Sitä, tätä ja rahkalaskuria

Viime päivinä tapahtunutta

• Sunnuntaina uhottiin, että tuhotaan Marusekin sushibuffet-pöytä heti salitreenin jälkeen, mutta pöytävaraushan sinne olisi pitänyt olla. Uusi yritys joskus myöhemmin.
• Maanantaina Rahkaäijä teki melko kalliin vatsalihas-vörkautin, kun vartalonkiertoja tehdessä kännykkä sattui olemaan levypainon tulilinjalla. Rahkaäijä kehtasi kuitenkin vielä ihmetellä iskunkestävän luurinsa heikkoa staminaa, vaikka arvatenkin näyttö ei kestä, jos sitä mäjäyttää 20 kilon limpulla.
• Samaisena päivänä ensimmäistä kertaa todella nautin maastavedon 5x10 setistä ja 65 kilolla homma sujui yllättävänkin hienosti. 
• Eilen käytiin juoksemassa Suolijärven maisemissa Jaanaban ja härren kanssa. Huomasin taas, että jos mun joku juoksija pitäisi olla, niin olisin maastojuoksija. Se on hauskaa se! 

Leuattaakin olen ehtinyt, todisteena onnistunut mäntyleuatus. Mutta mitä tapahtuu leuatuksen jälkeen?

Seuraa haastava pudottautumisvaihe, joka yleensä päättyy ihan hyvin

• Vanhojen miesten taholta tulleet iskuyritykset töissä ei ota loppuakseen (muutamia kuukausia sitten eräs gentleman olisi halunnut haistella mun tukkaa).

               Mää: Hei, etsittekö jotain?
              Siististi pukeutunut vanhempi herra: Joo, seuraa... Ja perään viekas silmänisku

• Tällä viikolla ollaan myös hartaudella suunniteltu tulevan viikonlopun roadtrippiä, joka tällä kertaa suuntautuu Pohjanmaalle, Kemoran ja Botniaringin moottoriradoille. Mää otan reissun ihan auringonoton ja etenkin maantiepyöräilyn kannalta. Etenkin Botniaringin upouusi asfalttipinta on varmaan aika mainio tempoilualusta!

Edelliseen synttäripostaukseen (on meinaan aika siistiä, että Britannian kruununprinssi sai syntyä niinkin hienona päivänä, kuin Rahkamuija-blogin vuosipäivänä!) tuli kyselyitä salaperäisen rahkalaskurin syvimmästä olemuksesta. Voinkin nyt vähän valottaa tätä tieteellistä laskumenetelmää. Rahkalaskuri on lähtenyt käyntiin vuoden alusta, tarkemmin ottaen 17. tammikuuta, kun palattiin takaisin Kalifornian kiertueelta.

Tämän aamun tilanne

Rahkalaskurin virallinen yksikkö on 250 gramman rahkapurkki ja yleensä se on lajia Valion pehmeä maitorahka. Klikkaan rahkalaskuriin siis yhden lisää joka kerta, kun avaan jääkaapin ja otan sieltä rahkan syömistarkoituksessa. Ja jos jostakin syystä mahaan menee Lidlin puolen kilon laastipurkki, se tietää kahta klikkausta laskuriin. Rahkalaskurista on rajattu pois kaikenlaiset ns. höntsyrahkat (mm. anopin tekemät mansikka-persikka-suklaajäätelö-rahka), joista on vaikea sanoa, että montako rahkaa upposi. Tähän mennessä ei ole myöskään laskettu rahkalettuihin menneitä rahkoja. Eli laskuria varten syödyn rahkan määrä tulee olla siis melko tarkasti tiedossa. Ihan absoluuttinen ei ole rahkalaskurikaan, joskus on saattanut klikkaus unohtua, mutta väitän, että tällä hetkellä mennään noin kolmen rahkan tarkkuudella oikessa lukemassa. Tahtia pitäisi vähän kiristää, jos meinaa saada alkuperäisen ennustukseni 700 rahkaa täyteen!