sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Kissa, joka kävi töissä.

Kun kysytään, mikä eläin haluaisit olla, varmaan 80 prosenttia ihmisistä haluaisi olla kissa. Saisi nukkua kaikki päivät, ei olisi pakko lähteä ulos ja kaikki puhuisi lässyttävällä äänellä. Mutta entäs jos vaikkapa Leoko-katti saisi olla yhden päivän lempi-ihmisensä eli Rahkamuija? Tältä se varmaan näyttäisi!

Heräsin aamulla kirkkaasen auringonpaisteeseen ja vieressäni oli jotain karvaista. Ensin luulin sen olevan Leo, mutta sitten tunnustelin tarkemmin ja totesin sen olevan Rahkaäijän parta. Kerrankin sain nukkua peiton alla! Villasukat kylläkin oli aika outo juttu. 
Onks pakko jo herätä??
Olin jo kuopsuttelemassa hiekkalaatikkoa, kun Rahkaäijä muistutti, että ihmiset käyvät pöntöllä. Kätevä tuo vessan vetäminen, ei tarvitse niin peitellä jätöksiin! Ihmiset ei kuulemma syö broilerin sydäntä aamupalaksi, joten rahkaan oli tyytyminen. Sain syödä aamiaiseni rauhassa, yleensä Leo yrittää samalla kipolle, mutta ei tänään.
Anna jo sitä aamupalaa, hirvee nälkä! Olisko jotain lihaakin?
Yleensä aamupalan jälkeen vetäydyn vaatehuoneen nurkkaan unille, mutta Rahkamuijalla on kuulemma salipäivä tänään, joten jouduin jättämään päiväunet väliin. Salilla oli todella paljon outoja tuoksuja ja nyt kun vähän tätä ensimmäistä kiimaa pukkaa, niin merkkailin vähän nurkkiin, että tämä on nyt mun aluetta. Ei olisi varmaan pitänyt, sillä salinomistaja tuli rähjäämään, että miksi kusen lattialle ja täten hommasin Rahkamuijalle ikuisen porttikiellon salille. Hups!
Mä oon kingikolli, eikun siis kingimimmi täällä!
Salireissun jälkeen avasin jo pussin Naturesmenun kanasafkaa, kunnes taas havahduin, että tänään pitää olla ihmiksi ja syödä bataattia. Ei ollut hyvää! Sen jälkeen olikin jo aika lähteä polkupyörällä töihin. Heti ulos päästessä näin pihassa fasaanin ja tiesin elämäni tilaisuuden tulleen ja jäin jahtaaman sitä. Siinä menikin huomaamatta kaksi tuntia ja myöhäistyin vähän töistä. Illalla kuulin myös Rahkaäijältä, että naapurit olivat juoruilleet, että onkohan se nuori emäntä alkanut itse metsästämään ruokansa, kun juoksi kypärä päässä fasaanin perässä pitkin kyliä.
Siellä se fasaani menee, äkkiä perään!
Töissä kuuntelin ensin nuhtelut kahden tunnin myöhästymisestä ja sitten olikin aika ruveta hommiin. Aika pian eräs herttainen mummo tuli kyselemään kattiloista ja olin niin hurmaantunut rouvasta, että hyppäsin sen olkapäälle ja hellyydenosoitukseksi purin vähän myös sen nenää. Ilmeisesti yli 60-kiloinen ihminen ei voi hypätä toisen olkapäälle, koska mummo kaatui ja kirkui jotain väkivaltaisista Ikean myyjistä. Siinä kaikessa hässäkässä tuli kova nälkä ja lähdin kohti ruokalaa. Tarjolla oli tietysti lihapullia ja hyppäsin tarjoilulinjalle ja ryhdyin ahmimaan lihapullia ja murisin kaikille, jotka yrittivät lähelle. Kuten aina ahmiessa, paha olohan siinä tuli. Kotona oksennan aina Rahkamuijan Jaffa-matolle, mutta onneksi löysin matto-osastolta persialaisia mattoja, joille heitin lihapullalaatat. 
Purr, kuinka voin palvella?
Loppupäivä menikin mukavissa merkissä. Olohuoneosastolla kävin vähän raapimassa sohvia ja pahveja viedessäni hujahtikin kolme tuntia, kun jäin kieriskelemään ja leikkimään pahvilaatikoihin. Mutta ette kulkaa usko, kuinka vaikeaa oli astiaosastolla! Aina kun kuulin lautasen kilahduksen, juoksin paikalle, koska luulin, että on ruokaa tarjolla. Päiväni päättyi siihen, että  pomo saattoi minut ulos ja sanoi, että ainakin kuukaudeksi on haettava sairaslomaa, kun oli sen verran erikoista käytöstä tänään. 
Ei että, kuinka ihmiset on kömpelöitä kiipeämään, enkä pudonnut jaloilleni!
Kotiin päästessä Rahkaäijä tuli heti ovella halaamaan, ja en ole tottunut sellaiseen, niin saatoin vähän raapaista sitä naamaan ja siitä tuli aika iso riita. Saatiin kuitenkin riita selvitettyä ja lähdettiin iltakävelylle ja yritin kiivetä kaikkiin matkalle osuneisiin puihin ja bussipysäkkien päälle. Rahkaäijä sanoi, että sitä hävetti tosi paljon! 
Ihan sen vaan sanon, että kovin hauskaa ei ole ihmisenä oleminen ja koko häntäni mitalta toivon, että jo huomenna olisin taas vain abessinialainen Leoko, enkä enää Rahkamuija!

10 kommenttia:

  1. Mamma sai päivän parhaat naurut ��

    VastaaPoista
  2. Tämä pelasti maanantaiaamun :D

    VastaaPoista
  3. Hahahaa... aivan loistavaa!!!

    VastaaPoista
  4. Olipas hauskaakin hauskempi kirjoitus! Taattua Rahkamuija laatua =D Ihmisenä ei todellakaan ole niin kivaa kuin kissalla joka on päässyt hyvään kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nauratti tää "Rahkamuija-laatu". :D Älä muuta sano, turhaan ei puhuta kissanpäivistä!

      Poista
  5. ;-)

    Jatkokertomukseksi sopisi "Päivä kissana" Hauska kertomus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainio idea! Se päivä sisältäisi lähinnä nukkumista ja syömistä. :D

      Poista