perjantai 7. lokakuuta 2016

Ruskaseikkailulla

Tungettiin maanantaina meidän pikkuauto täyteen tavaraa ja ajeltiin kohti Etelä- Karjalaa tarkoituksena irtautua vähän arjesta. Maanantaina paistoi aurinko ja fiilisteltiin syksyistä keliä.
Mun lomallelähtöilme on aina sama!
Matkalla iski perus nälkäraivo ja jossain Asikkalassa huudettiin toisillemme pää punaisena, kun oli vaan niin nälkä. Milloin me opitaan, että reissun päällä kannattaa mennä syömään jo ennen kuin nälkäraivo iskee? Matka jatkui kuitenkin säyseissä merkeissä ja päästiin perille Holiday Club Saimaalle. Käytiin siellä vuosia sitten meidän häiden jälkeen ja paikasta jäi silloin tosi mukava fiilis. Kivaa siellä oli nytkin, lötköiltiin hotellihuoneessa, syötiin, uitiin ja treenattiin. Huomionarvoista oli se seikka, että neljä vuotta sitten kylpylässä tunsi olevansa ulkomailla, koska kaikki puhui venäjää, mutta nyt venäläisiä perheitä oli vain muutamia.
Jos saa itse paistaa vohveleita aamupalalla, on asiat hyvin!
Meidän erikoinen lomaharrastus on tuhlata euron kolikoita hirvenmetsästyspeliin. Pidän tästä pelistä jopa niin paljon, että etsin netistä paljonko tuollainen pelikone maksaisi. 6000 $, eli harkisten vielä vähän aikaa.
Hotellin sali oli aivan kelvoton (kukaan ei yllättynyt), joten treenipuoli hoidettiin Imatran liikuntatalon salilla. Ylipäätään jos matkustelee Suomessa, kunnan liikuntasali on aina melko varma vaihtoehto. Ne on yleensä vanhan liiton saleja, joissa pääsee kyykkäämään ja kertamaksukaan ei suista konkurssiin. Lisävinkkinä sellainen huomio, että kannattaa etukäteen tutkia onko paikkakunnalla voimanosto-tai painonnostoseuraa. Jos on, se vihjaa siitä, että jossakin pystyy treenaamaan järkevästi.
Imatran kunnan liikuntahallin salilla oli väljää aamupäivällä. 
 Viihdyimme Holiday Clubin kylpylässä kaksi yötä ja kolmanneksi yöksi siirsimme majamme parin kilometrin päähän Imatran kylpylään. Siellä oli aivan järkevä sali, joskaan ei yhtään voimanostotankoa. Kylällä on siis kaksi melko järkevää salia, ei hassumpaa. Imatran kylpylän miinukseksi on kuitenkin mainittava järkyttävän kylmä vesi kylpylän lähes joka altaassa. Tällaisia vanhuksia suorastaan paleli!
Hei kattokaa nyt kuinka hyvä sali, kertamaksu 4 euroa!
Keskiviikkona lomaohjelmistoon kuului pieni päiväroadtrip Punkaharjulle ja Savonlinnaan. Hortoiltiin vähäsen Punkaharjun hienoissa maisemissa ja seuraava pysäkki oli Olavinlinna, jossa tuurilla ehdittin mukaan opastetulle kierrokselle, joka oli oikeasti huikean mielenkiintoinen.
Vaikka meillä ei Rahkaäijän kanssa ole aina sama maku joka asiassa, lomalla on yksimielistä se, että linnat ja muut kiinnostavat historialliset kohteet tsekataan läpi. 
Pässi narussa. 
Paluureitti Savonlinnasta Imatralle oli suunniteltu niin, että matkan varrelle osui lossimatka. Kyllä, se on eksoottista tällaisille maakravuille! Tuntuu jotenkin mennen maailman jutulta sellainen, että tie vaan katkeaa rantaan ja pitää odotella, että lossi lipuu toiselta puolelta paikalle ja lautta kuljettaa toiselle rannalle. Mutta tarkoitan kivalla tavalla menneen maailman jutulta, olihan se nyt jännää! En tiedä kuinka jännää se on niiden mielestä, jotka asuvat saarelle ja ajelevat lossilla joka aamu töihin päin.
