Alkuun tein maveykkösiä 95 kilolla, että mun itsetunto palautuis ja onnistuisin varmasti. En tiedä mikä mättäs eilen, 90 kiloa oli ylitsepääsemätön vastus, ihan käsittämätöntä. Ehkä pitäis pyöräillä vähemmän ja syödä vieläkin enemmän. Olen laatimassa syväluotaavaa analyysia mavesuhteestani, mutta siinä voi vähän kestää, koska avaan sieluani huolella.:D
Maastavedon jälkeen runtelin etureidet etukyykyllä, joka tuntuu muuten kulkevan mukavasti, kunhan ei niistä painoista puhuta mitään, hehheh.
Tälläkö kasvaa isot epäkkäät? |
Yleensä vaadin hoviapulaistani auttamaan ensimmäisen noston pystypunnerruksessa, ettei hyvät voimat valu hukkaan, mutta tällä kertaa oli pakko saada 14 kilon dumppelit ihan ite ylös ja onnistuin siinä tarvittavat kolme kertaa. Tein vielä muutaman setin pystysoutua taljalla ja en aio enää tänään nostaa käsiäni pään yläpuolelle, sen verran tuli tuhoja. Oikeestaan, ne varmaan roikkuu velttona sivuilla koko päivän.
Tein vielä eilen unohtuneet vatsat ja vähän dippejä. Dipit on kyllä todellinen Luciferin lahja maailmalle, mutta tehokas sellainen. Vaikka niitä ei vielä kovin syviks voi kutsua, uskon, että tässäkin ahkera työ palkitaan.
Mustalla lautasella ihan mikä vaan näyttää herkulliselta. |
Annoin varmaan kaiken tälle päivälle varatun effortin salilla, kun nyt on uskomattoman löysä fiilis. Mutta onneksi loput päivän panostuksista on lähinnä henkisiä, kuten matka Löytöliiteriin.:D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti