maanantai 1. tammikuuta 2018

Vuoden eka

Vuosi 2017 on niin eilistä, että en melkein edes muista mitä tein sinä vuonna. 2018 sen sijaan on niin tätä päivää! Joulutkin siinä meni ja pyhien ehkä ikimuistoisin (ja ehdottomasti tyhmin) tempaus oli vuodenaikaan sopiva kinkkuveto. Niin mikä oli?
Treeniohjelmassa seisoi selvin sanoin maastaveto ja päätettiin vähän hullutella Rahkaäijän kanssa joulun kunniaksi ja toteuttaa sikakyykky-henkinen kinkkuveto. Alkuperäinen sikakyykky menee niin, että treenin ensimmäinen sarja on 20 toistoa tyhjällä tangolla eli 20 kilolla. Sen jälkeen joka sarjaan lisätään painoa kymmenen kiloa ja vähennetään yksi toisto. Lopputulema on siis se, että viimeisessä sarjassa tehdään 210 kilolla yksi toisto ja treeni päättyy siihen. Mä tein tästä muutama vuosi sitten oman emakkokyykky-version, jossa ensimmäinen sarja oli 15x20 kiloa ja joka sarjaan vitonen lisää ja toisto vähemmän. Tämä treeni päättyi 90 kilon ykköseen. (Näistä kyykkytalkoista postaus täällä)

Rahkaäijä lähti rohkeasti tavoittelemaan alkuperäistä sikatreeniä maastavedossa ja mä vähän muokkasin treeniä sellaiseksi, että saan sen tehtyä. Päätin, että 120 kiloa on hyvä päätös rutistukselle, sen nostan minä päivänä tahansa. Laskin, että jos aloitan tyhjällä tangolla ja lisään joka sarjaan 5 kiloa päättyen markkakahteenkymppiin, ensimmäisessä tyhjällä tangolla tehtävässä sarjassa on 21 toistoa. Näillä siis mennään!
Vasemmalla mun treeni, oikealla Rahkaäijän. Taulukossa ensin kilot ja perässä toistot. En merkannut tuohon ollenkaan ensimmäistä sarjaani 21x20 kiloa.
60 kiloon asti tanko liikkui melko vaivattomasti ja sarjat oli lähinnä tylsiä. Ensimmäisten sarjojen aikaan mietin, että pistin viimeisen sarjan liian matalalle, olisiko sitä  voinut hilata vielä vitosen ylöspäin? Mitä pidemmälle treeni eteni, sen raskaammaksi nostelu muuttui, vaikka toistot vähenivät. Jossain 80 kilon kohdalla ajattelin, että mihin sitä taas tuli ryhdyttyä?! Rahkaäijällä oli oma projektinsa meneillään, eikä vaikuttanut yhtään sen hauskemmalta.

Kun toistoja ja sarjoja alkaa olemaan olla riittävä määrä takana, ihan normaali treenipainokin tuntuu todella raskaalta. Yksi tämän koitoksen tiukimmista sarjoistani oli 6x95 kiloa. Seuraavaan vitosen sarjaan kaatuivat Rahkaäijän haaveet viedä sikaveto lävitse. 5x170 kiloa oli jo niin raskas ja viimeiset toistot rumia, että vikat viisi sarjaa eivät olisi päättyneet hyvin. Mä jatkoin vielä sitkeästi ja  vitonen 100 kilolla tuntui vähän mukavammalta, sisuunnuin varmaaan Rahkaäijän keskeyttämisestä niin paljon. Seuraava sarja 4x105 kiloa oli taas pelkkää lyijyä ja volframia ja mietin, että miten oikein vedän viimeiset kolme sarjaa? Finaalikolmikkosarjat olivatkin henkisesti kaikkein tiukimpia. Kun takana oli jo yli 200 toistoa vetoa, jouduin todella tsemppaamaan, että lähdin tekemään viimeiset nostot. Kun sain toiseksi viimeisen kakkosen nostettua, päätin, että viimeinen ykkönen tulee ihan tahdonvoimalla. Ja niin tulikin, eikä edes ollut mikään ruma repäisy!
Voittajan on helppo irvistää!
Urakkaan meni lähes puolitoista tuntia ja tunsin jo koitoksen aikana, että tästä muuten tulee kaikki lihat kipeäksi. Ja oikeassa olin, seuraavana päivänä koko takaketju polvitaipeista niskaan oli aivan hakattu. Muut lihakset toipuivat hyvin, mutta takareidet olivat kipeänä neljättä päivää. Oli joulukinkku oikean mureana kerrankin! No kannattiko moinen hölmöilytreeni? Tuskin, mutta voi ainakin sanoa tehneensä! Kaikesta kärsimyksestä huolimatta jo mietiskelen, että miten tällaisen treenin voisi joskus toteuttaa penkissä. Siinä joutuisi ehkä tyytymään vain 2,5 kilon korotuksiin, hupi voisi muuten loppua melko lyhyeen.

