Oi, missä olet pyrstötähti?

Tänään päivä alkoi oikein sähäkästi, kun kesken aamupalan Rahkaäijä keksi, että nyt on pakko lähteä ulos katsomaan, näkyykö komeettaa. Mulla oli leipä kesken, mutta ihan samahansa se on, missä Ruispalansa syö. Takki päälle ja leivän kanssa ulos katsomaan komeettaa. Ei näkynyt. Matkalla takaisin aamupalapöytään Rahkaäijän ehti jo suunnittella klassikkoelokuvan nimeltä Rahkamuija ja pyrstötähti. Mää saisin kuulemma esittää itseäni, Jasper Pääkkönen olisi pyrstötähti, Sauli Niinistöä näyttelisi Morgan Freeman. Sivuroolissa nähtäisiin Timo Soini, Prätkähiiristä tuttuna Lalli Leipäjuustona. Käsikirjoitus on kuulemma vähän vielä auki. Ihan tavallinen aamu tänään, entäs sulla?

Liian vauhdikkaasti ei kannata vetää, ettei pääse kolise kattoon.

Leipäjuustot ja muut herkut oli kuitenkin jo unhoitettu mielestä, kun illansuussa suunnattiin salille. (Taaskaan ei näkynyt pyrstötähteä, kun oli pilviä.) Olen modannut 5/3/1 -ohjelmaa sen verran, että neljäntenä päivänä vedän ensin leukoja lisäpainoilla ja vasta sitten siirryn pystypunnerrusten pariin. Kesällä ja syksyllä meni monta kuukausi, etten vetänyt leukoja treenimielessä lainkaan ja sen tosiaan huomasi. Etenkin lisäpainoveto otti kunnolla takapakkia, mutta nyt useamman viikon säännöllisen treenaamisen jälkeen homma on taas lähtenyt kulkemaan. Tänään tein 7,5 kilon lisäpainoilla 5x2, eikä tuntunut tekevän erityisen tiukkaa. Eikä vetäjänkään paino ole ainakaan vähentynyt viime keväästä!

Oikein äly paistaa katseesta. Miten niin salilla käynti tyhmentää?

Leuanvetohommeleiden jälkeen kuritin vähän olkapäitä ja muuta käsiosastoa. Tiivistyksenä voisin todeta, että hyvin kelvollinen ja mukava treeni! Mutta automatkalla kotiin pohdin, että vähänkö välillä harmittaa olla tyttö. Rahkaäijän pikkuveli on käynyt nyt kolmisen viikkoa säännöllisesti salilla ja saanut tekniikoita kuntoon, niin jäbä on jo suunnilleen kaikkien liikkeiden painoissa ottanut mut kiinni ja menossa kovaa vauhtia ohi. Mulle kans ne kivekset ja vähän äkkiä!

Mennääks nakurannalle häh?!

Hehkutin tätä jo blogin feisbuukki-sivuilla, mutta tänään internetin ihmeellisessä maailmassa silmien eteen pomppasi FitBODY-lehden joulukuussa ilmestyvän numeron kansi ja oikealla yläkulmassa on äärimmäisen houkutteleva otsikko Rahkamuijan matkassa - ilmiönä treenibloggaus (tsekkaa täältä, jos et usko!). Se oli mun päivän kohokohta, oikeesti. Huh huh!

Sunnuntaina alkaa muuten 24 päivän mittainen vuoden kohokohta eli joulukalenteri, tittititiididii! Tässä ollaan jo aivan joulukuun kynnyksellä, niin voin nyt vähän paljastaa esimakua tulevasta. Eräs maailmanlaajuisesti tunnettu valkopartainen vanha herrasmies lupasi päivitellä erään projektinsa kuulumisia tänne blogiin joka päivä. Tätä vanhaa herraa yritettiin kosia vaikka mihin blogiyhteisöihin pitämään päiväkirjaa, mutta ukko päätyi tänne Rahkamuijan blogiin. Ja kuten asiaan kuuluu, projektia kuvittaa Paint-taideteokset. Kukaan ei varmaan saa edes nukuttua näitä kahta yötä, kun niin kovasti jännittää!

Rahkalaskuri vuoden alusta: 560

Tärkein nostolihas on pää

Olen nyt puolisen vuotta käyttänyt samaa saliohjelmaa. Ja se on pitkä aika se, yleensä ohjelmaan kyllästyy kolmen kuukauden jälkeen. Mutta 5/3/1 on huikea ohjelma!
Homman nimi on siis se, että ohjelmassa on neljä voimaliikettä (kyykky, mave, pena + esim. pystypunnerrus) ja neljänä päivänä käydään salilla ja jokaisena tehdään yksi voimatreeni. Kierto kestään neljä viikkoa, ekalla viikolla tehdään kolme vitosen sarjaa, tokalla viikolla kolme kolmosen sarjaa ja vikalla viikolla kolme sarjaa, ensimmäinen viidellä toistolla, toinen kolmella ja viimeinen yhdellä. Neljännellä viikolla tehdään kolme vitosen sarjaa tosi kevyesti. Painot kullekin viikolle ja sarjoille saa näppärästi laskurista, johon voi syöttää esim. ykkösmaksiminsa (=kuinka isoilla painoilla pystyt tekemään tasan yhden toiston). Jos tämä sönkötys ei täysin avautunut, joten konkretisoin asian tämän kierroksen maastavetosarjoillani.
Viikko 1
5x75 kg, 5x87,5 kg, 5+ x97,5 kg (plussa vikan sarjan perässä meinaa sitä, että voi tehdä niin monta kuin menee, tuolloin tein muistaakseni 6.)
Viikko 2
3x82,5 kg, 3x92,5 kg, 3+ x 102,5 kg
Viikko 3
5x87,5 kg, 3x97,5 kg, 1+ x 110 kg
Viikko 4
5x47,5 kg, 5x57,5 kg, 5x70 kg

