torstai 3. huhtikuuta 2014

Unelmasta painajaiseksi ja takaisin

Tänä ihan tavallisena torstaina päätettiin viimein tarttua härkää sarvista tai lähinnä sänkyä jaloista ja tehdä jotain jo pitkään vaivanneelle sänkyasialle. Jaa mille? No tälle:
Ihan useampi viikko nukuttiin tällaisessä sänkyssä, usko tai älä.
Irroittelin vielä viimeisetkin laudat jäähyväisiksi.
Koska huomasin eilisen lehdestä, että eräs nimeltä mainitsematon sänkyjä ja sohvia myyvä firma vietti jälleen kerran avajaisia (juuri pari viikkoa sitten oli lopetusmyynti) ja tarjolla oli shokkihintaan mööpeleitä, piti tarjonta lähteä tsekkaamaan. Oltiin kaupan edessä kärkkymässä jo viittä vaille kymmenen ja kun vihdoin ovet aukesivat, kolattiin kaikki muorit pois edestä ja hyökättiin sänkyjen luo. Ja kuinka ollakaan, paatunut sänkykauppias huomasi heti meidän ostohimosta kiiluvat silmät ja tuli auliisti tarjoamaan apua. Mä olin etukäteen päättänyt, että en sitten lähde mukaan minkään lipevän kauppamiehen juttuihin, mutta noin kello 10.03 oltiin lyöty lukkoon sänkykaupat. "Pistetään kuule ihan erikoishintaan, kun on päivän ekat kaupat ja kun ette petaria tartte, niin halvalla lähtee". Niinpä kohta tunkettiin autoon UNELMA-jenkkisänkyä, aina ajattomassa mustassa värissä. Mummot jäi nuoleen näppejään, kun me kaahattiin pois meidän UNELMAN kanssa.
Mutta itku pitkästä ilosta. Rahkaäijä oli jo etukäteen uumoillut, että UNELMA ei muuten tule sitten mahtumaan hissiin. Mä en suostunut moista propagandaa uskomaan, ja ihan viimeiseen asti luulin laittavani UNELMAN hissiin  matkustamaan kohti korkeuksia.
Hetken päässäni soi ikiklassikko "Haaveet kaatuu", mutta sitten oli vaan lähdettävä kantamaan. Ja se oli oikeesti ihan tosi syvältä. UNELMA ei ollut varsinaisesti mikään unelmankevyt kantaa ja rappusia oli muutamat.
Oli pakko ottaa kaikki vaatteet pois, kun tuli niin kuuma. No ei oikeesti!
Mää vaadin lepotauon jokaisella tasanteella ja ei taida olla tarpeeksi ruista etenkään ranteessa, koska huono kantoasento tappoi ranteet ihan lopullisesti. Noin neljännen kerroksen kohdalla meidän UNELMA olikin muuttunut hillittömäksi painajaiseksi, joka vaan jatkui kerroksesta toiseen. Harvoin minkään urheilusuorituksen jälkeen olen ollut yhtä kaikkeni antanut, pistin todellakin kroppaa likoon UNELMAN eteen. Voin paljastaa, että esimerkiksi illan penkki-kyykky-treeni oli helppoa huttua tämän rappustreenin rinnalla. Paitsi kanto-operaatiosta väsähtäneet ranteet ei varsinaisesti siivittäneet penkkiä huikeisiin ennätyssarjoihin.

Mutta kuten aina, unelmien eteen kannattaa tehdä töitä ja ahkerasta uurastuksesta saadaan palkinnoksi vihdoin yö, jolloin jouset ei sojota selkärankaan, eikä maha kosketa lattiaa joka kerta kun kääntää kylkeä. Mitä tästä opimme? Kannattaa uskoa unelmiinsa vai miten se menikään. Varsinkin, jos unelma on tosi halpa ja hyvä!

Rahkalaskuri: 767

21 kommenttia:

  1. Tuliko ehkä niinku salamana mieleen tää: https://www.youtube.com/watch?v=n67RYI_0sc0

    :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me kieltämättä kyllä puhuttiinkin yhtä kauniisti toisillemme kantourakan aikana. :D

      Poista
  2. Taas niin huippu päivitys Rahkamuijalta :D Kiitos näistä päivän piristyksistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, kivaa, että mun koettelemus siirtyy tällä tavalla positiiviseksi energiaksi. :D

      Poista
  3. Me kannettiin talvella kotiin PIANO, oli siinä hommaa 2km:n ajan! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piano? Oikeesti? Mun selkää ja käsiä pakottaa jo kun ajattelenkin. Eiks sitä olis voinut laittaa johonkin pulkan kyytiin ja vetää kotiin?:D

      Poista
  4. Meillä kävi niin että tehtiin kotona remonttia ja uusittiin hieman seiniä tuossa ylä ja alakerran välillä. sitten kun se oli valmis niin sohvaa kantamaan vaan ylös... EI MAHTUNUT, ruuvarilla kaikki saakelin osat irti mitkä sain, ei menny ei. Nyt meillä sit kökkii jätti sohva alhaalla ja mini ylhäällä, se siitä leffa huoneesta. Mitä me tästä opimme, viekää se sohva ylös ennen viimeistä naulaa, niinkuin mä sanoin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, vähän paha! Turhautuminen on ollut varmasti taattu, kun se ei vaan mahdu, vaikka mitä tekis. No mutta, se jättimäinen sohva varmaan tykkää nyt olla alakerrassa. :D Ja aina pitäis naisia kuunnella näissä hommissa!

