Juokseva joukkio pururadalla

Eilen Pirkkalan urheilukentän tuntumaan kokoontui mopoautojen ja skeittinuorison lisäksi vähintään yksi yhtä hilpeä ja äänekäs joukko, sillä oli taas Team TEHO Sportin yhteistreenien aika. Kohti ensi kevään Extreme Runia mennään ja koska kyseessä on juoksutapahtuma, joskus tarttee vähän juostakin ja eilen juostiin. Sitä ennen Pirkkalaisen toimittaja kävi vähän kuvaamassa ja kyselemässä, päästään ihan lehteen!

Parhaamme mukaan yritettiin kysymyksiin vastata

Päivän lenkin veti Juha, Jaanan mies. Juhalla oli uudet juoksupopot ja sen kyllä huomas, mies pomppi joukon ensimmäisenä kuin vuorikauris konsanaan!

Haastattelun jälkeen juokseva joukkiomme lähti kohti pururataa ja Pirkkalan metsiä. Yhtään en tiedä missä juostiin, mutta ison mäen päällä käytiin kääntymässä ja sitten takaisin. Juoksumaasto oli ainakin tosi hyvää ja vaihtelevaa!

Hirvee vauhti jo heti alussa!

Rahkaäijällä on vielä riatlonin jäljiltä jalat tukossa, niin se kaahas maastopyörällä

Puolimatkan viihtyisä kievari, miinusta paarmoista ja muista lentävistä olennoista

Vauhti oli kaikille täysin sopiva, mutta silti mää ja Jaana jäätiin aina perän pitäjiksi taakse ja Juha meitä välillä kävi hoputtamassa. :D

Liian kovaa ei ainakaan menty, kun porukka pölisi koko matkan

Maaaliiiiii! Ei ku hei hups, tästä olikin vielä aika pitkä matka...

Matkalla hörpittiin taas sponsorimme tarjoamaa TEHO Sportin urheilujuomaa, ettei vaan nääntymys iskenyt matkalle. Viimeksi oli omenan makuista, nyt taas sitruunaa ja mä taidan olla omena-naisia.

Kyllähän me vihdoin päästiin takaisin lähtöpaikallekin, joku taisi sanoa että reilu tunti meni. En kyllä muista koska olisin noin pitkän lenkin juossut, mutta ilmeisesti pyöräilyharrastuksesta on jotain hyötyä ollut, koska tossu ei ruvennut kohtuuttomasti painamaan matkan varrella.

Tässä porukassa tuntuu iloa ja energiaa riittävän. Ollaan kyllä varmaan aika hauska sakki, kun Extreme Runiin asti päästään. Siitä puheen ollen, olis aika siistiä saada treeneihin ja itte tapahtumaan joku yhtenevä staili ja siihen riittäis jo vaikka samanlaiset paidat. Jos joku siis haluaa sponssata paidat tai tehdä muuta yhteistyötä meidän hienon joukkueen ja kahden ihanan bloggaajan eli mun ja Jaanaban kanssa, saa ottaa yhteyttä!

Loppukevennysleuatus

Seuraavat treenit onkin vasta elokuun puolella ja silloin on taas uusi vetäjä ja uudet kujeet. Ei varmasti tule kahta samanlaista treeniä koskaan!

RATKESIN TAAAS KYYKKÄÄMÄÄN ! ! ! :((

Moicca! Mä oon Anni V. ja muistatte mut varmaan muutaman kuukauden takaa, kun kerroin että oon menossa topless fitness -kisoihin. Teitä varmaan kiinnostaa mun kuulumiset, että miten dieetti etenee ja silleen. Voin nyt heti paljastaa, että oon tehnyt elämäntapamuutoksen, oli meinaan pakko!

Oltiin tossa muutama viikko sitten treenilomalla Turkissa ja viime viikolla näin siellä itsestäni otettuja kuvia. Huh huh, meinasin oikeesti oksentaa tisseilleni kun näin ne! Yököttävää kovaa lihasta tursus vähän joka puolelta bikineistä. Ja olisinpa viimeksi kuunnellut teidän varoituksia siitä valmentajasta, sehän lähti Pattayalle mun rahojen ja haiman kanssa (sano et se on turhaa painoa dieetillä), tuli vähän huijattu olo.:(

En ollut yhtään varma kehtaanko julkasta tämmöstä kuvaa netissä, mutta menköön. Kuten huomaatte, valtavasti työtä edessä että kaikki lihakset saadaan piiloon!