Viime viikolla vähän väsytti kesken treenin.

Noiden voimaliikkeiden jälkeen voi jatkaa treeniä ihan miten tykkää, mutta esimerkiksi valmis pohja on Boring but big, jossa voimasarjojen jälkeen treeniä jatketaan vähän bodaustyylisesti, pitkää sarjaa ja sen sellaista. Käytännössä ohjelma on kaksijakoinen, yläkroppa kaksi kertaa viikossa (penkki- ja pystypunnerruspäivinä) ja jalat kaksi kertaa viikossa (kyykky- ja maastavetopäivinä).

Pointti tässä kaikessa on se, että olen päässyt tosi hyvin eteenpäin maastavedossa ja penkissä tällä ohjelmalla. Suurin syy on varmasti järkevä progressio eli painoja on tähän mennessä saanut lisätä joka kierroksella ja olen voinut luottaa siihen, että sarjat ovat kohtuullisen järkeviä, enkä ole jäänyt junnaamaan paikalleen. Kaikilla tämä ei varmasti toimi, mutta mulla toimii!

Tänään kävin reenaan irvistystä.

Tajusin myös ihan tässä lähiviikkoina, että ohjelma on lähes kokonaan poistanut kaikenlaisen painokauhun. Mulla ei tosiaan ole liiemmin koskaan ollut pelkoa siitä, että tulen muskelikimpuksi, lähinnä on huolettanut, että viekö tuuli mukanaan. Painokauhulla tarkoitan sitä, että tietyn rajan yli on vaikea päästä, koska yksinkertaisesti kantti loppuu, eikä pää jotenkin ole yhtään mukana. Ennen esimerkiksi maastavetosarjat kolminumeroisilla painoilla tai penkki yli 47,5 kilolla tuntui jotenkin ihan kohtuuttoman haastavalta. Riitti, että tiesi, että penkkitangossa on 50 kiloa, niin ei muuten varmasti noussut.
Nyt voin lukea ennen treeniä mun rakasta paperia, johon ohjelma on printattu ja sieltä omin silmin nähdä, että maastavetoa pitäisi tulla vaikkapa 102,5 kilolla kolme. Eikä se ole mikään hatusta vedetty lukema, vaan laskettu juttu. Muija, senkun nostat vaan!

Täysin asiaan liittymätön täytekuva taloyhtiön roskikselta. Joku haluaa luopua lasten rattaista, jääkiekkomailasta ja kameli-taulusta. 

En enää juurikaan pelkää epäonnistumisia treenissä. En tiedä liittyykö se millään tapaa tähän ohjelmaan vai ylipäätään henkisen kantin lisääntymiseen. Joskus kova sarja saattaa mennä aivan päin berberiä, koska on vaan tosi huono päivä, tai varvasta kutittaa tai Rahkaäijä naurattaa tai radiossa alkaa soimaan surkea kappale. Mutta ei sitä tarvitse pelätä, että ei onnistukaan, onpahan seuraavalle kierrokselle tai viikolle jotain petrattavaa. Mä olen viime aikoina päässyt jo ihan silläkin eteenpäin, että olen uskaltanut yrittää. Ja mitä sitten jos kympin sarja jääkin vajaaksi ja nousee vain kahdeksan? Ei se varmaan haittaa. Seuraavalla kerralla tulee jo varmasti yhdeksän.

Pelottaako isommat painot? Millä sä oot päässyt yli painokauhusta? Jännittääkö epäonnistuminen? Kerro!

Rahkalaskuri vuoden alusta: 558

P.S. Kannattaa kurkata ihan vaivihkaa siellä lehtihyllyjen välissä uusin Pyöräily+Triathlon -lehti. Siellä on meikä fillarin kanssa ja pieni pätkä ensi kesän kuumimmasta juhannustapahtumasta eli Ratareidestä!

Likaisia paljastuksia

Sain kahdestakin suunnasta haasteen, jonka juoni on sellainen, että ensin pitää kertoa 11 faktaa itsestään ja sen jälkeen vastata haastajan 11:n kysymykseen.
Faktat tulee tässä!
1. Tänään oli salipäivä ja treenistä ei tullut melkein mitään, kun mietin vaan koko ajan, miten yks jäbä salilla voi näyttää niin paljon Tauskilta, mutta bodattuna. Oikeesti. Yllättyisit, jos näkisit.

