lauantai 26. elokuuta 2017

Järvsö-Bergby-Tukholma

Kotiuduttiin eilen Ruotsin reissulta ja nyt on aika pistää reissun loppu kasaan kuvineen päivineen. Kuvineen erityisesti, koska niitähän tunnetusti riittää.
Sateisen viikonlopun jälkeen pidettiin vielä yksi alamäkiajopäivä Åressa. Siinä alkoi olemaan vitsin ainekset koossa, kun Åreskutanin päällä oli +4 astetta ja tuulta 12 metriä sekunnissa. Siinä varmaan syy, miksei rinteessä ollut maanantaina juuri muita kuin suomalaisia.
Loput 700 metriä vuoresta oli sankan sumun peitossa.
Näillä jaksaa ajaa. Me ei syödä Bilareita ikinä muuten paitsi Åren reissulla. :D Saltlakrits-versio on mun suosikki, Rahkaäijä suosii perinteisiä.
Tiistaina ajeltiin heti aamusta Järvsön bike parkiin ja siellä meitä odotti uudet ja ajamattomat mäet! Aloitin vahvasti ja sekoilin heti ensimmäisessä nousussa hissin kanssa ja lopulta jouduin hyppäämään(!?) alas tuolista, kun meinasin hätääntyä, että en pääse pois hissistä.
Tiistaina ja keskiviikkona Järvsössä oli tosi rauhallista, olisiko ollut peräti 8 muuta ajajaa meidän lisäksi.
Hissit olivat tuolihissejä, joiden sivussa oli kaksi suoraa metallitankoa, joiden väliin satulatolppa laitettiin ja pyörä killui hissimatkan ajan tuolin sivulla.
Reiteillä oli paljon siltoja ja muuta pientä hauskaa. Reitit oli todella hyvässä kunnossa ja osaa oli jopa huollettu ajopäivien välissä.
Järvsö on laskettelukeskuksena perhepaikka ja kelpaa myös pyörien kanssa tulla koko perheenä paikalle.
Fullface-kypärä pakollinen. Tämä hyvä, koska en tajua, kuinka joku uskaltaa lähtee alamäkeen tavallisessa kypärässä.
Rahkaäijän pyörän takavaihtaja hajos jonkun kolme kertaa reissun aikana. Toisin kun mun Kinky Pinky, joka oli täydellisessä iskussa koko matkan!
Ensimmäisen Järvsö-päivän jälkeen meillä oli majoitus pienessä Brostugan-hotellissa, joka oli enemmänkin bed&breakfast ja iso talo, kuin hotelli. Aivan ihana paikka! Meillä oli iso huone ja aamulla tassuteltiin sukkasiltaan aamupalalle, joka oli tehty vain meitä varten. Lautalattiat narahteli, aamupalalla soi hiljaisella radio ja pikkuleivät oli maistui tosi hyvältä. Aivan kuin olisin ollut isomummun luona taas, vaan kissat puuttui.
Voisinpa muuttaa asumaan tähän taloon ja huoneeseen.
Aamupala oli naurettavan runsas.
Järvsö on ajopaikkana todella kuumaa kamaa suomalaisten pyöräilyharrastajien keskuudessa ja tuntuu, että kaikki puhuu nyt Järvsöstä. Turku-Tukholma -reittiä tullessa se onkin lähempänä kuin Åre ja reitit oli huipputasoa ja paikka oli selvästi brändätty miellyttämään vaativia pyöräilyhipstereitä.
Kun endurohipsteri koko päivän ajaa Pole-pyörällään flanellipaita hulmuten, voi iskeä jano, mutta onneksi Järvsön rinneravintolasta saa muodikkaita pienpanimoiden oluita.
Tää oli mahtava idea, sopisi kivasti meillekin!
Kun rahat riittävät vasta Järvsön reissuun, voit katsella seinältä mitä tiuku repii maailman alamäkipääkaupungissa eli Whistlerissä.
Toisen Järvsö-päivän jälkeen reissun pyöräilyt oli poljettu ja tungettiin kamat pakuun ja ajeltiin taas vähän etelämmäksi. Käytin ennen matkaa varmaan kaksi tuntia aikaa tutkiessani hotellitarjontaa tälle loppureissulle ja etenkin tuo Brostuganin bed&breakfast oli aivan huippuvalinta. Yhtään hullumpi ei myöskään ollut piskuisen Bergby-kylän Hedenstugan-hotelli. Entisessä epidemiasairaalassa oli kahdeksan huonetta ja mukavan leppoisa tunnelma ja erittäin puhelias alankomaalainen omistaja.
Rahkaäijä nukkui yönsä tässä. Tai ainakin olisi halunnut!
Bergbyssa olisi ollut samana päivänä Surströmming-festivaalit, mutta jätettiin väliin. En tiedä voiko sitä oikeasti joku syödä oksentamatta.