Tanko viimeistä kertaa selkään vuonna 2017. Mulla on selässä kroonisesti sellaset kuivat ja nirhaantuneet kohdat siinä mihin kyykkytanko tulee. :D
Vuoden viimeinen treeni tehtiin eilen täpärästi vanhan vuoden puolella, kun lähdettiin salille vasta yhdeksän jälkeen. Rauhallista oli, ilmeisesti salitreeni ei ole yleinen tapa viettää uudenvuodenaattoa? Meillä on melkein oikeastaan perinne, että uv-aattona ei koskaan tehdä mitään erikoista ja parhaimmillaan mennään nukkumaankin jo ennen vuorokauden ja vuoden vaihtumista. Mä en yhtään välitä raketeista, niin senkään vuoksi ei tarvitse palella ulkosalla aattoiltana.

Tärkeintä on keskittynyt ilme, se on puoli kyykkyä!
Harjoitukset salilla jatkuu tänä vuonna samalla innolla kuin viime vuonna ja toivottavasti tulee hyvä, eheä ja nousujohteinen treenivuosi. En ole vielä oikein keksinyt mitään hullua tavoitetta tai haastetta itselleni täksi vuodeksi liittyen voimanostoon tai mihinkään muuhunkaan, mutta uskon vahvasti, että keksin sen kohta. Ajattelin jatkaa jo keväällä alkanutta alkoholitonta elämää vielä tämänkin vuoden, kun kahdeksan kuukautta meni niin helposti. Vuosi sitten asetin tavoitteeksi lukea vähintään 24 kirjaa vuonna 2017 ja se meni hienosti maaliin. Luin tänään loput parikymmentä sivua kirjasta, jonka aloitin joulukuussa ja tämä mukaan laskettuna niteitä tuli luettua 27 kappaletta, joista peräti kahdeksan kappaletta oli Jo Nesbon Harry Hole -kirjoja.  Ajattelin pitää tämän 24 kirjan tavoitteen tänäkin vuonna, ja koska Nesboja on tuosta sarjasta lukematta enää kolme, pääsen ehkä vähän laajentamaan repertuaariani. Tai sitten löydän jonkun uuden sarjan, johon jumitan pahasti. Suosituksia saa ja pitää antaa!
Kolme (suomenkielistä) sanaa, jotka löydät tästä kuvasta ensimmäisenä, kuvastaa tulevaa vuottasi. Tein ihan ite tämän ja olen aika ylpeä nokkeluudestani.
Me lähdetään pian reissuun ja tällä hetkellä lähtöpaniikkia on tasan nolla (0) prosenttia. Meillä on kaikki työhommat hyvällä mallilla, muutama pikkujuttu enää, olen jo pakannut suurimman osan ja kämppäkin alkaa olemaan jo melko siisti kissanhoitajaa varten. Käyn jatkuvasti katsomassa lomalaskurista, että kuinka monta päivää ja tuntia vielä. En ole varmaankaan mitään reissua odottanut yhtä kiihkeästi koskaan. Edes 11 tunnin lentomatka ei ärsytä yhtään, kun tiedän pääseväni mun satumaahan Jenkkeihin ja risteilylle. Viisi vuotta sitten juuri tähän aikaan me oltiin häämatkalla Kaliforniassa ja olen fiilistellyt sitä vanhojen postauksia lukemalla (ensimmäinen Cali-postaus tässä ja siitä kolme viikkoa eteenpäin) ja miettinyt, että olisinpa taas nuori ja vastanainut. :D Mutta kyllä mulle kelpaa olla vähän vanhempi ja pian risteilyllä!
Sitten pari kissakuvaa niitä odottaville! Leoko auttoi mua jääkaapin siivoamisessa viime viikolla. Tätä tämä on, kun jatkuvasti pitää puuhastella ihmisten kanssa ja tunkea joka paikkaan.
Leolla on tosi pöhkö tapa vaania Leokoa niin, että takatassut ovat jonkun korokkeen päällä, kuten tässä takan reunalla tai rappusten askelmalla. Siitä saa hyvät vauhdit hyökkäykseen!
Sain äitiltä joululahjaksi virkatun korin, mutta en valitettavasti itse pääse käyttämään sitä, koska Leo omi sen. Leoko taitaa olla vähän kade kaverin nukkumapaikasta.
Mahtavaa ja vahvaa uutta vuotta kaikille Rahkamuijan lukijoille!

1 kommentti:

  1. Rahkaäijälle haaste: 371 erilaista olutta vuoden aikana.

    VastaaPoista