2. Ostin tänään puoli kiloa piparkakkutaikinaa ja aion syödä kaiken ihan lähipäivinä.
3. Tänään pärähti blogissa neljännesmiljoona katselua rikki. Yhtä monta tuhatta, kuin rahkapurkissa on grammoja!
4. Eilen alkuyöstä leikittiin kotibile-etsiviä ja jäljitettiin jostain kantautuvaa älämölöä. Lopulta sukellusvenemusiikkijumputus löytyi kuusi kerrosta alempaa, vaikkakin kuulosti siltä, että se olisi ollut seinän takana. Vanhana musta tulee kerrostalokyttääjä.
5. Huomenna ajattelin mennä espanjan uusintatenttiin. Että buenas tardes vaan.
6. Meidän asunto on tositosi sekainen yleensä aina, mutta tällä viikolla siivotaan, koska Team TEHO Sportin pikkujoulut on lauantaina meillä.
7. Tällä viikolla on palauttava viikko salilla, lasten painot siis käytössä voimaliikkeissä.
8. Jätän aina kaappien ovet auki. Mutta niin jättää myös Rahkaäijä, niin se ei haittaa kumpaakaan.
9. En osaa piirtää. Mutta kerran olin työväen opiston maalauskurssilla, jonne pakotin myös Rahkaäijän mukaan.

Ton maalasin siellä kurssilla. Elämäni onnistunein taideteos. En vieläkään voi uskoa, että ite tein sen.

10. Täysjoustomaasturin Reverb-satulatolppa hajosi huhtikuussa ja tossa se vieläkin odottaa lattialla, että joku lähettäisi sen takuuhuoltoon. Miten niin saamatonta porukkaa?
11. Tää olkoon kuvafakta. Toinen haastajista eli Kauramoottori läväytti ruutuun unohtumattoman yo-kuvansa, joten määkin laitan kuvan yo-juhlistani.

Sittenpä niiden kysymysten pariin! Ensin Ninnin kysymykset.
1. Mihin oot koukussa?
Internetiin. Aivan sairas koukku, puhelin tai tabletti on koko ajan kädessä kiinni.
2. Onko sulla treeniohjelma? Kuka tehny? Noudatatko sitä sataprosenttisesti?
Joo, mun salitreeniohjelman on suunnitellut toi Wendlerin Jimi tuolta Ameriikan maalta. Ja itse olen vähän modannut ohjelmaa.
3. Mihin aikaan päivästä yleensä treenaat?
Silloin kun on aikaa, vain pakon edessä aamuisin, muuten illalla.
4. Kuunteletko musiikkia treenatessa? Millaset kuulokkeet?
Kuuntelen sitä, mitä salin soittimesta tulee. Viime aikoina on tullut jääkiekkoselostusta, mutta olen ihan vaivihkaa vaihtanut sen Lamb of Godiin. Rahkaäijä kuuntelee kuulokkeilla musiikkia ja on sikaärsyttävää, kun mun tsemppaukset menee aivan hukkaan, kun se ei kuule niitä.
5. Joululahjatoiveesi?
Ostan ehkä itelleni töistä pyörivän tarjottimen, ja paketoin sen. Se on vaan niin kiva, vaikka en yhtään tiedä, mitä sillä tekisin.
6. Onko joulun pyhät lepoa vai hyvää treeniaikaa?
Todellakin juuri parasta treeniaikaa! Silloin ei salilla ole paljon muita. Viime jouluaattona lähdettiin heti aamusta pyöräilemään ja Rahkaäijä, intiaaninimeltään suunnistava haukka, oli taas aivan varma reitistä ja eksyttiin metsään. Päästiin kuitenkin pois.
7. Lempivälipala?
No rahka tietenkin!
8. Miten kuljet työ/koulumatkasi?
Kouluun menen bussilla tai pyörällä, töihin bussilla, pyörällä tai autolla. Ei tule kyllästymistä, kun vaihtelee kulkuvälinettä!
9. Kaukaisin paikka, mihin olet reissannut?
Kaliforniassa poikettiin viime talvena. Varmaan vieläkin puhuvat siellä meistä. Ajateltiin, että pistetään Montereyhin Point Pinosin majakkaan joulukortti, kun siellä oli niin mukavaa väkeä.

Mulla on koko ajan niin järjetön Jenkkeihin lähtö -kuume, ettei ole enää edes hauskaa!

10. Maantie- vai maastopyörälenkille?
Vois vähän rengas livetä tuolla asfaltilla, eli maastolenkille. Mutta juuri eilen suunnittelin, että kohta ostan vihreän maantiepyörän.
11. Analoginen vai digitaalinen kello?
Analooginen on kivempi!

Kauramoottorin kyssärit
1. Mikä on paras vuodenaika?
Mokoman eräässä kappaleessa sanotaan, että talvi on pitkä ja sisältää kesän, mutta tykkään eniten siitä kesästä, joka joskus ilmestyy ikuisen talven keskelle.
2. Onko pyörässäsi valot vai oletko valoton ninja?
Mä oon valollinen ninja!
3. Mitä lisäravinteita käytät?
Palkkaria, heraa, d-vitskua, toisinaan magnesiumia, aina muistaessa kreatiinia ja satunnaisesti BCAA:ta.
4. Tee vai kahvi?
Tee. Kahvi on enemmän sellainen aikuisten juttu.
5. Uskotko joulupukkiin?
Totta kai.
6. Huonoin näkemäsi elokuva?
Ihan en kokonaan pystynyt katsomaan, mutta vastaan silti Antichrist. Mitä helvettiä oikeesti? Suosittelen haasteista pitäville.
7. Suosikkiurheilijasi?
Symppaan jotenkin tosi paljon Matti Lehikoista, joka ajaa fillarilla kovaa mäkeä alas. Hullu ja kova äjjä!
8. Oletko käynyt Heurekassa?
Joo, monta kertaa! Ihan paras paikka!
9. Monetko urheilukengät omistat?
Kolmet, lenkkarit, pyöräilykengät ja salikengät.
10. Osaatko solmia kravatin?
En enää. Joskus yläasteella, kun olin ernu (=erilainen nuori, jos joku ei puhu vuotta 2004) niin sillon joskus pidin kravattia ja osasin kai tehdä solmun.
11. Xbox, Playstation vai Wii?
Ööö, varmaan pleikkari. Nauroin aamulla aivan hemmetisti, kun tuli uusi Verkkokauppa.comin mainoslehti ja niillä oli koko sivun mainos, että 29.11 on älä osta mitään -päivä ja että turha ostaminen on tyhmää. Sitten seuraavalla aukeammalla on koko sivun mainos, että uusi pleikkari ilmestyy 29.11. Silloin ei ainakaan Verkkiksestä osta kukaan mitään.

Mää en tapojeni mukaan haasta ketään. Rahkaäijä muuten laski, että jos jokainen haastettu haastaisi 11 ihmistä, eikä samaa ihmistä saisi haastaa uudestaan, jokainen suomalainen olisi saanut haasteen noin kuuden kierroksen jälkeen ja jokainen maailmassa noin kymmenen kierroksen jälkeen. Ei paha.

Rahkalaskuri vuoden alusta: 555

Lämmin takki ja märkä suo

Mää en tosiaan ole niitä naisia, jotka lähtee rentoutumaan shoppailukierrokselle. Etenkään, jos pitää ostaa vaatteita. Ihan etenkään, jos pitää ostaa takki.  Siksi ostankin toppatakin noin kerran viiteen vuoteen. Eilen oli juuri se päivä, mutta kerrankin oli onni matkassa. Sen lisäksi, että parisuhde kesti takkishoppailun, löytyi hyvä ja ihan ennen kaikkea halpa takki. Viimeinen kappale ja just mun kokoa ja hintalapussa seisoo 50 euroa. Onko tämä enää edes todellista?

Väriin olen kohtalaisen tyytyväinen, vihreä olisi tietenkin aina parempi!

Hyvät pullistelu- ja uhitteluominaisuudet, 5/5.

Maltoin sentään jättää uuden takin kotiin, kun lähdettiin tänään fillaroimaan. Heti aamusella Jaanaba ja miehensä härre kurvasi meidän pihaan, josta alkoi suunnistus kohti Taivalpirttiä. Taivalpirtillä on jonkin sortin laavu, jossa voi nälkäinen vaeltaja käristää makkaraa. Noh, en mää oikein makkarasta tykkääkään, koska ei ihan päästy Taivalpirtille asti.

Taas kysytään Openstreetmapsilta, että voisko suon kiertää.

Talvisuo, hirvi enää puuttuu maisemasta. Lenkillä meitä vastaan tuli pieni tyttö perheineen. Tyttö kertoi, että ovat hirviä bongaamassa. Toivoin tosi paljon, että jostain ilmestyisi hirvi tai vaikka kaksi.

Meikä, Jaanaba ja Rahkaäijä, härre eli Juha ottaa kuvaa.

Eteen osunut suo kirjaimellisesti vesitti reittisuunnitelman. Vesi oli noussut tosi korkealle, eikä porukassa ollut uintihaluisia, joten käännyttiin takaisin ja ajeltiin vielä Hervannassa päin vähän lisälenkkiä. Ketään ei tuntunut haittavaan, vaikka ei päästy Taivalpirtille, kunhan sai ajaa!

Rouvat siellä pönöttää keskellä metsää.

Tärkeintä ei ole voitto, vaan ilme.

After ski menossa?

Evästauko päädyttiin pitämään Hervannan loisteliaan alppiurheilukeskun kupeessa, vielä ei sentään ollut muksuja rinteessä katkomassa raajojaan. Evästäessa Rahkaäijä verestikin muistojaan siitä, kuinka erään epäonnisen kerran eturistiside paukahti, kun hyppyristä laskeutuminen ei mennytkään niin siististi. Mutta eipä tuo tunnu nykyään enää menoa haittaavan!
Lenkin virallinen kesto oli 2 tuntia ja 28 minuuttia (Jaanaba kellotti) ja lenkki tuntui menevän tosi nopeasti. Hyvin mukavaa, kun melko lähellä asuu pyöräilevää seuraa!

Juotu jo!

Pistin tässä kirjotellessa oikein elämän risaiseksi ja korkkasin jääkaapissa olleen Garagen. Eilen en pikkujouluissakaan mitään intoutunut juomaan, mutta Hard Lemonade oli nyt palkinto siitä, että selvisin tästä viikosta. Tällä viikolla yksi jos toinenkin (etenkin Rahkaäijä) on saanut tuta mun hermostuksen ja koulustressin. Toivottavasti kanssaihmisille ei jäänyt suurempia traumoja. Ensi viikko olkoon hieman rauhaisampi ja hermoja vähemmän kiristävä!

Rahkalaskuri vuoden alusta: 554

Rahkisvlog 2

Edellisestä Rahkavlog-treenivideosta on pari kuukautta aikaa (täällä) ja nyt on korkea aika pukata uusi filmi ulos. Viimeksi oli yläkroppaa, nyt koipia. Tällä kertaa painotus on rumissa tekniikoissa (älä kokeile kotona) ja sekavissa pölinöissä. Kyllä siellä yksi personal record rikottiin, mutta vasta pienen koomailun jälkeen. Editoinnista vastasi jälleen Rahkaäijä. Rahkaäijän velikin siellä vilahtaa ihan lopussa. Nautinnollisia katseluhetkiä!
En nyt saa millään amerikan tempulla videota upattua suoraan tähän, mutta täältä voi tsiikata!
Tänään jopa Youtube on mua vastaan, parempi mennä tyynykasan alle piiloon. Hyvää yötä!

Rahkalaskuri vuoden alusta: 548

Penkkigangsta ja lukijakyselyn VASTAUKSET!

Voi morjes, että mulla oli hyvä penkkipäivä maanantaina! Penkki ei varsinaisesti ole koskaan ollut mun strong point, ja vaikka olen viime aikoina hämmästellyt rintalihasten kasvua, se ei ole mitenkään korreloinut penkkituloksen kanssa. Mutta maanantaina oli ihan eri päivä! 5/3/1-ohjelman ykkösviikko, viimeisessä sarjassa siis yksi toisto, tai vaikka viisi, jos menee. 50 kilolla meni kolme, aika nössöö joo, mutta mä en ole ennen moiseen pystynyt.

Nappasin varmistajan kanssatreenaajista ja mies oli ihan hämmentynyt mun ohjeistuksen määrästä ja vakuutteli vielä nostojen jälkeen, ettei koskenut tankoon. Toivottavasti ei jäänyt traumoja. Harkitsen aina tarkkaan, ketä kysyn varmistajaksi, jos Rahkaäijä ei ole mestoilla. Sehän onkin varsinainen vaara, että joku kanssatreenaajista ei selviä 50 kilon spottaamisesta... Mutta mun pahin painajainen onkin se, että spottaaja koskee tankoon, vaikka se tulisi ihan omin voimin ylös.

Gangstamuija vauhdissa

Ja sitten koko kansaa kuohuttavaan aiheeseen, eli Rahkamuijan lukijakyselyn tuloksiin. Lukijakyselyyn on viikossa tullut 173 vastausta, eli joku muukin on käynyt klikkailemassa mielipiteensä, kuin Rahkaäijä ja sen äiti. Rahkaäijän vastaus oli helppo huomata muiden joukosta, ainoa aihe, josta haluttiin lukea oli Rahkaäijä ja kommenttiosiassa epäiltiin Rahkamuijaa pösilöksi. Failed.

Kaikkein suosituin valmiiksi annetuista vaihtoehdoista oli salitreeni ja heti toisena tekohauskat läpät. Paint sai siis julkisen siunauksen. <3
Muita mainittuja aiheita oli muun muassa appiukon kissa Leksa, elämän viisaudet (tai tyhmyydet), lajikokeilut, vuohi-aiheet, myytinmurtajat ja maanläheiset menninkäiset, rahkaeläimet (ensin luulin, että nää on jotain sukupuuttoon kuolleita otuksia, mutta tajusin, että tarkoitettiin ehkä meidän gekkoja), nahkahousut, askartelu, parisuhdeneuvot ja likaiset paljastukset. Pidän nämä aiheet mielessä, kun joskus iskee tyhjää postauksen idean kanssa. Voisin vaikka tehdä postauksen siitä, kuinka askarrellaan vuohen nahasta nahkahousut maanläheiselle menninkäiselle!

Maapähkinävoin ihmeitä tekevään voimaan suhtautui positiivisesti 70 prosenttia kysymykseen vastanneista, ja muiden 50 vastaajan kannattaa hakea apua luetun ymmärtämiseen, jos ei noin simppeliä kysymystä ymmärrä!