 Sitä paitsi, just telkkarissa oli sellanen ohjelma missä sanottiin et fitness on vaarallista ja treenaaminen aiheuttaa vähintään kuoleman. Enkä mä haluu kuolla nuorena! Päätinkin, että nyt elämä vaihtaa suuntaa ja otin aika rohkeen tavotteen. +35 kiloa vuoden loppuun mennessä. Nii-in, tiedän että siinä on mielettömästi duunia, mutta olen valmis tekeen töitä sen eteen. Kana, kyykky ja syvävenyttelyt hus pois mun elämästä ja tilalle friteerattu Mars-patukka, litran sidukka ja baari-illat! Let´s fight!

Mullon nyt jo viikko takana tätä uutta elämää ja aattelin, että voisin vähän kertoilla päivä kerrallaan, että miten on mennyt. En halua yhtään kaunistella, vaan ihan rehellisesti kerron elämäntapamuutoksen etenemisestä. Lipsahduksiakin on tullut, mutta takapakit kuuluu elämään, eiks vaan?

Maanantai
Ensimmäinen päivä alkoi ihan hyvin, aamupalaa valitessa rahka ja kaurapuuro kovasti huutelivat kaapista, mutta purin huulta ja söin vohveleita kermavaahdolla ja huuhtelin alas Dr. Pepperillä. Olisin totta kai ottanut oluen, mutta kun piti lähteä autolla töihin. Tiedän, että näistä tekosyistä pitäis päästä irti, mutta mun uuteen elämäntapaan ei kuulu ajaa 700 metrin työmatkaa polkupyörällä. Saati sitten kävellen. Hyi, ajatuskin nostaa hien pintaan.
Töissä ruokatauolla muut söi aivan ihanan näköistä hernemaissipaprikajauheliha-sotkua, mutta mä hain lähi-Siwasta paketillisen lihapiirakoita. Huh, pienillä askelilla eteenpäin.
Illalla telkkarista tuli onneks Rakas, sinusta on tullut fitnesskisaaja -maraton, niin oli helppo jäädä sohvalle syömään sipsiä, eikä tehnyt mieli edes lähteä rasvanpolttojumppaan. Eka päivä onnistuneesti ohi!

Löysin we hate it -sivustolta mielettömän hyviä motivaatiokuvia, joita oon liimaillut joka puolelle kotona <33

Tiistai
Tilasin aamupalaksi lihasinko-perhepizzan, mutta olin aika pettynyt kun en jaksanut syödä kaikkea. Mutta on sitten iltapalaakin. Oon niin tyytyväinen tästä uudesta elämäntavasta, säästyy tosi paljon rahaakin, kanan filee ja kisabiksut nimittäin maksaa aika sikana!

Ruokatauolla kävin RAXissa ja olis aivan älyttömästi tehnyt mieli pistää raejuustoa pitsan päälle, mutta sitten katoin itteeni peilistä ja muistin taas miksi teen tätä. Pieniä voittoja!
Illalla suunnittelin jäätelöpaketin ääressä viikonlopun baarireissuja.

Aina mukana! <33 Mistään on niin hankala löytää kunnon juotavaa, niin kuljetan mun sheikkerissä aina omat juomat. Jos ette kerro kellekään, niin voin paljastaa juomasekotuksen.;) Salmaria, ananaslonkeroa ja greippimehua, nam!

