Tubecon 2016 - Voitolla yöhön!

Huh huh, viime viikko oli kyllä aikamoinen! Åren reissun jälkeen pyörittiin kotona vain muutama hassu päivä ja tiistaina iltapäivällä lähdettiin kohti Helsinkiä ja lentokenttää. Norwegianin siivillä lensimme tiistai-iltana Arlandaan ja ehdittiin olemaan peräti puoli tuntia Ruotsin kuningaskunnassa, kun paikalliset poliisit jo tuli kyselemään, että mitä ihmettä te touhuatte. Ajettiin jotain bussitietä ja tuli vähän sanomista, mutta poliisit ystävällisesti opastivat meidät pois rosvosektorilta. Kaikkien kommellusten jälkeen saavuttiin keskiviikko-aamuna Keski-Ruotsiin, jossa oltiin mukana yhdessä mainosproduktiossa.

Rahkaäijän rooliin kuului erittäin hupaisa valkoinen takki ja koska kuvauspaikka oli soralouhos, kaikkien tuli pitää kypärää koko ajan päässä.

 Parin erittäin intensiivisen kuvauspäivän jälkeen päästiin lähtemään Ruotsista perjantaina aamulla. Siellä Arlandan kentällä kello 5.45 suunniteltiin saman päivän Tubecon-liveshow lennon lähtöä odotellessa. Suomeen saapuessa jatkettiin lentokentältä suoraan Telakkarantaan, jossa järjestettiin Tubecon Industry Day, joka on foorumi markkinointi- ja someammattilaisille. (Onneks oltiin esiintymässä siellä, koska lippu olis maksanut 500 €/naama...) Meitä haastateltiin lavalla kahden muun "tubetähden" kanssa eli, Marieeveronican ja A-lapset-kanavan Roopen kanssa. Siellä Hydraulic press channel oli erittäin kova sana ja yleisö taputti ja vislasi meidän kaikille vastauksille. Esiintymisen jälkeen vaikka kuinka monta ihmistä tuli tervehtimään ja ottamaan kuvaa meidän kanssa. Kuten myöhemmin huomattiin, viikonlopun kovimmat fanit olivat tässä tapahtumassa.

Muut oli kauluspaidat päällä ja me t-paidoissa ja ihan räjähtäneenä Ruotsin reissusta. Aika perus meille. :D

Industry Dayn jälkeen haettiin meidän matkaprässi jostain Vihdin perältä, jonne jätettiin se Ruotsin reissun ajaksi. Prässi auton perään ja kohti Hartwall Arenaa. Rahkaäijä otti heti homman ja Hartwall Arenan trukin haltuun ja siirsi itse prässin autosta areenalle. Do it yourself.

Areena vielä hetken tyhjänä ennen ovien aukeamista.

Saatiin prässi toimintakuntoon ja oli vielä reilusti aikaa shöyn alkuun, joten meillä oli hyvin aikaa ottaa paikkoja haltuun ja morjestella tuttuja. Ennen tapahtuman alkua kävin myös meikissä ja en ilmeisesti tarpeeksi korostanut, että yleensä en meikkaa oikeastaan ollenkaan, niin tuli aika hurjat sotamaalit. Se tuskin häiritsi kenenkään muun silmää, kuin mun ja Rahkaäijän, mutta seuraavana päivänä painotin meikkaajalle, että ei sitten mitään violettia luomiväriä kulmakarvoihin asti. :D

Tubecon-kengät oli viimeistä päälle komeat, koska ostin ne torstai-iltana Icasta 99 kruunulla.

Sekä perjantaina että lauantaina mulla oli päälläni mekot, jotka nuori suunnittelija Janina Luukkanen teki mulle. Janina on sukulaistyttö lapsuuden naapurista ja kultaisina vuosina ollaan rakennettu majoja ja kerätty kiviä ja simpukan kuoria yhdessä. Nykyään Jansku ei kerää enää simpukoita, vaan suunnittelee vaatteita ja tekaisi mulle vaatteet molemmille päiville. Lisää nuoren naisen luomuksia löytyy Instagrammista @jiiglamour, käy tsekkaan!
Neljältä alkoi meidän äksönit ja avattiin Tubecon liveprässäys-showlla. Kunnon sähläystä meidän tyyliin koko setti, ihan parasta!

Tiisu toi vanhan kitaransa meidän prässiin, olin tästä ihan superinnoissaan.