      Poista
    2. Joo n iin se aina menee, mutta pääsinpäs sanomaan että mitä mä sanoin :D Remontin aikana kun mä kysyin et voinko mä tehdä jotain niin käskettiin keittää kahvia.. no ens kerralla mä sit varmaan teen sen remontin ja miehet keittää mulle kahvit :) Sohva kyllä sopii hyvin tuohon alaskin, mahtuu koko perhe kerralla :) yläkerrassa kukaan koskaan oo.

      Poista
    3. Juuri tämän takia naisten pitäis aina olla työnjohtajia, eikä mitään kahvinkeittäjiä tämmösissä projekteissa. :D Mutta tosta saa kyllä kieltämättä tosiaan kivan kuittailuaseen, aina voi tiukan paikan tullen vetää esiin remontin ja sohvan. ;)

      Poista
    4. Juurikin näin, muista hölmöilyistä puhumattakaan :D

      Poista
  5. Ah, mikä Unelma! Mä oon kovasti ehdotellut miehelleni, että muutettais johonkin muualle. Mutta ne muuttohalut häviää aika nopsaan aina siinä vaiheessa, kun mies muistuttaa sohvasta. Sekään ei mahdu hissiin. Eikä se mahtunut kääntymään edes käytävään, ennen kuin irrotettiin katosta kaikki paneelit. Joo, ei ihan heti taideta muuttaakaan. Mun puolesta voitais vaikka oottaa siihen asti, että sohva hajoaa. Oli sen kantaminen viimeks sen verran vaivalloista :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun muuttohimot myös lannistaa se, että kaikki roinat pitäis raahata pois täältä korkeuksista ja hissi on ihan naurettavan minimaalisen kokonen. Tänne sentään saatiin muuttaa muutama kerros alempaa, ettei tarvinut kaikkea kantaa alhaalta asti. :D Toivottavasti ette tykkää siitä sohvasta erityisen paljon, että jos siitä vaikka tekee kirveellä juhannuskokkoaineksia just ennen muuttoa ja kantaa pala kerrallaan pois. Me toimittiin sillain meidän ex-sohvan kanssa. ;)

      Poista
  6. No niin, vihdoin kunnon reeniä teillekin!

    Noista fillarikaupoista vielä sen verran että onko keravalainen Pyöräliike Lundberg tuttu? Markkinoivat ainakin ihan hemmetisti maantiepyöräilypiireissä joten luulisi että fillareitakin löytyy joka lähtöön. Sulla oli kyllä niin tarkat kriteerit että voi olla ettei fyysisistä kaupoista löydy ainakaan Suomesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ihan turha nössöillä siellä raudan parissa, kun ei saa edes yhtä sänkyä kannettua!

      Nimi ei ainakaan nopeasti sano mitään, täytyypä tsekata! Mä oon kieltämättä kiusallisen ronkeli, paraskin pyöräkauppis turhautuu hyvin nopeasti. :D Tässä on onneks vielä kesään hyvin aikaa!

      Poista
  7. Aivan mahtava blogi, aina saa hymyn huulille! Lisää porras materiaalia ja videoita. Nähään Pyynikin portaissa kesällä :)
    Ps. Jos rahkaäijän kans e hommat toimi, niin tuut mulle vaimoksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parempi, että hymyn huulille, olis se nyt surkeeta jos tulis kyynel poskelle kun lukis blogia. :D
      Ainakaan tämmöstä porrasmateriaalia sänkyn kanssa ei ainakaan hetkeen tuu. ;) Ei vaan, Pyynikillä ne aidot oikea portaat on!
      Mää pidän asian mielessä, kun Rahkaäijällä on kuitenkin aika riskialttiit harrastukset. :D

      Poista
  8. tää on niin tuttu juttu. en olis lähtenyt ilman mittoja liikkeeseen enkä kyllä olis tota hommaa jaksanut viedä loppuun. jotenkin toi on niiiiiin koettu juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kapeempi sänky olis ollut liian pieni. Melkein oli pakko viedä loppuun, ei sitä kehdannut rappukäytäväänkään jättää. :D

      Poista