Keskiviikko
Tosi vaikee aamu. Mulla oli jo salikamat pakattu kassiin ja latarit vedetty naamariin, kunnes tajusin että teen vaan haittaa itelleni, ei se läski itekseen kasva!
Muistatte varmaan mun poikkiksen, joka on kans urheilija. Voin paljastaa näin meidän kesken, että meillä on vakavia ongelmia parisuhteessa, koska se ei tue mua yhtään tässä elämätapamuutoksessa. Oikeesti tosi vaikeeta tyhjentää kolmatta Ben&Jerry -purkkia samana iltana, kun toinen vetää vieressä keitettyjä vihanneksia ja raakoja munan valkuaisia. Eikä asiaa helpota yhtään, että poikkis yritti eilenkin houkutella koko illan lenkille.

Illalla meni tosi hyvin, tarkotus oli lähteä käymään kahdella lähipubissa mutta joinkin 15. Oon niin ilonen, että pystyn tämmösiin huippusuorituksiin!

Tää on mun yks lemppari motivaatiokuvista! <333 Kuvastaa niiiin hyvin mun ajatuksia, tärkeintä ei oo lopputulos vaan ihana darrapitsa

Torstai
Kun tekee elämäntapamuutoksen, näkee ketkä on niitä todellisia ystäviä. Tutut ei oikein kestä tätä mun muutosta ja kateellisia ja katkeria huutelijoita saa sietää joka päivä.
Kävin lääkärillä ja heti on uusi ruokavalio tehonnut! Ennen oli kolesteroli naurettavan pieni, alle 2 mutta heti muutaman päivän jälkeen jo reipas 6. Verenpainenkin on lähtenyt terhakkaaseen nousuun! Tässä taas todistetta, ettei se ruokavalion noudattaminen ole mitään huuhaata!
Mullahan on siis mentaalivalmentaja tätä uutta elämätapaa varten. Löysin sen hauskalla sattumalla, kun meidän lähibaarin Rane tiesi kertoa, että sen kaveri Masa tsemppaa ihmisiä kosteammalle tielle. Ja miettikää, Masa sanoi, ettei palveluista tarvii maksaa, joku muu keino kuulemma löydetään. En ihan tiedä mitä se tarkotti, mutta säästyypä rahaa, ei tarvii juoda mitään Pirkka-olutta!

Iltapalaksi kymmenen pasteijaa ja pullo kokista. Tais siinä yks mansikkakakkukin mennä. Ja pellillinen raparperipiirakkaa.

Perjantai
Aamupäivä meni mukavasti, tilasin ruokatauolle kebabin ja huuhdoin sen alas 1,5 litralla Pepsiä, eikä meinaan ollut Maxia.;) Kahvitauolla pöydät notkui taas vaikka mitä terveellistä, dippivihanneksia ja juureskuutioita, mutta hain mielummin kaapista vähän vanhentuneita Jaffa-keksejä, parempi sekin kun ei mitään. Olis niin ihanan helppoa kuljettaa muovikipossa eväitä joka paikkaan, mutta noudatan ruokavaliota pilkuntarkasti, joten syön vaan kaikkea mikä on pakattu suojakaasuun. 

Himoitsin poikkikseni lounassalaattia, mutta pidin lopulta näpit erossa

Illalla se tuli. Romahdus. Sortuminen. Totaalinen alamäki. Mulla oli vakaa tarkotus mennä uusien ystävieni kanssa ensin alotteleen Peran luo ja sitten Mäkkärin kautta baariin. Tämä suunnittelma oli voimassa, kunnes kävelin etkoilupaikalle salini ohi ja ajattelin aivan nopeasti mennä katsomaan, kun tiimikaverit kyykkää. Niinhän siinä sitten kävi, että en vain voinut katsella ja ratkesin kyykkäämään.
Puolitoista tuntia huhkin kovan jalkatreenin parissa ja sitten sain tarpeekseni ja lähdin kotiin surkuttelemaan mieleni heikkoutta.
Voin kertoo, että vähän harmittaa! Koko viikon kova työ hukkaan yhden typerän lipsahduksen takia, mun itsekuri on niin heikko, en vaan voinut vastustaa raudan ja hien tuoksua.

Lauantai
Aivan järkyttävä morkkis edellisen päivän lipsahduksesta.  Mulle jää niin helposti päälle terveet elämäntavat, jos vähän hairahdan. Niinpä meinasin mennä tekeen vähän aamucardioo, mutta viime hetkellä hainkin Lidlistä puoli kiloo pistaasipähkinöitä ja söin ne kaikki. 

