torstai 25. joulukuuta 2014

Joulujorinoita

Vinkki kaikille jouluhulluille: Jos tykkää oikein extrapaljon joulusta, kannattaa pukeutua pukiksi tai tontuksi ja käydä vierailemassa muiden jouluissa ja jakamassa lahjat. Siinä saa meinaan joulua koko vuoden tarpeiksi! Aika montaa lasta käytiin morjestamassa ja hauskaa oli. Joulupuu on rakennettu -kipale tuli myös hoilattua varsin monta kertaa! Onneks yhdessä paikassa sentään laulettiin Piippolan vaarin talosta ja mää määstä siellä ja täällä ja joka puolella.
Hups, ne oli pakannut Korvatunturilla Leokon laatikkoon!
Tänään päivän paras päätös oli lähteä aamupäivällä salille. Ajateltiin, että saadaan olla ihan yksin salilla, mutta ilmeisesti muitakin kiinnosti kyykky kinkkua enemmän. Mun mielestä siinä ei ole mitään friikkiä tai maanista harrastaa liikuntaa joulun pyhinä, kerrankin on aikaa kunnolla! Kyykky, penkki, kulmasoutu, etukyykky, takaolkapäät, vatsat. Siinä joulujumpan kaava. 
Rahkaäijän kyykkytangon joululimput.
Mun kyykkytanko sen sijaan luuli, että tänään on Ruotsin kansallispäivä.
Reeni teki kyllä tosi hyvää kaiken istumisen päälle. Mua ei todellakaan ole luotu istumaan, koska siitä on ilmeisesti ottanut itseensä myös häntäluuni, joka on kipeä ja haittasi kyykkäämistä ja penkkiä. Tai sitten tonttu nautti aivan liikaa glögiä eilen ja on jo unohtanut kaikki häntäluun päälle kaatuilut. No ei sentään!
Häntäluuta suojelee se, että on pehmeää sen ympärillä. Siitä pitää huolen muun muassa suklaa. Mä pidän erityisesti näistä, koska näissä ei tekstin mukaan ole kissaa lainkaan. Nou kat. 
Mä ostin kissoille ja vähän myös itselleni joululahjaksi kissanruoka-automaatin. Ehkä maailman paras keksintö! Safkat sisään, ajastus kohdalleen ja luukut aukeaa juuri silloin kun on ruoka-aika. Myös Leksa-jengi arvostaa, kun ei tarvitse nälkäisenä odotella välipalaa. Vähän kyllä pelkään, että kissat alkavat kehrätä ja puskea ruokinta-automaattia ja ne hylkää mut kokonaan!
Kaks luukkua ja 48 tuntia ajastusta. Neljäkymppiä Mutsista ja Pirrestä. 
Kissat sai myös toisen ihan oikean joululahjan. Pieni Jack Russelin terrieri Käpy oli reilu kaveri ja antoi meidän kateille lahjaksi kattauksen lempiherkkujaan. Leksat ei kylläkään yhtään ymmärtäneet kuivattujen sinttien päälle, vaan niistä tuli lentokaloja, kun katit paiskoi niitä pitkin keittiön lattiaa.
Syötävät lahjat on parhaita, eikä haittaa lainkaan, jos niillä voi myös vähän leikkiä!
"Mitä, puhuko joku jotain syötävästä? Erityisesti tykkään kerjätä kaikki syötäviä teidän lautasilta!"
Leoko on sitä mieltä, että joulu vois olla jo ohi!
Vaikka ruokakin on hyvää, niin tärkeintä on silti läheisyys!
Nyt me lähdetään Rahkaäijän kanssa uhmaamaan pakkasta, eikä istuta tänään yhtään enää! Sohvalla makaaminen on nimittäin paljon mukavampaa. Heippa!

2 kommenttia:

  1. Itse tässä huolestuneena katson, kuinka kädet alkaa näyttämään ihan normaaleilta ilman kovettumia kun ei joulunpyhillä pääse salille :D Onneks on leuanvetotanko, joten en pääse luistamaan leuanvetoharjoittelusta! :) Kyllä omaan jouluun kuuluu ehdottomasti ainakin pk-juoksu, mutta harmittaa ettei otettu isännän kanssa maastopyöriä mukaan sukuloimaan...
    Ihan parasta joulua Rahkamuijalle ja äijälle! :)
    T. Lotta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja jouluna saa vielä kaikkia käsirasvoja lahjaksi, niin vaivalla hankitut kovettumat katoaa täysin. :D
      Leuanvetotangollahan saa vaikka mitä jouluhupia järjestettyä, toistomaksimikisat ja lisäpainokisat käyntiin! Lisäpainoo kyllä tulee tähän vuoden aikaan kätevästi itselle, ei tarvii painovyötä. :D
      Kiitos samoin, ja vahvaa uutta vuotta!

      Poista