Pyhän Pyhälenkki

Harvoin tulee maanantaita odotettua yhtä kiihkeästi, mutta tämä maanantai oli todellakin odotettu vapaapäivä työntäyteisen viime viikon jälkeen. Aamulla vähän siivoiltiin ja huollettiin pyöriä ja kun kerrankin oli aikaa, tehtiin perunamuusia ja paistettiin lohta. Mun hommaksi jää aina kuoria perunat muusiin, koska Rahkaäijä jättäisi kuoret perunoihin ja survoisi kaiken muusiksi, jollen tekisi kuorimisoperaatiota. Kuorimuusia. Yöh!

Lohta ja Rahkaäijän lempimaustetta eli Hukkasen kalamaustetta. 

Leo Bengali se siellä vaanii, söisi varmaan tomaatit tuosta ekana. Tai sitten ei. 

Lounaan jälkeen lähdettiin vähän haistelemaan raikasta pyhäpäivää ulos fillareiden kanssa. Rahkaäijä osti pari viikkoa sitten cyclocrossin, mutta mun oli tyytyminen vain jäykkäperäisen maastopyörän kyytiin, kun sopivaa syslorossia ei ole vielä osunut eteen. Rahkaäijä muuten myy etujousitetun maasturinsa pois cyclon alta ja se on myynnissä täällä. Tuo Merida on tosi kiva ja vauhdikas pyörä, itsekin olen sitä toisinaan työmatkoille lainannut.

Ihan vielä ei ole venekelit. Kivan värikkäitä paatteja!

Rahkaäijän uusi pyörä jälkimmäisenä jonossa. Pyhäjärvi oli jo vähän auki, liekö ollut edes jäässä tänä talvena. 

 Ajettiin perinteinen Pyhäjärven lenkki, joka seurailee Pyhäjärven rantaa Pirkkalassa ja Tampereella. Oli sen verran kurainen keli, että kierrettiin kaikki pahimmat mutapolut ja ajettiin lähinnä teitä pitkin. Pehmeät hiekkatiet tuntui suunnilleen siltä, kuin olisi yrittänyt polkea eteenpäin pehmeässä toffeessa.

Toffeesta puheenollen oli pakko pysähtyä kaksi kertaa matkalle osuneisiin kauppoihin, kun pyöräilyeväsvarustus oli varsin vaatimaton. 

Ihanaa mutatietä. Mutta eikös cyclocrosseilla aina ajeta jossain kurassa? 

Aina on loistava hetki leuattaa!

Tänä talvena on tullut poljettua aivan naurettavan vähän mitään pidempiä lenkkejä ja tollanen parin kolmen tunnin seikkailu olikin oudokseltaan aika kova reissu. Suurin osa ajasta lähinnä puhuttiin ruuasta ja syömisestä ja siitä kuinka on nälkä ja kuinka loppupäivänä ei tehdä enää muuta kuin syödä. Meidän lempipuheenaiheet! Alkuperäinen suunnitelma oli polkaista Pyynikin näkötornille munkeille, ja toden totta noustiin tornin juurelle mäen päällä vain ja ainoastaan todetaksemme, että jono on melkein ulos asti ja jonkun koira räksyttää ulkona koko ajan. Ei tehnytkään mieli munkkia tänään! Luovasti keksittiin varasuunnitelma ja suunnattiin Tallipihan kahvilaan, jossa olikin väljempää ja hiljaista.

Mää otin jonkun kasvipiirakan ja valinta alkoi heti kaduttamaan, kun Rahkaäijä veteli vieressä sekä kakkua että pullaa. 

Urheat ratsumme. Määkin haluan kyklokrossin!

Pari pullaa on vielä varaa syödä ja silti mahtuu tähän tuoliin. 

Nyt voisi kevään tullen ruveta ajamaan vähän pidempiä lenkkejä, ettei menetä henkeänsä Ratareidessä, jos meinaa ajaa esimerkiksi Ratapohje-tittelin verran kierroksia. Kunhan kevät tästä vähän etenee, voi maantiepyöränkin nostaa alas orrelta ja lähteä sillä liitämään.

Huomasin juuri, että kello on varttia vaille Satuhäät(!!!!), joten nyt pois tietokoneelta, telkkari päälle (eikun eihän meillä oo telkkaria?!) ja popparit mikroon. Mielestäni olisi täysin asiallista, jos kaikki voisivat kommentoida mitä mieltä olivat kauden ekasta jaksosta. Tai vaikka Temptation Islandin uusista jaksoista. Tai pullasta. Tai mistä vaan!