Torstai-aamuna jätettiin Bergby taaksemme ja ajettiin Tukholmaan, jossa meillä oli lähes kokonainen päivä vietettäväksi. Rahkaäijän ehdottomasta vaatimuksesta käytiin Teknillisessä museossa, joka oli mielenkiintoinen paikka, vähän kuin yhdistetty museo ja Heureka.
Hööhö, aika paljon tullu syötyä lomalla! Ei ole väliä onko ikää 6 vai 26 vuotta, erikoispeilit on aina hauskoja!
Museon jälkeen lähdettiin haahuilemaan Vanhaan kaupunkiin, jossa olen muistaakseni kerran käynyt kymmenisen vuotta sitten ja Rahkaäijä ei koskaan. Poikettiin Kuninkaanlinnassa, mutta Kallea ei näkynyt. Ihmekös tuo, kun sillä oli samana päivänä jotkut seremoniat presidentti Niinistön kanssa.
Naureskeltiin, että Gamla Stan on kuin Lanzaroten rantakatu. Vähintään joka toinen kauppa on jotain turistikrääsää ja niitä kauppoja pitää aina aasialaiset. On kyllä pakko myöntää, että henkilökohtaisesti pidän aika paljon sellaisista krääsäkaupoista, vaikka tällä kertaa en tehnyt suurempia hankintoja.
Gamla Stanissa lounaan kiinnostavin osuus oli takapöydän draama. Yksi perhe oli odottanut ruokiaan tunnin ja äänekkään väittelyn jälkeen he lähtivät teatraalisesti menemään raflasta ja tarjoilijat oli ihan nolona. Me saatiin kuitenkin ruuat. Ihan ok, vähän överisti suolaa.
Vanhassa kaupungissa oli myös Ben&Jerry -kioski ja menin aivan sekaisin, koska siellä oli mun lempijäätelöä eli Cherry Garciaa, jota ei saa enää Suomesta mistään.
Suomituristit edustaa! MM-95 nevö föget!
Kuten Tampereella, myös Tukholmassa on kesän kunniaksi revitty kaikki kadut auki ja navigoiminen oli yhtä suurta seikkailua ja ruuhkaraivoa. Päästiin kuitenkin satamaan ajoissa ja hyvissä sielun ja ruumiin voimissa.
Meillä oli Tukholma-päivänä viides hääpäivä! <3
Olen käynyt Ruotsin laivalla viimeksi abiristeilyllä, enkä varsinaisesti ole menettänyt mitään, kun en tässä välissä ole yhtään risteillyt. Eihän siä laivalla ole mitään tekemistä! Pankkiautomaattikin oli rikki, niin ei saatu käteistä pelikoneita varten, niin mentiin sitten kympiltä hyttiin nukkumaan.
Matkan reitti. Kaksi aiempaa postausta reissusta löytyy tästä ja tästä.
Meidän Ruotsin roadtrip oli erittäin onnistunut! Tämä oli meidän kolmas kerta Åressa ja asetettiin tavoitteeksi ennen reissua, että tämä matka on vähintään yhtä hyvä kuin ekana vuonna, jolloin oli kahdesta ekasta reissusta parempi. Tämä vuosi vastasi kyllä odotuksia ja nuo Järvsön ajopäivät oli tosi hyvä lisä reissuun. Ainoa mitä fiksataan ensi vuodeksi, niin lähdetään vähän aikaisemmin kesällä. Nyt oli jo Åressa muutamat hissit kiinni ja keli oli paikoin aika jäätävä, joten pari kolme viikkoa aikaisemmin on varmaan optimi. Sitä odotellessa voikin alkaa suunnittelemaan jotakin reissua talven varalle!

4 kommenttia:

  1. Onnittelut 5v päivän johdosta.

    Silakat taisivat olla niitä happamia, saattaisin maistaa jos jostain löytyisi.
    varmasti huikaiseva matka jo näistä kuvista tuntuisi että olisi se itsekin joskus saada aikaiseksi tuollaista matkaa. Nyt ajettu vaan kotinurkissa ja joka päivä tyydytty edelleen vaan yhteen olueeseenkin ei aina pienpanimotuotteita mutta kuitenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Hei niin, sullahan oli se vuoden oluthaaste! Miten se on edennyt, oletko vieläkin löytänyt joka päivälle eri olusen?

      Poista
  2. Kyllä olut haaste on vieläkin jatkunut onnistuneesti.
    Eilen oli vuoden 241.ensimmäinen olut päivä ja kaikki 241 olutta ovat olleet erilaisia.
    Saa nähdä kuinka monta päivää onnistuu vielä. (onneksi tilaamalla saa aika montaa merkkiä)

    VastaaPoista