Yritin uuden motivaation toivossa selailla kaikkia pro fat -sivustoja, vaikka tiedän ettei onneen ole oikotietä ja uskonkin hitaaseen mutta varmaan elämäntapojen muutokseen. Ranskalainen kerrallaan kohti uusia kiloja! 
Illalla tiesin, että kohta alkais zumba-tunti ja teki ihan kauheesti mieli mennä sinne, mutta onneksi mun mentaalivalmentaja pyysi mut mukaansa laulaan karaokee Kultaiseen Paviaaniin. Oli tosi kiva ja kaloripitoinen ilta!

Muffinsit on ihanii!!! <33

Sunnuntai

Vaikka kukaan muu ei mua tue mun projektissa, niin rakas isoäitini sentään auttaa! Söin mummolassa vadillisen karjalanpiirakoita, kokonaisen kuivakakun, 14 piparia ja puoli pussia kettu-karkkeja. Taidan käydä mummolassa useammin tän projektin aikana.;)
Sunnuntaisin on aina viikkopunnituksen aika. Jännitti ihan sikana, millasia lukemia vaaka näyttää. Koko viikko on mielettömästi tehty töitä tavotteen eteen, mutta voiko jo näin lyhyessä ajassa saada tuloksia? 
Kyllä, viikon tulos 4,8 kiloa!!! Oon niin ilonen ja kaikki tää on mun ihan omaa ansiota! Totta kai tossa on nesteitäkin mukana, mutta eiköhän siellä rasvaakin ole! Hieno huomata, ettei pieni repsahdus perjantaina tuhonnut koko viikkoa. :))) Nyt mulla on sellanen olo, että 35 kiloa tälle vuodelle on täysin mahdollinen! Nyt täytyy vaan sinnikkäästi vältellä pehmeitä rasvoja ja hyviä hiilareita, niin homma pysyy raiteillaan.

Tässä  vähän kehitys-kuvaa ekan viikon jälkeen.

Olen kyllä ansainnut ihan selvästi huomiseksi cheat mealin. <3 Kävin jo vähän shoppaileen huijauspäivän ruokia ja aion syödä höyrytettyä kukkakaalia, rasvatonta jauhelihaa, kaloritonta purkkaa ja zero-kolaa. Taidan kruunata vielä päivän triplajumpilla. Tiedän, että huomenna illalla on taas tosi ällö olo tosta kaikesta kevytruuasta, mutta heti tiistaina palaan jälleen ruotuun!

Toivottavasti teillä mun faneilla ei nyt oo kauheen pettynyt olo, kun mua ei nähdäkään syksyn kisalavoilla. Mutta säästin teille loppuun yllätyksen! Nyt aionkin tähdätä syömiskisoihin! Valkku sano, että mulla olis siihen just täydellinen fysiikka. Ens talvena on lajiliiton järjestämät SM-kisat ja alotan ainakin niistä ja tähtään tietty heti sen jälkeen ulkomaille. Tulkaa kannustaan ja kattoon, kun tää tyttö vetää porsaan ribsejä kolme kiloo viiteentoista minsaan.;)

Nyt kuulisin mielelläni, et millasia vinkkejä olis antaa mun elämäntapamuutokseen? Onks jollain menossa vastaava remontti elämässään? Kaikki tuki on tosiaan nyt tarpeen, tästä voi tulla pitkä ja kivinen tie, mutta mehän taistellaan. <33

Kaikki yhteydet todellisiin blogeihin, ihmisiin ja tapahtumiin kiistetään.

Kesäheila ja pari kesäkissaa

Kesäiset lomapäivät suorastaan valuu käsistä, kun nukkuu pitkään, kokkailee, pyöräilee ja käy välillä salillakin kääntymässä. Tällä viikolla Weiderin ohjelma näyttää kevyttä viikkoa, sitä siis totellaan. Eilinen jalkatreeni tuntui melkosen turhalta, kun kyykkyjä oli merkattu vain kolme naurettavaa vitosen sarjaa. Lisäksi tein viisi tosi kevyttä mavesarjaa. Reeni oli siinä. Kestikö peräti 30 minuuttia? Vaikka vähän syö naista tällainen "löysäily", en lainkaan väheksy sen merkitystä. Tekee varmasti oikein hyvää!

