sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Valoa tunnelin päässä

Tänään oli suuri päivä kaikille tamperelaisille, kun kohuttu rantatunneli avautui yhdeksi päiväksi jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Ja kuten aina, siellä missä tapahtuu, on myös Rahkamuija! Lähdettiin yhdessä tuumiin läskipyörillä poljeskelemaan keskustaa ja tunnelia kohti. Ja voi pojat, mikä pyöräilykeli! Olisi ollut suorastaan sääli jäädä sisälle tällä säällä.
Rahkaäijä menee yleensä aina edellä ja sitten kiljun perässä, jos mennään mielestäni väärää reittiä. 
"I need a six month vacation twice a year." Maistuisi!
Tammelaan päästessä ei tarvinut etsiä oikeaa suuntaa opastekylteistä, sillä satojen pyöräilevien ja kävelevien ihmisten joukko vaelsi kohti tunnelin suuta. Jokaisella tamperelaisella on varmasti mielipide tunnelista, oli se sitten vaikka välinpitämätöntä esittävä "ei kiinnosta tunnelihössötys", ja varmaan juuri siksi rantatunnelipäivä oli saanut suuret massat liikkeelle.
Luin juuri Wikipediasta, että kuvassa näkyvä ilmanvaihtopiippu on nimeltään Sade ja se on 41 metriä korkea.  Kiintoisaa, eikö?
Vain tunnelin toinen puoli oli auki ja sisällä oli suorastaan ruuhkaa, maanalaista koloa oli saapunut pällistelemään satoja ellei muutamia tuhansia ihmisiä ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua.
Hei täähän on hieno paikka!
Rahkaäijä miettii, että näkyykö tunnelin päässä valoa.
Joku oli nähnyt tarpeelliseksi raahata myös jänöjussit maan alle. 
 Pyöräiltiin reilun kahden kilometrin tunneli läpi ja läskipyörä oli oivallinen valinta, kun vauhti ei huimannut päätä polkupyörämeressä. Matkan aikana pohdiskeltiin muun muassa sitä, mikä hirvittävä meteli syntyy, kun muutamakymmentä moottoripyörää pääsee polttamaan kumia maan alle.
Järjestyksenvalvoja otti meistä kuvan, kun pyydettiin kauniisti. 
Tunneli oli ihan vaikuttava, harmi vaan, että oli luultavasti ainoa kerta, kun sinne pääsi pyörällä. Mehän suunniteltiin joskus aikaa sitten, että järjestettäisiin rantatunnelissa Tunnelireisi-pyöräilytapahtuma Ratareiden hengessä, mutta asia hukkui jonnekin byrokratian rattaisiin. Jos tunnelia veivaisi edestakaisin 24 tuntia, se vaatisi jo todella kovaa kanttia. Maisemat ei vaihdu yhtään, eikä sisälle ollessa tiedä päivänkulusta mitään. Tapahtumanjärjestäjän kannalta haastetta toisi myös pyöräilijöiden isot nopeuserot, koska tunnelin alussa olevassa alamäessä päästelisi helposti 60 km/h vaikkapa aika-ajopyörällä. Mutta olisi se silti ollut hieno tapahtuma, ja luultavasti ainut laatuaan.
Tämä piippu taas on nimeltään Tuli ja sillä on korkeutta 39 metriä. Mieltäni jää nyt askarruttamaan, että miksi se on kaksi metriä matalampi kuin kaverinsa?
Kun oltiin selvitty pois maan alta, jatkettiin leppoisaa sunnuntaisuhailua ympäri kaupunkia. Bongattiin matkan varrelta kalamarkkinamainos, joten läskirenkaat kääntyivät pian kohti Laukontoria.
Tuli melkein riita kesken lenkin, kun en suostunut tulemaan pyörän kanssa sisälle tuonne huumehökkeliin. :D
Muikunpurija. 
Lenkkieväät euron kipale! Arvaa kumpi on kumman? 
Mä oon enemmän viinerityttöjä!
Kalamarkkinoilla pitää aina käydä syömässä yhdet muikut, se on selvä. Ja on muuten melko turhaa kierrellä markkinoilla etsimässä halvimpia muikkuja, koska kalakauppialla on kartelli ja kaikki myyvät muikkurovetta 8 eurolla. Viinerit sentään sai eurolla, mutta ne olikin jo vähän kuivahtaneita. Tästä tankkauksesta saatiin sen verran hyvin energiaa, että pystyttiin suunnistamaan kotiin päin, pienten mutkien kautta tietenkin.
Kävin vähän leuattamassa Ratinassa.
Pyöräliikenneympyrä, jota ajettiin molemmat ainakin kuusi kertaa ympäri ihan vaan huvin vuoksi. 
Ihanat syksyn värit, tätä kelpaa fiilistellä, ennen kuin alkaa se monen kuukauden harmaus. 
Ruskaa melkein kotipihassa.
Hieno pyöräily, nähtiin tunneli ja sain viinerin ja kaksi tuntia tuli ajeltua leppoisasti aivan huomaamatta. Pyöräilkää hyvät ihmiset, se on kivaa!
Enemmän kuin kivaa on myös se tosiseikka, että ensi viikolla me lähdetään pienelle ruskaroadtripille. Pari päivää ihan puhdasta lomaa, aivan mahtavaa! Nyt lähdenkin tästä pakkailemaan ja siitä tulee aikamoinen palapeli, kun matkatavaran määrä voi olla erittäin rajallinen. Mutta uikkarit ja reenikamat varmaan riittää, muita suunnitelmia ei olekaan reissun varalta.
Mukavaa sunnuntain jatkoa!

4 kommenttia:

  1. Kohtuu hinnalla voisin osallistua 24 tunnin tunneliajeluun ihan oikeasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se olisi voinut olla hauska juttu, mutta ei taida toteutua. Läskipyörällä oli ihan hyvä ajaa tuolla. :)

      Poista
    2. No mielemmin odottaa Juhannusta ja Alastaroa :-)

      Poista
  2. Kiva, että on päässyt tunneliin pyöräilemään. Pyöräily on kyllä kivaa. Olisipa vain enemmän lämpimiä kelejä, kuin ei kylmällä ilmalla mielestäni ole kiva pyöräillä.

    VastaaPoista