sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Kauhu poistui ja rauha valtasi mieleni

Seuran kevätkisoihin on aikaa vajaa viikko ja alkuviikosta mut valtasi ennenkokematon epätoivo, kauhu ja pelko, että en pysty, en ehdi enkä varsinkaan jaksa nostaa mitään kisoissa. Liikaa töitä, liian kuuma, liian vähän treenejä, liian romut polvet, liian vähän kehonhuoltoa, liikaa painoa kisapuntarilla ja maastavetosukatkin pitäs pestä, EI PYSTY! Koitin keksiä epäitoivoisesti jotain tekosyitä, että voisin vaan skipata kisat. Mää en käy treenikaudella juuri koskaan puntarilla ja olin ihan varma siitäkin, että paino on jonkun 50 kiloo yli painoluokasta ja ensi viikolla hirveet painonvetotalkoot jos mielin kisata omassa luokassani alle 63 kiloisissa.
Lankutus dippitelineessä, uusinta uutta treenin saralla! Kokeile heti tänään!
Sitten nukuin yön yli ja aamulla kävin puntarilla, joka näytti draamattiset 200 grammaa yli painoluokan. Eli yksi sadasta paniikin aiheesta voidaan sulkea pois. Ei hätää!
Viime viikkoina me ollaan treenattu lähinnä meidän autotallisalilla eli Rautis Gymillä. Rautis Gymin huonoin puoli on kehnohko penkkipunnerrusteline, joka on vähän liian korkea ja muutenkaan se ei oikein mätsää hyvään penkkipunnerrusasentoon. Päätin, että viimeiset treenit täytyy käydä tekemässä HH Gymillä Nekalassa, jotta penkkiin saa oikeanlaisen tuntuman. Niinpä ajelin tänään avoauton katto alhaalla HH:lle sillä välin kun Rahkaäijä lähti pyöräilemään. Salilla ei ollut juuri ketään ja aloitin treeniretriittini. Lämmittelin rauhassa, kyykkäsin oikein ajatuksella ja penkkasin tekniikkaan keskittyen ja kuuntelin musiikkia ja sarjatauoilla katselin Instagramista voimanostovideoita. Mietiskelin myös tulevia kisanostojani ja edellisiä kisoja, mitä pitäisi tehdä samalla tavalla kuin edellisessä kisassa? Entä mitä toisin?
Rahkaäijä vielä vähän arpoo kisoihin osallistumistaan. Sen näkee sitten kisa-aamuna! :D
Jossain viimeisen penkkisarjan kohdalla tajusin, että se kaikki kauhu ja paniikki kisasta on poissa ja tilalla oli luottamus siihen, että olen tehnyt kaiken niin hyvin kuin pystyn ja kisassa voin tehdä parhaani. Mulla ei ole mitään pakottavaa painetta tehdä kaikkien aikojen ennätysriviä tai todistaa kellekään mitään, menen vain kisaamaan ja uskon, että voisin ainakin kyykyssä tehdä ennätyksen.
Kaikki hyvin!
Mulle voimanosto on kilpailua itseä vastaan ja oman ruumiin ja mielen kehittämistä ja hallitsemista, ei ketään muuta vastaan kilpailua. Mun on turha verrata itseäni kehenkään muuhun tässä ja mä tiedän oman tasoni ja haluan parantaa sitä. Mutta se ei ole mikään pakkomielle, en ajattele nostamista jatkuvasti. :D Vain salilla, ja ehkä vähän ennen ja jälkeen treenin. Treenit on vain yksi osa arkea, ei koko elämän sisältö.
Tiedän, että kisapäivästä tulee mukava ja nyt odotan sitä hyvillä mielin ja luottavaisena. Paljon parempi fiilis kuin muutaman päivän takainen kauhu ja vastahakoisuus.
Autotallisalilta on kesäiset maisemat!
Kerroin muutama viikko sitten, että hankin blenderin ja se on ollut sen jälkeen jokapäiväisessä käytössä. Tällä viikolla S-Marketissa oli jossain poistotarjouksessa Fastin smoothie mix -pusseja ja ostin niitä pari kokeeksi. Suhtauduin aika epäileväisesti, mutta kun heitin jauheen sekaisin maidon, mustikoiden ja banaanin kanssa, tuli aivan järkyttävän hyvää smoothieta! Aloin välittömästi laskeskelemaan kilohintavertailua, että pitäisikö hakea kaikki loput alennuspussit Ässästä vai tilata jostain isompi pönttö. Pönttö vei voiton ja tilasin kahta eri makua suoraan Fastilta. Pönikät saapuivat eilen ja testasin jo toisenkin maun eli ananas-kookoksen ja se ei ollut kyllä oikein mistään kotoisin. Ihan ok, mutta niin sanotusti ei ollut vörtti. Marjanmakuinen oli edelleenkin hyvää ja siitä on innostunut myös Rahkaäijä. Olen jo kauan pistänyt smoothien sekaan rahkaa proteiiniksi, niin oli hauskaa löytää joku toinen vaihtoehto rahkalle. Rahkamuija ei tietenkään ikinä hylkää rahkaa!
Hieno kun joutuu juomaan smoothien kukkamaljakosta, kun ei ole tarpeeksi suuria juomalaseja tai mukeja. :D

Mitäs muuta tällä viikolla? Kävin naapurin Niinan kanssa tiistaina katsomassa uuden Deadpoolin Helsingissä kutsuvierasnäytöksessä ja meillä oli kunnon julkkisbongaus menossa ennen leffan alkua. Niinan vieressä istui yksi Temptation Island -ohjelmasta tuttu sinkku ja mun edessä leffasta nautti Hans Välimäki ja samalla rivillä meidän kanssa istuneen Uinon miehen puhelin soi kesken leffan. Sitten oli kaikenmaailman Selviytyjät-kilpailijaa ja tubettajaa ja bloggaajaa. Kaikenlaista sitä näkee kun poistuu täältä Tampereelta! Täällä ei näe kun Timo Jutilaa välillä.
Me ollaan kuolleita altaita!
Täytin tällä viikolla 27 ja ikäkriisi on aito asia. Olen jo huolestuneena kysellyt Rahkaäijältä joko se on katsellut nuorempaa vaimoa, tää vaimo ei meinaan ole enää mikään 19-vuotias! Lisää synttärisankareita on luvassa heti ensi viikolla, kun Leoko-kissa täyttää 4 vuotta. Ei enää mikään pentu sekään, mutta sitä ei kyllä käytöksestä huomaa mitenkään!
Leokosta ei nyt valitettavasti ole kuvaa, mutta Leo ihan liian pienessä pahvilaatikossa saa kelvata.
Ensi viikolla on siis kisaviikko, mutta sitä ennen meillä juhlahumua luvassa, kun tiistaina menemme Millenium teknologiapalkinto -gaalaan. En kyllä yhtään tiedä mitä tämmöset  Youtube-tieteen tekijät siellä tekee. :D Voin kirjoittaa reportaasin tapahtuman jälkeen mahdollisista uusista julkkisbongauksistani. Sauli Niinistö siellä ainakin pitäis olla!

Mukavaa viikkoa!

2 kommenttia:

  1. Tsemppiä kisaan! Kisapäivitystä kuumeisesti odotellen... Pistähän enkat uusiks! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Eiköhän kisaraporttia tule tuttuun tapaan! :)

      Poista