Toisessa mielipidekysymyksessä päästiin hienoon yksimielisyyteen siitä, että paras ja tärkein voimanostoliike on se, missä nostetaan painava tanko lattiasta ylös. Hienoa, hieman pelkäsin, että penkki saa ylivoimaisen kannatuksen.
Kommetteja tuli noin 70 vastaukseen ja ihan monttu auki olen niitä lukenut, täysin odottamatonta suitsutusta ja fanitusta, Rahkamuijan sydän pakahtuu! Kiitos!
Kommenteissa oli myös jonkun verran toiveita koskien tulevia postauksia, toivottiin muun muassa lisää posetuskuvia, venyttelypostaus (mulla taitaa olla lähinnä venyttelymättömyyspostauksia...), lisää Paint-kuvituksia, huumorijuttuja, lisää leuatusta ja pyöränhuoltovinkkejä. Lisäksi toivottiin nykyisen asialinjan pysymistä ja postauksia joka päivä. Tiukka asialinja pysyy, mutta joka päivä ei millään ehdi kirjoittaa. Mutta eläkkeellä voin sitten kirjoittaa joka päivä, malta odottaa 40 vuotta.

Yhden kommentin voisin tähän nostaa.  "vähän pelottaa, koska sponsorit löytävät sinut ja sitten ei tule muita kuin "sain ihqdaa fit-body-super-bikini voidetta, testasin, minusta tuli heti lavakelpoinen malli, ostakaa heti, saatte alea kun laitatte tilaukseen "rahqmuijanbbf"". Byääh, en halua sellaista!" Voin lohduttaa, että oon dissannut jo kaikki suomalaiset mömmöfirmat läpi, niin ei kukaan varmasti halua tehdä yhteistyötä. :D Jos Valioo tai Lidliä kiinnostaa yhteistyö (=ilmasen rahkan ja pyöräilyvaattteiden lahjoittaminen) niin sitten voin harkita. 
Mutta tiivistelmänä voisin sanoa, että suurkiitos kaikille vastanneille, tällaiseen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen osallistuminen on aina tärkeää!

Tänään podataan taas kimpassa, mä, Rahkaäijä ja sen treenaamisesta innostunut veli. Kunnon tiimi koossa!

Rahkaslaskuri: 546

Myrskytuulen uhmaajat

Me ei Einoa pelätty ja lähdettiin tänään tuuleen ja tuiverrukseen maastopyörien kanssa.Viittä vaille sata kertaa kuitenkin kysyin Rahkaäijältä, että eihän puut kaadu meidän päälle. Voin tehdä juonipaljastuksen, että ei kaatunut.
Viskattiin pyörät autoon ja ajeltiin Ylöjärvelle Teivon raviradan tuntumaan. Auto jäi parkkiin ja me lähdettiin rullailemaan kohti Pikku Ahvenistoa, jossa on huhujen mukaan laavu.

Missä myrsky häh?

Nyt kamera pois ja mennään!

Maiharit on aivan hyvät ajokengät, vaikka ne Rahkaäijää huvitti suunnattomasti.

Ihana polku!

Kivikkoa ei voi kiertää, sitä ei voi alittaa, sitä ei voi ylittää. Täytyy mennä läpi. 

Siis eikä, ei mulla oo mitään laskinta mukana, ja jos on tosi vaikee lasku, niin en osaa laskee päässä.:( Voidaanks mennä toista reittiä?

Oho, tultiinkin moottoritielle!

Ylöjärvellä päin polut on tosi helppoja ja mukavia, kun Hervannan suunnalla riittää raivostuttavaa juurakkoa ja kivikkoa. Villit juorut laavusta pitivät paikkansa ja muutama muukin sunnuntai-retkeilijät oli grillailemassa eväitä. Vähän kävi sääliksi pikkupoikaa, joka oli leikin lomassa käynyt pulahtamassa vyötäröä myöten viereisessä järvessä, mutta nuotiolla oli hyvä kuivailla Kuomia.

Pikku Ahvenisto. Itsehän en menisi uimaan.

Eväänä Lidlin Naan-leipää (<3) ja banaania.

Rahkaäijä käristää banaania oikein kunnolla. 

Jarrulevy laahasi, pientä säätöä ja matka voi jatkua.

Aurinko laskee, aika mennä kotiin.

Retki kesti reilut kaksi tuntia ja perinteinen pyöräilykiukku meinasi vähän iskeä, kun koko syksyn vaivannut polvi väsyi takaisin päin polkiessa ja teki mieli heittää fillari harjulta alas. Viikon päästä on kuitenkin fysioterapeutti, joka tutkii ja hutkii, että katellaan sitten. Ja kiukku meni taas ohi, kun päästiin kotiin ja Rahkaäijä pisti pannut tulille ja kokkasi kunnon tomaattisen pastasoosin. Silloin ei voi olla enää yhtään vihainen kenellekään tai millekään.

Hoksasin tässä viikonlopun aikana, että joulukuuhun on kaksi viikkoa ja sehän tarkoittaa sitä, että tässä on kaksi viikkoa aikaa saada valmiiksi blogin joulukalenteri. Joku nokkela lukija ehdottikin lukijakyselyssä Paint-kalenteria, eikä se tosiaan heitä kovin kauaksi totuudesta heitä. Kahden viikon päästä sunnuntaina näemme, mitä ensimmäinen luukku tuokaan tullessaan! Ei ainakaan suklaata, sen voin sanoa.

Joko jännittää?

Rahkalaskuri vuoden alusta: 541

Krosreininkiä testaamassa

Aloitin eilisen aamun oikein reippaasti kuntosalilla, mikä osoittautui illemmalla pahemman luokan virheeksi, sillä olin lupautunut menemään ensimmäistä kertaa työpaikan tarjoamalle Cross Training-tunnille. Tunti oli Nokialla Kuntotehdas Punaisessa Ovessa ja kuudelle paikalle saapunelle reippaalle työläiselle tunnin veti tehtaanjohtaja Joonas.
Hommat aloitettiin leikkisästi muuan muassa vessanpönttö-hipalla, kottikärrykävelyllä ja käsillään seisonnalla. Lähikontaktia oli tarjolla muurahaiskävelyssä (muurahaisella on kuusi jalkaa!)...

Suosittelen kokeilemaan kotona.

Vauhtia nyt!

Ja surffilautailussa (alimmainen oli aallot ja lainelauta ja päällä oleva surffasi).

Onneksi on tämmöset ihan lepposat laineet, eikä mikään tsunami.

Olen edennyt nopeasti urallani, kun pomo jäi alimmaiseksi.

Vähän jo ehdin pelätä, ettei hullut alkulämmittelysuoritukset lopu koskaan, mutta vihdoin päästiin päivän pääaiheen ääreen. Tehtaanjohtaja opetti meille tempausta ja vaikka tanko on mun vanha ystävä, en painonnostoliikkeitä ole koskaan kokeillut. Huh huh, mää on notkea kuin rautakanki ja polveakin vähän kolottaa, niin tangon alle pääseminen oli kaikkea muuta kuin helppoa. Tuskakertoimia lisäsi vielä se, että olin treenannut aamusalilla olkapäät ja ojentajat oikein huolella.

Öööööörggghhh! Ottakaa mut olympialaisiin. Heti.

Mun tempausyritelmät näytti varmaan aivan kammottavilta, mutta se oli silti tosi helmee! Voimanostoliikkeet on jo jollain tapaa hallussa, seuraavaksi voisinkin valloittaa tempauksen ja työnnön.

Tempausten jälkeen oli luvassa vielä pieni loppulämmön ottaminen, kolmen hengen tiimeissä suoriuduttiin 1500 metrin soudusta ja 150 vatsalihaksesta, mutta näitä ei tietenkään ollut lupa tehdä, ellei yksi tiimin jäsenistä seisonut seinän vieressä käsillään. Äkkiäkös kolme naista moisesta suoriutuu ja melkein kuoltiin vanhuuteen, kun odoteltiin, että toinen tiimi saa homman loppuun.
Mä olen ollut perinteisesti vähän epäileväinen kaikkia tämmösiä cross-alkuisia hommeleita kohtaan, mutta ainakin Punaisessa Ovessa oli tosi hauskaa ja 60 minuuttia elämästäni ei mennyt tosiaankaan hukkaan. Taidan mennä toistekin. Mutta tämän päiväiset tuskat voisin tiivistää yhteen kuvaan. Olkapäihin sattuu!

Kotona krosreininki-reenaajaa odotti sauna, mutta sitä ennen hieman maistelin Rahkaäijä torstaina suolaamaa lohta. Joka kylläkin on nyt vain kaunis muisto enää.

Lohi on ollut viime aikoina kiusallisen hintavaa, mutta muutama vuosi sitten meillä syötiin ihan koko ajan graavilohta. Graavilohta himoaville lukijoille Rahkaäijä lupasi paljastaa huippusalaisen reseptinsä. Helppo, kun mikä!

Lohta (fileenä)
Tilliä
Valkopippuria
Karkeaa merisuolaa
Sokeria

1. Nypi kalasta ruodot ja muut ikävät asiat.
2. Ripottele kalan päälle reilusti tilliä ja vähän pippuria.
3. Sekoita salainen Rahkaäijä-specialblend® (3rkl suolaa, 1 rkl sokeria).
4. Ripoittele Rahkaäijä-specialblendiä® runsaasti kalan päälle. Jos on isompi fisun puolikas kyseessä, niin vaikka pari annosta.
5. Anna muhia jääkaapissa noin 24 h riippuen kalan paksuudesta.
6. Kaavi  specialblend® pois kalan päältä ja siivuta fisu ohuiksi viipaleiksi, siten että nahka jää komistamaan leikkuulautaa.
7. Anna siivujen levätä pari tuntia, jotta suola tasaantuuu.
8. Piilota kala hyvin Rahkamuijalta tai se haihtuu olemattomiin.

Näihin kalaisiin tunnelmiin päätän tällä kertaa ja toivotan sinulle oikein mukavaa viikonloppua!

Rahkalaskuri vuoden alusta: 540

Yllätystreffit keilahallissa

Viime aikoina on melkein päässyt unohtumaan, kuka oikein nukkuukaan öisin vieressä, kun aamulla heitetään yläfemmat eteisessä lähtiessä ja illalla tavataan jälleen iltapalalla. Kyllä vähemmästäkin alkaa muisti pätkimään.
Tänään ei ollut luvassa kellon ympäri kestävää eroa, joten alkuperäisenä suunnitelmana oli lähteä pyöräilemään yhdessä. Kesken päivää sain kuitenkin Rahkaäijältä Whatsappia, että ketään ei kiinnosta tällä viikolla firman keilavuoro ja yhden pelaajan paikka olisi auki. Kerrankin mäkin pääsisin siis keilaamaan, kun koskaan mua ei huolita mukaan. Pyöräily vaihtuikin lennosta keilailutreffeihin!