Lauttaa odotellessa pohdittiin lossietikettiä. Mihin auto pitää ajaa lautalla? Voiko matkan aikana tulla ulos autosta? Mistä tietää koska voi ajaa ulos? Selvittiin kuitenkin kunnialla. 
Ihana järvi! 
Eilen jätettiin Karjalan kunnaat taaksemme ja kaahattiin Helsinkiin. Varsinainen lomailu päättyi Flamingon kylpylään, joka on kiistatta Suomen paras kylpylä. Vesipuistossa on lämmintä vettä ja tosi paljon tekemistä ja aikuisten spa-puoli on portti täydelliseen rentoutumiseen. Joskus teininä olin sitä mieltä, että kylpyläreissut on niiiin vanhusten hommaa, mutta mieli muuttuu. Mä olen harkinnut perustavani sivuston tai blogin, jossa olisi ajantasaisia arvosteluja, tietoja ja kuvia kaikista Suomen kylpylöistä, mutta harkisten tätä vielä. Se oli täydellinen tekosyy kiertää kylpylät.
Mun mekossa on Leo-kissan kuvia!
Tänään laskeuduttiin kevyesti takaisin työmoodiin, kun suunnattiin Nordic Business Forum Underground -tapahtumaan, joka oli tarkoitettu nuorille median tekijöille. Tapahtumassa oli muutama puhuja ja sen lisäksi siellä sai seurata livelähetystä varsinaisesta Nordic Business Forumista. Ja tietysti tarjolla oli ilmaista ruokaa!
Tää oli sitä muodikasta kulhoruokaa ja erittäin hyvää sellaista! Fat Ramen oli tehnyt safkat.
Livelähetyksen välityksellä pystyi hiukan aistimaan NBF:n hurmosta. Meille näkyi toisella näytöllä livelähetys ja toisella tapahtumaan liittyvät Twitter-viestit. Kun joku puhuja lavalla oli sanonut jotain nokkelaa, Twitter-näytölle ilmestyi muutaman sekunnin kuluttua kymmeniä twiittejä, jotka siteerasivat tätä nokkeluutta. Voin vain kuvitella, kuin katsojien jatkuva keskittyminen on mennyt siihen, että Twitter pitää olla jatkuvasti auki ja samantien, kun Seth Godin sanoo jotain hauskaa, se on pakko twiitata, vaikka kaikki näiden twiittien seuraajat ovat luultavasti itsekin samassa salissa twiit... eikun siis kuuntelemassa esitystä. Kaikki nyökyttelevät kilpaa, että nyt hommat muuttuu omassa firmassa ja aletaan tekemään, kuten Seth-setä käskee ja hommat lähtee lentoon, mutta kun tulee maanantai, joukkohurmos on vaihtunut maanantaimasennukseksi ja taas mennään töihin hakkaamaan päätä seinään ja manataan, kuinka lama jatkuu ikuisesti.
Hei kattokaa, sain kuvan näytöstä, jossa on Seth Godinin kuva. Kannattais varmaan heti laittaa Twitteriin. 
Saavuttiin muutama tunti sitten kotiin roadtripilta ja oli ihanaa päästä pussailemaan Leokoa monen päivän erossaolon jälkeen! Kovin kauaa ei ehditä nuohoamaan kotinurkkia, koska siirretään leiri heti aamulla taas kohti Helsinkiä. Tällä kertaa mukaan lähtee matkaprässi ja viihdytetään kansaa viikonloppu Verkkokaupan digimessuilla. Eli jos pyörit Jätkäsaaressa päin, niin tule morjestamaan meitä! Nyt pitää vähän purkaa reissutavaroita ja se on aina yhtä plääh, voisin helposti pitää matkalaukun tossa lattialla vaikka kolme viikkoa. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti