Kokovartalourheilua ja ruma satulalaukku

En tiedä, onko mulla sielunkumppaneita, mutta kyykkääminen on oikeesti aika hirveetä, kamalaa, raskasta ja hapottavaa, mutta silti niin ihanaa. Mutta viikon toisen jalkapäivän 5x10 kyykkyä on niin brutaalia, että se kallistuu huomattavasti enemmän sinne hirveyden puolelle. Kolmannen sarjan jälkeen olisi jo ihan valmis lähtemään kotiin, mutta turha toivoa. Enää kakskytä kertaa helvettiin ja takaisin.

Kiekkojen painoista viis, kunhan kaikki on samanvärisiä!

Eilen oli pakko vähentää painoa 2,5 kiloa toisen sarjan jälkeen, koska muuten olisi loput sarjat ollut säälittävän vajaita, joko pituudeltaan tai syvyydeltään. Ja ainakaan syvyydestä ei tingitä!
Luovuttaa ei voinut, koska samassa huoneessa treenaili kaksi äjjää, joilla molemmilla oli selässä leveyttä noin kyykkyhäkin verran ja hauikset oli mun pään kokoisia. Vaikka ei sellaset taida syödä dieetillä tämmösiä pikkutyttöjä palkkariksi, oli pakko vetää ihan täysiä ja ottaa vielä naamalle mahdollisimman ruma ilme.

Tänään sitten sattuukin vähän joka paikkaan ja etenkin etureisiin. Aamupäivällä päätettiin kuitenkin lähteä vähän ajelemaan maastopyörillä, koska tuuliset maantiepyörälenkit on tältä kesältä jo nähty. Pidemmän aikaa ollaan Rahkaäijän kanssa kirottu, että koskaan ei ole tarpeeksi vetoketjutaskuja vaatteissa, kun pitäisi lähteä fillaroimaan. Avaimet, puhelimet ja kamera joutuu milloin minnekin urheilurintsikoihin talteen, joten jonkinlainen satulalaukku pyörään olisi pop.

Suorin reitti Biltemaan käy metsän kautta

Maastolenkki suuntautukin Biltemaan, jokaisen nuukan pyöräilijän lempikauppaan. Reitti oli kaikkea muuta kuin suora ja nopea, ja koluttiin pyörillä useampikin metsäpolku. Järeällä täysjoustomaasturilla ajeleminen on parasta mitä metsässä voi tehdä housut jalassa. Ja vaikka ilman housujakin, jos tykkää. Vaikeammat pätkät oli taas ihan totaalista kokovartalourheilua, joka hetki oli pakko keskittyä ettei kapsahda katajaan tai törmää kiveen. Pyörän pomppiessa kivien ja kantojen yli tunsin tuskallisesti eilisen treenin jaloissa ja keskivartalossa.

Rahkaäijä on tainnut katsoa vähän liikaa Danny MacAskills´in khuuleja videoita

Koskaan ei pitäisi luottaa minkään sortin laukun ostamista miehen hoidettavaksi. Se nähtiin taas tänään. Jäin vahtimaan pyöriä, kun Rahkaäijä meni shoppaamaan satulalaukkuja ja sanoi vielä mennessään että "ostan vaan yhden jos on kallis tai ruma". Mutta ilmeisesti halpa hinta voitti ja tuliaisena oli kaksi pöyristyttävän rumaa satulalaukkua. Ei Bilteman sininen väri vielä mitään, mutta kun niissä myös lukee Biltema! Mun silmät vuosi verta, kun jouduin asentamaan hivelevän vihreään pyörääni moisen rumiluksen. Joku roti käytännöllisyydelläkin! Mutta onneksi mulla on kiikarissa uusi, uskomattoman hieno maastokypärä. Kunhan saan sen, kukaan ei edes huomaa kolmen euron rumilusta, joka roikkuu satulan alla.

Autoteema-satulaukku 2,99 €

Palattiin kahden viikon jälkeen kotiin talonmiehen hommista ja pakko sanoa, että oma koti kullan kallis. Oma sänky on vaan maailman paras. Mutta pieni miinus on kuitenkin se, että meidän kaupunkipuutarha ei varsinaisesti lähtenyt huikeaan kukoistukseen meidän poissaollessa. Tarkemmin ottaen kaikki elävä on nyt kuollutta. Ens kesänä sitten uutta yritystä!

Eiköhän tuo vielä vähän vihertävä ruohosipulikin kohta luovuta!

Rahkalaskuri vuoden alusta: 336