Lisää kuvateksti ihan itte, joku hauska ja nokkela, joka liittyy eksymiseen.

Ennen täyskaatoja oli aikaa käydä kävelyllä. Se oli varmaan sellaista muodikasta paur volkkinkia, kuorossa voihkittiin eilisen treenin turmelemia koipilihoja. Ei lainkaan huono idea jättää pyöräily väliin! Matkan varrella kentällä oli jotain lapsukaisia potkimassa palloa ja luulin, että ne tarvitsee cheerleaderia tekeen muutaman tempun. Mutta en ilmeisesti ollut maagisesti oppinut kärrynpyörää vuosien aikana. :( Ala-asteella kävin liikuntakerhossa ja siellä yksi tädeistä pakotti tekeen kärrynpyöriä, mutta en mää osannut. Olin kauhee jättiläislapsi, fysiikan lait ei salli sellasen olla jalat taivasta kohti. Se on luonnotonta nih.

Ulkona oli tosi kylmä ja oli ihanaa päästä keilahallin lämpöön. Rahkaäijä on niin pro keilaaja, että sillä on omat keilauspopot, mutta mä pulitin kahden euron kenkävuokran. Halli oli täynnä vanhoja kääpiä, jotka viskoi jatkuvasti täyskaatoja, mutta mä menin vähän keventämään tunnelmaa jatkuvalla rännitykselläni. Valkkaan yleensä pallon ihan vaan värin perusteella, Rahkaäijä hifistelee ja kattoo niitä numeroita siinä pallon kyljessä. Tänään pallo mätsäsi kuteisiin superhyvin!

Luin vasta kahden kierroksen jälkeen hallin seinältä, että 9 paunan pallo on lapsille. 

Oltiin siis Kaupin keilahallissa, siellä ei paljon nuoriso visko boltsia, se on enemmän sellainen varttuneemman keilausväen mesta. Meidän vieressä oli menossa joku keilauksen yksityisopetus, tarkkaan käytiin läpi askellukset, kyynerpään asennot, sormien sijainnit ja silmien muljautukset. Mä otan keilauksen hyvin rennolla otteella, enkä stressaa, jos keilat ei satu olemaan pallon kulkureitillä. Rahkaäijä sen sijaan hioo lähes joka viikko kierreheittoon, joka seilaa laidasta toiseen, mutta myös kaataa keilat mennessään.

Ja tuosta! Ensin boltsi menee oikeaan laitaan ja vasta radan lopussa kurvaa keskelle.

Ykkönen on aina voittajan numero.

Neljä kierrosta viskottiin ja vaikka aikaa olisi vielä ollut, piti lähteä, koska iski pahemman luokan nälkäkiukku. Oltiin vähän puhuttu, että jatketaan treffejä jossakin ruokapaikassa. Taas kävi kuitenkin perinteiset ja ravintolasta ei päästy minkäänlaiseen yhteisymmärrykseen. Aina sama, päätetään mennä syömään, mutta ei tiedetä minne ja ajetaan ympäri kaupunkia autolla ja raivotaan, kun missään ei ole kunnon seisovaa pöytää (=tarpeeksi ruokaa Rahkaäijälle) ja lopulta mennään S-Markettiin ostamaan jotain ruokavehkeitä. Lohi pelasti tänään tilanteen ja melko pian kotona nälkäkiukku talttui lohi-pesto-vuohenjuusto-pastalla. Puolen vuoden hyvät rasvat.

100 grammaa on varmaan täysin suositusten mukainen määrä vuohenjuustoa päivässä?

Treffit oli hyvät ja nyt muistan taas aviomieheni nimen, koska se luki keilaradan näytössä. Pitäisi varmaankin harrastaa useammin! Huomenna mä sen sijaan harrastan jotain sellasta, mitä en ole koskaan ennen tehnyt. Menen nimittäin cross training -tunnille! Voi juku, toivottavasti selviän hengissä.

Rahkalaskuri vuoden alusta: 538

P.S. Maanantaina Team TEHO Sportilla oli treenit, mutta meistä ei kumpikaan päässyt paikalle. Treenien tunnelmaa voi kuitenkin käydä haistelemassa Jaanaban blogista.

P.S.S. Paljon etukäteen kohuttu Fitbody-lehden vuoden viimeinen numero, jossa Rahkamuijakin seikkailee, löytyy lehtipisteistä 17. joulukuuta.

P.S.S.S. Eilisessä postauksessa julistamaani Suureen lukijakyselyyn on tullut aivan sikana vastauksia ja tämän päivän parasta viihdykettä onkin ollut käydä kurkkimassa huippuja vastauksia! Kiitos kaikille vastanneille, kysely ei ole hetkeen sulkeutumassa, ellei maailmanloppu koita, mutta teen vaikka ensi viikolla yhteenvetoa lukijoiden yhteiskunnallisista asenteista.