50 kilon mave, onks tää joku vitsi?

Salikulkuneuvoina meillä kuitenkin oli polkupyörät, niin varsinainen liikunta tapahtuikin matkalla. Koska pyörät sattui olemaan täysjoustomaastureita, meno oli melko vallatonta. Muut pyörätienkäyttäjät varmasti kiittivät, kun ohitse ei meinannut mahtua.

Ollaan Rahkaäijän kanssa hengailtu viime päivinä meidän vakioituneessa lomaresidenssissä, jonka luontaisetuihin kuuluu pakastin täynnä poronlihaa, sauna ja kaksi kissaa. Näistä eduista ollaan toden totta otettu kaikki irti. Eilen kokkailtiin poronkäristystä, niin että koko keittiö oli harmaan savun peitossa. Mutta hyvää tuli, vaikka itse sanonkin. Kun lautasella on poronkäristystä ja perunoita, tuntuu että safka menee suoraan lihakseen, ei vaan ole muuta vaihtoehtoa!

Koska mun päivittäinen uupumaton väsytystaistelu kissan saamisen suhteen ei ole vieläkään tuottanut tulosta, nautin kahdesta lomakissasta kovasti. Voisin kuitenkin vähän protestoida, sillä viime yönä kaverukset toivat sisälle sekä linnun että hiiren ulkoiluhäkistään. Onneksi eivät sentään sänkyyn tuoneet niitä näytille.

Luka

Leksa

Lomaetuihin kuuluu myös urheilullinen kesäheila

Koska salilla on niin kevyttä meininkiä koko viikko, jää hyvin voimia sotkea fillarilla. Rahkaäijä on kuulemma riatlonin jäljiltä totaalisen kyllästynyt maantiepyöräänsä (mutta silti suunnitteli jo uutta perusmatkaa viimeistään ensi kesälle), joten tänään otetaan alle ehkäpä maasturit ja lähdetään seikkailemaan.

Rahkalaskuri vuoden alusta: 316

Rahkaäijä gone riatloni

Eilen aamulla oli kerrassaan kireä tunnelma, Rahkaäijä äyski kiukkuisena ja hermoili hukkunutta lippistä ja sekoilevaa navigaattoria ja eikä huoltajalla eli mulla ollut yhtään sen hauskempaa. Tunnelma alkoi kuitenkin huomattavasti rentoutua, kun päästiin perille Sastamalaan Voimarinteelle ja käynnissä oli jo sprinttimatkan kisa.

Oma paikka löytyi

Meneekä se nakinkuori ollenkaan päälle? Kuva Timo Kananoja

Jaanaa jännittää ja Annia jännittää. Kuva Timo Kananoja

Vaikka oltiin mestoilla aivan ajoissa, ei aikaa tuntunut olevan mitenkään liikaa ja kisainfon jälkeen lähdettiin tosi vauhdikkaasti rantaan. Hukkasin Rahkaäijän heti silmistäni, kailotus vaan kuului ennen järveen menoa.

Rahkaäijä valkoisessa pipossa

Perusmatkalaiset ui siis 1500 metriä ja toiselle kierrokselle lähdettiin rannan kautta. Ekan kierroksen jälkeen  Rahkaäijä kommentoi vedestä noustessaan, että "hirvee ruuhka!", nauratti juomahuollosta vastanneita naisia ja painui takaisin järveen.
Ensikertalaisemme selvisi uinnista mielestäni tosi nopeasti, 32 minuuttia ja risat, ja siirtyi sen jälkeen kiskomaan märkäpukua pois ja laittamaan pyöräkamppeita päälle. Vaihto ei ehkä ollut ihan lännen nopein, mutta olisi mennyt sähläämiseksi turhalla kiirehtimisellä.

Kohta lähtee!

Pyöräilyä oli ohjelmassa 40 kilometriä, kaksi kahdenkympin lenkkiä. Pyöräilyä on tosi kiva katsoa, kaikkia kannustettiin ja pyörät oli todella hienoja.

Kannattaisko mennä toinen kierros kovempaa, kun vielä on tollanen virne naamalla? Kuva Timo Kananoja

Rahkaäijä selvitti pyöräilyn aikaan 1.22 ja vaihtoi klossikengät lenkkareihin ja kypärän lippikseen ja painui pururadalle. Tiesin, että vaikka Rahkaäijä ei ole juuri lenkkarin pohjia kuluttanut viime kuukausina, ei kymmenen kilometrin juoksu kuitenkaan ole mikään ylitsepääsemätön ongelma, vaikka kaksi tuntia on jo painettu vauhdilla. Tää mies nimittäin juoksee vihalla!

Äänivalli ylittyikin vasta juoksupolulla.:D Kuva Timo Kananoja

Vitosen kierroksia juostiin siis kaksi ja ekan kierroksen lopussa Rahkaäijä heitti lippiksensä näyttävästi yleisön sekaan ja nopean juomatauon jälkeen lähti tekemään viimeistä puristusta.

Maaliin Rahkaäijä saapui ajassa kaksi tuntia ja 51 minuuttia ja ensimmäinen kommentti "On tää vittu hirvee laji" aiheutti spontaanin repeämisen yleisössä. Aika kovaa Rahkaäijä meni ja vaimo saa kyllä olla ylpee!

Maaliin päässeet Jaanaba, Rahkaäijä ja Kauramoottori 

Rahkaäijä ryntäsi heti maaliin pääsyn jälkeen kohti ruokatelttaa ja paella-ateriaa ja kokki kasasikin lautaselle melko kunnianhimoisen annoksen. Mutta se ei ollut nälkäiselle sankarillemme lainkaan ongelma!

Pojille maistuu paella!

Tapasin Kauramoottorin Voimarinteellä ensimmäistä kertaa ja tilaisuus oli pakko heti hyödyntää yhteisleuatusten merkeissä. Kun safkat oli syöty, otettiin muutamat tuplaleautukset. Nyt tiedän kenet otan mukaan, jos joskus teen leuatuskiertueen ympäri Suomen. :D

Päivä oli mielettömän kiva näin huoltajankin näkökulmasta ja salaa toivonkin, että Rahkaäijä vähän innostui ja saan jatkossakin olla kannustamassa kisapaikalla. Hieno tunnelma ja hienoja ihmisiä!

Rahkalaskuri vuoden alusta: 310

Lomatuplahauispose

Onneks mulla on blogi, jossa voin lesoilla kesälomani kanssa, ettei Feisbuukkiin tarvii päivittää monta päivää ennen ja jälkeen loman alkamisen, että se on muuten loma nyt. Tää on vasta viikon light-loma, loput kolme viikkoa sitten elokuussa. Eli ei tämä leuhkiminen tähän lopu!
Kävin jo aamulla heittämässä päivän treenin pois alta, että illan voi ottaa ihan rennosti. Kova mave ei kuitenkaan ole ihan sitä mitä eniten aamuisin haluan tehdä ja salille saapuessa vähän jo arvailin niin sanottua kiikaritreeniä tulevaksi. Nolla sarjaa, nolla toistoa. Mutta tulikin ihan kohtuullinen jumppa!

Hauikset kuin Thorin vasarat?

Aamusalille oli saapunut myös muutama vanhempi herrasmies ja maveromujen lisääntyessä yksi heistä kyseli, että onko kesäkunto kohdillaan. Hetken epäilin, että nyt on ruvennut käävätkin aukomaan mulle päätään, mutta sitten selvisi, että penkkaajapappa luuli mun olevan eräs voimanostaja, joka on EM-kisoissakin nostellut. Vaikka menin kieltämään osallisuuteni moiseen toimintaan, sen jälkeen oli pakko esittää tosi kovista ja nostella särmästi.
Maven jälkeen oli tietenkin iki-ihana 5x10 kyykkyä ja hitsi, että oli kamalaa. Pientä aamukankeutta oli havaittavissa!

Leveä myötäleuatus

Rahkaäijä on tänään tankannut kovalla vimmalla huomista riatlonikoitosta varten, kun siinä parissa tunnissahan saattaa aivan nälkiintyminen, ketoosi, keripukki ja vaikka mikä iskeä jollei vedä kiloa hiilareita tänään. Rahkaäijän tankkaukseen kuului myös Cittarin irtokarkkiosastolta haetut vaahtosienet (hyi!) ja jotenkin päättelin, että nyt on myötätuntotankkauksen aika ja otin vähän joka salmiakkisorttia yhden. Söin reilut sata grammaa kymmenessä minuutissa, mutta jokainen sekunti oli aivan ihanaa!

Pyörä huollettu! Ostin tänään Rahkaäijälle femmalla kesäpaidan, jossa lukee I like pig butts. Täydellinen löytö.

Lomasuunnitelmia ei tällä hetkellä ole, mutta annas olla kun ensi viikko koittaa, niin jokainen päivä on buukattu täyteen aamusta iltaan. Kunhan nyt ensin huomisesta selvitään! Kysyin Rahkaäijältä, että mitä kirjoitan tähän loppuun riatlonista, niin vastaus oli, että "huomenna räjähtää". En ihan tarkalleen tiedä, että mitä se tarkoittaa, mutta veikkaisin että Rahkaäijä ja sen SUP-pyörä hajottaa äänivallin, kun vauhti on niin hurja. Melkein jo jännittää!
Hauskaa viikonloppua!

Rahkalaskuri: 307

Narunveto viis markkaa

Kävinpä tässä päivänä eräänä salilla. Koska kyseessä ei valitettavasti ole oma yksityissalini, paikalla oli myös muita treenaajia. Lihaa oli tullut myös kurittamaan muuan nainen, joka oli ihan tolkuttoman siistissä sheipissä. Kropasta löytyi lihaa ja muotoa! Hetken aikaa tuijotin (salaa) suu auki tätä mimmiä, sitten vilkaisin itseäni pelistä ja totesin, että taidan lähteä tästä siimaraajojeni kanssa pitämään narunvetokioskia jonnekin muualle.

Narunveto femman, jokainen veto voittaa

Ensin vähän lannistuin "Ei salilla käymisestä oo mitään hyötyä. Ei kukaan huomaa musta että oon ikinä mitään treenannutkaan. Mun kädet on ihan kun vauvan kakkaa muovipussissa." Sitten sisuunnuin ja hiffasin, että kukaan ei varmaan synny jättimäisten reisien kanssa. Ihan ittestä tää homma on kiinni. Mars salille siis!

Siisti mustelmajono sääressä nilkasta polveen

Tänään yritinkin kovasti kasvatella siimoista edes paksummanpuoleisia neulontalankoja ja pumppailin olkapäitä Boring but big -ohjelman mukaan. Vikassa voimasarjassa olisi ollut ykkönen 17,5 kilon hantteleilla, mutta en lähtenyt edes yrittämään kun 16 kilon käppäritkään ei noussut omin avuin. Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista mutta mitä järkee on edes tehdä pystypunnerruksessa ykkösiä? Ei mitään.
Voimasarjojen jälkeen pumppailin pystäreitä vielä 5x10 (kamalaa!) ja tein myös kulmasoutua 5x10 (kamalaa sekin), hammerihabaa, ojentajia ja takaolkapäitä. Ja vatsat!

Rrrrakastan mun reenivihkoo! Uudessa Akkarissa oli muuten sikahyvä pyöräilyaiheinen sarja.

Enää kaksi työpäivää ennen mun minilomaa ja samaa tahtia lähestyy myös Rahkaäijän ensimmäinen riatlonikoitos. Lauantaina siis suunnataan Sastamalaan Voimarinteen teräsmieskisoihin ja Rahkaäijä ponnistaa perusmatkan ja mää huudan kurkku suorana koko ajan kannustuksia. Tai no en ehkä ihan koko aikaa. Jos satut oleen paikalla niin tuu morjestaan! Koska Kauramoottori on viime aikoina innostunut leuattamaan vähän siellä sun täällä, on Voimarinteellä varmaan pakko tehdä muutamat tuplaleuatukset. :D Jos moinen saadaan aikaiseksi, kuvia tulee!

