensi viikko on tosi hyvä. Sulle kanssa!

Rahkalaskuri vuoden alusta: 479