Meidän salilla on vitsi, että maanantaisin kaikki tangot on loppu. Paitsi fatbar ja mutkatanko on vapaana. Oikeasti se ei ole vitsi, koska aika usein maanantaisin kuuden aikaan tangot on loppu. Mutta vitsin siitä tekee se, että kerran eräs lihapääroinaaja otti hirveät siepit, kun tangot oli loppu. Ja siitä jaksetaan repiä hauskaa varmaan maailman loppuun asti. Eilenkin oli tangot loppu, mutta kuin ihmeen kaupalla maastavetoon tarkoitettu tanko oli vapaana ja kuin ihmeen kaupalla mulla oli mavepäivä.
 |
| Vetäiskö vaiko eikö? Pojat siellä takana hihittää jo valmiiksi. |
Mavetangossa on merkit vähän eri kohdassa kuin tavallisessa voimanostotangossa ja pinta on niin rapea, että kämmenet saa mukavan syväkuorinnan reenin aikana. Mutta en mää syytä pullien palamisestakaan uunia, jos vika on leipurissa. Mave oli raskasta ja takkuilevaa ja 115 kg ei noussut, kun luovutin kesken kaiken. Mutta en ole ollenkaan huolissani, ainakin mulla maastavetoon vaikuttaa päivän kunto ja fiilis tosi paljon. Ja ahterikin oli ihan jumissa!
 |
| Rahkaäijä halkaisi etusormen kyntensä pyörän pinnojen väliin (!?), niin mavehommat meni remmien kanssa säätämiseksi. |
Ja sitten asiasta ihan toiseen. Mulla on ollut jotenkin poikkeuksellisen mukava syksy. Yleensä pimeys ja musta maa ketuttaa ja töiden ja koulun yhteensovittaminen ressaa ja syö naista. Tänä syksynä karsin toisen ressitekijän eli koulun vähemmälle ja pyysin töistä lisää tunteja. Mulle ei ole millään tavalla selvää, että opiskelenko nyt oikeaa alaa ja pistin homman vähäksi aikaa mietintämyssyyn. Opintotukia olisi vielä kuitenkin vähän jäljellä, eikä niitä kannata nyt tuhlata, jos keksinkin jotain muuta. Kanditutkinto on viiden kurssin päässä ja sen ajattelin tehdä kesään mennessä loppuun, sitten on ainakin jotakin valmiina. Edelliset kolme vuotta olen käynyt töissä ja koulussa samaan aikaan, ja jokainen sitä tehnyt tietää, että se on aikamoista kuraa välillä. Parhaimmillaan tai siis pahimmillaan aamukasiksi kouluun ja iltayhdeksältä töistä kotiin. Kesällä päätin, että nyt kun meillä on uusi koti ja kissat, niin mulla ei ole mitään syytä tehdä mitään 13 tunnin päiviä, jos ei oikeasti ole pakko. Ja kappas vaan, ei muuten ole pakko.
 |
| Rahkaäijä alkaa selvästi kehittymään blogikuvaajana, koska se keksi eilen näin nerokkaan kuvakulman. |
Kouluhommia onkin nyt ollut lähinnä nimellinen määrä, joskin sain viime viikon ruotsin esitelmästä hirveän ressin aikaan, mutta se olikin sitten ihan ainut laatuaan. Arkivapaina, kun Rahkaäijä on töissä, olen kotoillut ihan huolella. Eilen vihdoin öljysin meidän keittiöön tulevan apupöydän ja tein kissoille hirveän satsin ruokaa pakkaseen. Ennen vuoden vaihdetta voisin vielä tehdä tentin tai kaksi, mutta en ota niistä suurempia paineita. 7 opintopistettäkin on enemmän kuin ei ollenkaan.
 |
| Etukyykyssä sen sijaan on tärkeää, että pysyy hyvin paineet keskikropassa. Parempi paina keskikropassa kun päässä! |
Voin paljastaa, että tällainen downsiftaus (okei, on mulla niitä töitä keskimäärin 30 tuntia viikossa) on aikamoisen ajatystyön takana tällaselle neljän ällän (entiselle) himo-opiskelijalle. Ensin oli ihan hirveän vaikea myöntää itselleen tai kenellekään muulle, ettei unelma-alaksi luulemani sosiaalipolitiikka ihan hirveästi maistukaan tai ei mua huvitakaan mennä mihinkään hienoihin töihin jonnekin virastoon. Sen lisäksi olen kuullut päässäni elinkeinoelämän pamppujen hokemat siitä, kuinka pitää äkkiä valmistua ja mennä kunnon töihin ja mää vaan "lusmuilen". Auts. Mutta mulla on selkeä suunnitelma tähän lusmuiluun ja aion kuitenkin tehdä kanditutkinnon ihan kiltisti valmiiksi, niin Raimo Sailaksen ei tarvii hyökätä mun kimppuun heti.
 |
| Meidän salilta löytyy voimapyörä, jolla voi tehdä vatsoja vähän kivikkoisemmassakin maastossa. |
En koe, että mun tarvitsisi kenellekään kauheasti selitellä, että miksei opintopisteet ropise ja mitä ihmettä teen Ikean kattilaosastolla juuri silloin kun muut on luennoilla. Mutta selittelin silti. :D (Ja se Ikean kattilaosasto on ehkä paras työpaikka ikinä!) Olen vähän sitä mieltä, että ihmisen elämään mahtuu vaan tietty määrä isoja palasia, kuten opiskelua, töitä, harrastuksia, lapsia, luottamustoimia... Musta on välillä tuntunut, että jos viikossa on opiskelee 20 tuntia viikossa, on töissä 25 tuntia viikossa ja treenaa vielä kymmenen tuntia, siinä on jotain vähän liikaa. Totta kai on superihmisiä, jotka pystyy tähän vielä yhdistämään vaikka lapsetkin, mutta ei täällä kukaan taida jakaa sellasille superihmisille mitään palkintoja. Muuta kuin korkeintaan börnis-diagnooseja. Ja se ei taida olla kovin tavoiteltavaa.
 |
Ja kissat tekee elämästä vaan entistä hauskempaa. Rahkaäijä-Rambolla on kissanheitin, jonka panoksena on huomenna puolivuotias Leoko.
Mukavaa ja stressivapaaata viikkoa!
|