Rahkaäijä löysi hyvän ja halvan märkäpuvun, sen kanssa kelpaa kauhoa

Tiistaina Rahkaäijä kävi heittämässä pienen sprinttitriathlonin. Ensin vähän räpiköintiä Kaukajärvessä, sitten parinkympin pyöräily ja loppuun juoksua ympäri Hervantaa. Juoksuosuudelle mäkin osallistuin, mutta koska mentiin Rahkaäijän vauhtia, en ihan pysynyt matkassa mukana.

Ostettiin muuten jo aikaa sitten Massilta kaksi pientä pussia uuden makuisia heroja. Vihdoin saatiin eeppinen taistelu voitettua ja aivan kuvottava chocopeanut viiden kilon pönttössä loppui ja voitiin avata uudet pussit. Rahkaäijä valkkas banoffeen ja mä cherryn. Tuomio? Banoffee oli mielestäni melkosen kamalaa paskaa, mutta cherry ihan siedettävä. Liukenee ja sekottuu vähän nihkeesti, mutta ritilä sheikkerissä helpottaa asiaa. 750 grammaa ei onneksi ole ylivoimaisen paljon, jos meneekin hermo. Onko kokemuksia muista uusista mauista? Mitä kannattais koittaa seuraavaksi?

Rahkalaskuri vuoden alusta: 305

Team TEHO Sport esittelyssä: Taro

Kun vajaan vuoden aikana eli Team TEHO Sportin Extreme Run -koitokseen asti on tulossa aika paljon tarinaa ja turinaa reenailusta ja joukkueesta, ajateltiin että voisi olla hyvä esitellä koko joukkue jäsen kerrallaan. Mää keksin kysymyksiä, joihin kaikki vuorollaan  vastailee ja Jaana napsii kuvia ja pläjäykset julkaistaan sekä mun että Jaanan blogeissa. Pelin avaa jalkapallomies Taro.

1. Kuka olet?

 Taro, 31-vee Pirkkalasta.

2. Harrastuksesi?

Lähes täyspäivänen jalkapallon harrastaja niin kotisohvalla kuin
ulkonakin. Hieman ehkä yllytyshullu tälläsiin erilaisiin
urheilutapahtumiin.

3. Miksi lähdit mukaan Extreme Run -joukkueeseemme?

Taisin itte ottaa puheeks kahvin äärellä, että ois joskus kiva käydä
kokeileen millanen tapahtuma tää on. Siitä ei oikein enää voinu
perääntyä.

4. Mitä odotat yhteistreeneiltä ja Extreme Run -tapahtumalta?

Yhteistreeneiltä odotan hauskaa tekemisen meininkiä ja tutustumista
uusiin joukkuetovereihin. Itse päätapahtumaan lähdetään huumorimielellä
ja toivottavasti edessä on haasteellisia esteitä.

5. Millaiset olisivat unelmatreenisi?

Unelmatreeneihin ei ainakaan kuulu pitkät juoksutreenit.
Palloiluihmisenä ois kiva, jos ees jonkinnäkönen tai -kokonen pallo ois
mukana ja hiki lentää. Oisin tietenkin mukana voittajajoukkueessa,
koska oon melko kilpailuhenkinen ja vihaan häviämistä. Reenit päättäis
tietenkin pitkä kylmä ol...eiku siis Teho Sport-juoma.

6. Lempparisi TEHO Sport -tuotteista? 

Ei oo vielä oikein mitään lempparia. Pitääks joku sanoo? No sit se
mansikka-palautusjuoma.

7. Mikä on erikoiskykysi Extreme Runissa? 

Erikoiskykynä räjähtävä loppukiri After Runiin! :)

Ensi viikolla meidän tiimi taas juoksentelee pitkin Pirkkalan metsiä ja mukaan kuulemma on tulossa myös yllätysvieras. Siitä lisää reilun viikon kuluttua!