Hälsningar från Sverige!

Täällä sitä ollaan, Ruotsin kuningaskunnassa, Jämtlandin läänissä, Åren kunnassa, Tegefjällin kylässä. Eilen oli ensimmäinen ajopäivä, enkä voi tarpeeksi korostaa kuinka siistiä täällä on.

Lauantai-aamuna siis saavuttiin lautalla Uumajan satamaan ja ajettiin siitä Uumajan maaseudulle. Pitkän hiekkatien päästä löytyi Hälje Gård -tila, jossa lehmät ammui pellolla ja kukko piti jöötä kanoille.

Tilalla asuu Erik Johansson perheineen ja Erikille ei kannata pahemmin ryttyillä, koska mies on entinen Ruotsin mestari nyrkkeilyssä. Vielä enemmän riitahaluja vähentää se fakta, että Erikillä on nurkat täynnä dynamiittia! Ukkeli pitää Swedish dynamite -youtubekanavaa, jossa on siis ideana räjäyttää asioita dynamiitilla.

Luvassa olikin siis varsin eeppinen taistelu, Hydraulic press channel vs. Swedish Dynamite. Suomi vastaan Ruotsi.
Kun saimme syötyä Erikin tekemät lammaspurilaiset, lähdettiin metsään vähän  räjäyttelemään.

Kyllä mää taas mietin, että miten tähän on tultu. Siellä me oltiin keskellä hakkuuaukeeta jonkun tuntemattoman ruotsalaisen kanssa, joka tykkää räjäyttää dymatiilla pianoja ja bajamajoja. Mutta uskoisin, että videoista tuli erittäin hyviä ja toivon todella, että ihmiset löytää niiden ansiosta Erikin päättömän kanavan. Erik oli uskomattoman symppis ja kiva tyyppi. Kun kuvaukset oli saatu päätöksen, Erik pyysi meitä vielä jäämään syömään ja siellä me istuttiin punaisen maalaistalon pirtinpöydän ääressä ja juteltiin Erikin lasten kanssa. Tarjolla oli jotain ihme vaaleita palleroita, jotka keitettiin ja niissä oli lihaa sisällä. Pallot syötiin voin ja puolukkahillon kanssa. Kuulemma jotakin pohjoisruotsalaista kansallisruokaa. Ihan hyviä, vaikka ensin olin vähän skeptinen.

Lähdettiin illalla vielä ajamaan kohti Årea ja ajomatkan maisemat oli koko matkan kuten kuvassa. Metsää ja horisontissa näkyviä vaaroja ja tuntureita ja välillä vähän jokea tai järveä.

Perillä meitä odotti sama mökki kuin viime vuonna ja tämä on varmaan Åren alueen halvin mökki, mutta kaikki meidän kriteerit täyttävä. On sauna, telkkari ja pehmeä sänky ja ruuanlaittokin onnistuu. Täydellistä!
Keli on erittäin vaihteleva ja eilen satoi melkein koko päivän ja tänään aamulla, mutta nyt näyttää loppupäiväksi poutaantuvan. Rinteet on tietysti aika märkiä, mikä tarkoittaa erittäin mutaisia vaatteita. Mutta ei se mitään, sade ei varsinaista ajamista haittaa ja mökissä on kuivauskaappi. Kengät tuskin kuitenkaan kuivuvat koko viikolla.

Reitit on tosi hyvässä kunnossa ja ajettavaa riittää bike parkissa ihan loputtomasti. Matka 1300 metrin korkeudesta alas on aika käsittämätön, kun reitti mutkittelee rinteessä. Olikohan niin, että matkaa tulee noin yhdeksän kilometriä ylhäältä alas. Sitä on melko mahdoton ajaa putkeen lepäämättä välillä. Alamäen ajaminen on kuitenkin erittäin fyysistä puuhaa ja kroppa on kovilla. Mutta kuten sanottu, tää on aivan mahtavaa! Erityisesti pidän vuoren yläpään reiteistä, joilla on paljon kalliota ja kivikkoja.

Tänä vuonna mulla on eri pyörä, kuin viime vuonna ja sen todella huomaa. Nyt pyörä on ihan puhtaasti alamäkeen tarkoitettu ja se yllättäen tekee ajamisesta huomattavasti vaivattomampaa. 😀 Eilen muun muassa totesin, että kohdat, jotka viime vuonna aiheuttivat kuumotusta, menevät nyt ihan leikiten. Oli siis ihan fiksu veto vähän päivittää pyörää.

Yllä olevassa kuvassa on muuten mun lempiajopaikka koko bike parkissa. Loiva ja vauhdikas laaksopätkä, jossa pääsee todella kovaa ja pätkä loppuu tunturipuron läpi ajamiseen. Niin paras!

Päivärytmi täällä on aika sama kuin viime vuodenkin reissulla. Kympiltä aamulla mäkeen, puolen päivän aikaa syömään ja sen jälkeen ajoa niin kauan kuin hissit menee kiinni. Vika hissinousu kannattaa tähdätä just ennen neljään, koska neljältä hissit lopettavat päivänsä. Vuorelta laskettelee alas helposti 40 minuuttiakin, kun vähän lepää välillä, niin ajopäivä päättyy viiden aikaan. Loppuilta vaan syödään ja lötkötään tai poiketaan jossakin hyvin valitussa turistikohteessa. Eilen lilluttiin ilta kylpylässä ja teki kyllä hyvää, kun eka ajopäivä oli aika shokki kaikille lihaksille.
Nyt popsin loput lohkoperunat ja lohet naamariin ja sitten lähdetään taas mäkeen. Tää on sitä lomaa! 🚲