Hyvä lenkki, huono penkki

Kesäloman ensimmäinen osa vetelee aivan viimeisiään, mutta en ole lainkaan suruinen, lisää on luvassa elokuussa ja mukava oli tämäkin viikko.
Viikon salitreenit jäi säälittävästi kolmeen, koska sain torstain yhteislenkiltä riesakseni vähän kipeähkön polven, joka ei vieläkään ole aivan iskussa. Polvi tuntu turvonneelta ja kyykkyyn meneminen oli hankalaa, joten yksi jalkatreeni jäi välistä, mutta eipä tuo haittaa mitään!

Ostin Tigerista kahdella eurolla pikkusen siistin kellon Rauskiin. Oon kuullut vähän juttua, että on suorastaan rikos pistää täpäriin kello painoksi, mutta arvaa mitä? Mä laitan kellon jos haluan!

Tänään pistettiin kroppaa likoon ja vaihdettiin jäykkäperäsiin maastopyöriin kesärenkaat. Joo-o, niillä on taidettu ajaa viimeksi huhtikuussa, joten olikin korkea aika ulkoilluttaa Meridoita. Tää on näitä ensimmäisen maailman ongelmia, niin monta fillaria, ettei kaikilla ehdi millään ajaa!

Kaksipyöräisiä joka makuun!

Pidemmän aikaa on ollut puhetta, että täytyy käydä tsekkaamassa kohuttu uittotunneli (pitkä tunneli maan alla, sitä pitkin on näppärä siirtää vene Pyhäjärvestä Näsijärveen tai toisin päin). Ajeltiin lepposasti keskustan läpi ja Nässyn rantaa tunnelille ja harjun toista puolta kotiin.

Leuatus uittotunnelin Pyhäjärven päädyssä

Tunneli oli aika khuul, pitkä kun mikä ja melkein hirvitti sukeltaa pyörällä pimeyteen kohti kylmää ja kalseaa tunnelia. Rahkaäijä nimesi luolan hinnat alkaen -tunneliksi, koska pohja oli vähän epätasainen ja urilla, odotti varmaan jotain asfalttipohjaa ja kaupan päälle vielä ovimiestä tervehtimään tunnelin suulla. Uittotunneli näytti muuten olevan varsin suosittu turistikohde näin sunnuntaina, halvat on tamperelaisten huvit!

Jätskitauko on paras tauko

Pyöräretki kesti aika tarkkaan pari tuntia ja D.I.Y.-kanahampurilaisten jälkeen oli vielä voimia lähteä salille penkkaamaan. Sunnuntai-iltapäivä on ilmeisen epämuodikas treeniajankohta, koska salilla ei ollut juuri ketään. Olen alkanut vähän epäilemään, että tietyt kanssapodaajat asuvat HH-Gymillä, koska ne on aina treenamassa kun tulen paikalle ja jäävät sinne, kun lähden. Mutta tänään nämä vakiasukkaatkin puuttuivat!

Tärkeintä ei ole voitto, vaan kunnon psyykkaus

Penkkipunnerrus ei varsinaisesti ole mikään strong point osaamisalueessani, mutta nykyään suhde on jo ihan terveellä pohjalla ja puhdas vihaaminen on vaihtunut kohtuulliseen sietämiseen. Erehdyin luulemaan, että tänään on hyvä päivä koittaa penkkimaksimi ja vanhat ennätykset paukkuu ja galaksit räjähtää ja vaikka mitä, mutta olin väärässä. 50 kiloa nousi, eikä edes mitenkään vaivalloisesti, mutta sen jälkeen 52,5 kg jäi rinnalle eikä liikkunut siitä mihinkään. Ensin vähän harmitti, koska nyt pitäisi olla tekniikan parempi ja naisen vahvempi, mutta lisää reeniä vaan. On tosiaan ehkä oikeasti jonkun sikabulkin aika, että penkki nousis sillä massalla.;)

Hnghhh!

Joku lukija muistaakseni pyysi jo jonkin aikaa sitten jonkinlaista liikuntapäiväkirjaa ja joka viikko mietin, että nyt teen semmosen. Mutta joka sunnuntai havahdun, että en muuten yhtään muista mitä olen alkuviikolla tehnyt. Salitreenien määrä on yleensä aina vakio, niin ne juuri muistaa, mutta pyörähöntsäilyt ja muut sellaset tuppaa pahasti unohtumaan. Ensi viikolla voisin vaikka kokeeksi kirjoittaa treenit ylös ja listata myös tänne. Rehellisesti en edes tiedä, tuleeko tällä hetkellä liikuttuja tunteja viikossa kuusi vai kymmenen vai jotain siltä väliltä, joten jonkinlainen kirjanpito voisi sivistää myös itseäni! Tai onko niillä tuntimäärillä edes mitään väliä, kunhan itellä on fiilis, että tällä viikolla liikuttiin ihan sopivasti?

Rahkalaskuri vuoden alusta: 326