Oikeassa ajassa

Kotiuduttiin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Ruotsista ja ihan parasta tulla kotiin, kun kissat on ovella vastassa ja Leoko parkkeeraa heti olkapäälle. Leo sen sijaan tajusi tilausuutensa tulleen ja muutti kassiin asumaan, kun eilen purin reissupakaaseja.

Ihan liian kaukaa ei tarvitse pyöriä kotinurkissa, koska tiistaina eli huomenna lähdetään taas. Ettepä ikinä arvaa mihin!?! No Ruotsiin! Tällä kertaa kylläkin huomattavasti etelämpään eli Tukholmaan, ja siellä jossakin kuvataan vähän mainosvideota yhdelle teollisuusfirmalle. Toki oltais voitu hengailla nämä pari päivää Ruotsissa, mutta heti Tukholman keikan jälkeen perjantaina alkaa Tubecon ja tähän liittyvistä käytännön syistä poiketaan välillä kotona. Jos et yhtään tiedä mikä on Tubecon, kato tää video, se on hyvin valaiseva.

Lautassa Uumajan ja Vaasan välissä päätin, että pidän itsepintaisesti kellon Ruotsin ajassa nämä pari päivää ja elän tunnin muuta kansakuntaa jäljessä. Ihan hyvin tää menee, pitää vaan muistaa väärä aika, kun sopii menoja. "Kahdelta, eli siis meidän aikaa yhdeltä." Ei varmaan onnistuisi loman ulkopuolella tai muuten olisi harvase päivä töistä tunnin myöhässä. Me ollaan vitsillä joskus heitetty, että voisi ruveta elämään vaikka New Yorkin aikaa, kun kaikki meidän Youtube-kanavien katsojat on aikavyöhykkeillä, jotka laahaa meitä perässä.

Leoko on uniaikavyöhykkeellä.

Vaikkapa itärannikon aikavyöhyke voisi olla ihan mahdollinen 2,5 viikon päästä, kun jään töistä opintovapaalle melkein koko lukuvuodeksi. Taitaa arki kaivata muutenkin vähän uudelleenjärjestelyä, niin ei tässä enää mitään uusia aikavyöhykkeitä tarvita. 😀 Mietin keväällä tosi paljon tätä asiaa ja monen yön ja päivän pyörittelyn jälkeen totesin, että opintovapaa on nyt tosi hyvä tähän saumaan. Olin menneen lukuvuoden kokonaan pois yliopistolta, mutta nyt ajattelin hissukseen aloitella maisteriopintoja. Pääpointti tässä vapaassa on kuitenkin se, että on melko mahdotonta käydä samaan aikaan päivätöissä ja pyörittää kahta isohkoa Youtube-kanavaa. Mun opintovapaan aikana huomataan kyllä, mihin suuntaan videohommat on menossa ja mikä on seuraava siirto. Viimeisen vajaan puolen vuoden aikana on tapahtunut niin paljon, että tuntuu siltä, että ensi keväänä varmaan autot lentää, jos asiat etenee yhtä hurjaa tahtia. Parempi vaan miettiä korkeintaan viikko kerrallaan. Mulla on kyllä tosi kiva fiilis yliopistolle palaamisesta. Koskaan en ole ennen opiskellut niin, ettei tarvitse käydä töissä. Työ se on tämä videodenkin tekeminen, mutta tällä tarkoitan sitä, ettei tarvitse sännätä suoraan luennolta Tiimariin kauppaamaan kynttilöitä. Kun voidaan ihan itse rukata aikataulut, niin voimme vaikka päättää, että tänään tehdään pitkä päivä ja huomenna ei mitään. Paitsi tähän mennessä kaikki päivät tuntuu olleen niitä pitkiä päiviä, heheh. Mutta kohta kun mun ei tarvitse enää käydä muualla töissä, työkuorma varmasti helpottaa, eikä tarvitse tehdä hommia kellon ympäri. Siellä joku nyt miettii, että joo, varmaan ihan himmeen raskasta rikkoa tavaroita ja röhöttää päälle. Se oliskin hauskaa, jos kaikki työ olisi siinä, mutta sen lisäksi videot pitää edioita (Rahkaäijä tekee tän, mä vaan kommentoin), suunnitella ja valmistella uusia ja kiinnostavia videoita, hakea tarvikkeita videoihin ympäri kylää, vastailla sähköposteihin ja muihin viesteihin, sopia tapaamisia yhteistyökumppaneiden tai median kanssa ja tietysti hoitaa kaikki firman asiat, koska meillä on Rahkaäijän kanssa osakeyhtiö tätä varten. Eli paljon riittää puuhaa!

Tänään yksi työtehtävä oli etsiä marmorikuulia, Ideaparkista löytyi.

Aika paljon odotan jo syksyä ja myös sitä, että saadaan tähän arkeen joku rytmi ja rutiini. Tai en mää tiä onko tubettajien elämässä mitään rutiinia, täytyy varmaan kysyä niiltä, jotka on tehnyt tätä kauemmin kuin pari kuukautta. 😀
Nyt on vielä tosi paljon tehtävää ennen huomista, joten parempi lopettaa löpinät ja ruvetan hommiin. Onneksi mulla on tätä päivää tunti enemmän jäljellä kun teillä muilla! Olen siis ihan oikeassa ajassa.