 Päivä jatkui haastatteluilla ja meet&press -tapaamisilla ja yleisellä hengailulla. Meillä oli prässin lähistöllä aidan vieressä pieni, mutta innokas seuraajajoukko, joka seurasi silmä kovana tavaroiden prässäämistä ja tälle porukalle kirjoitettiin myös muutamat nimmarit ja poseerattiin yhteiskuvissa.  Toisin kun monet muut tubettajat, me pystyttiin aivan helposti kulkemaan käytävillä ja aina välillä joku pysäytti yhteiskuvaa varten, mutta ei ollut tosiaan pelkoa, että meidät revitään kappaleiksi, jos lähdettiin kuljeksimaan yleisön sekaan. Seuraajamäärä ei kerro mitään siitä, miten kovaa kamaa on nuorison keskuudessa. Meillä on lähes 1,4 miljoonaa tilaajaa Youtubessa, mutta saatiin olla aivan rauhassa. Vertailun vuoksi Tuure Boeliuksella on 60 000 tilaajaa, mutta jäbä oli erittäin kuumaa settiä ja eturivin tytöt sekosi aina aivan täysin, kun Tuure pöllähti lavalle. Monet Suomi-tubettajat on aivan käsittämättömän suosittuja ja tuolla sen vasta huomasi, kun teinitytöt kiljui ja kyynelehti eturivissä, kun suosikit nousi lavalle.

Järkkäreillä oli täysi työ pitää likkalauma aidan takana, kun Arttu Lindeman lainehti paikalle.

Perjantaina olin aivan loppu Ruotsin reissusta ja lähdettiin hotellille punkkaamaan heti, kun tapahtuma loppui, vanhukset ei tosiaankaan jaksanut enää jatkoja. Perjantain päätti Arttu Lindeman, joka laskeutui messiaan lailla katosta laulamaan tuhansille alaikäisille siitä, kuinka bisset läikkyy ja pelataan black jackia. Ihan uskomaton roskaa koko kappale, siinä ehkä vähän porukalla päiviteltiin, että mihin tämä maailma on mennyt, kun Läikkyy on illan päättävä huipentuma.
Lauantaina aamulla skipattiin Tube Awardsien harjoitukset ja mentiin hotellin salille podaan. Oltiin yötä Cumulus Airportissa ja siellä oli peräti kohtuullinen sali. Penkkipaikka puuttui ja tangot oli liukkaat, mutta kyllä siellä reenin teki. Useita kertoja aiemmin ollaan syystä tai toisesta yövytty samassa hotellissa, mutta koskaan aiemmin ei olla eksytty kellarikerrokseen tsekkaamaan salia.

Lauantaina meillä ei ollut ohjelmistossa prässäystä, joten pakattiin puristin aamupäivällä pois ja taas Vuohensillat hoiti homman ihan itte, kun Rahkaäijä ajoi trukkia ja mää karjuin kaikkia kauemmaksi trukin ympäriltä, ettei tule ruumiita heti päivän aluksi. Kun saatiin puristin peräkärryyn, oli kiva vaan hengailla alueella ilman ohjelmaa. Fiilis oli muutenkin paljon virkeämpi, kun takana oli kunnolla nukuttu yö, eikä tarvinut herätä viideltä. Lauantaina meikkihommat meni myös vähän paremmin, enkä näyttänyt 35-vuotiaalta Paula Koivuniemeltä ainakaan kovin paljon.

Lauantain look, tämäkin mekko siis Janinan käsialaa. 

Lauantaina annettiin taas vähän haastatteluita ja tehtiin parit snäpit Xboxin kansainväliseen Snapchattiin (tehtiin parit snäpit, sanotaanko se edes noin, en tiedä mitään Snapchatista.:D). Sen lisäksi otettiin taas vähän yhteiskuvia ja raapustettiin nimmareita muksujen paitoihin. Oli kyllä tosi kiva fiilis, kun meitä tultiin moikkaamaan. Varsinkin monien lasten isät oli varsin innoissaan myös, kun pääsi tervehtimään meitä.
Omakin kamera täyttyi yhteiskuvista, koska Tubeconissa oli paikalla paljon hyviä tyyppejä!

Henry Harjusola <3, en varmaan kato yhdenkään muun suomitubettajan kaikkia videoita, mutta Hena on aivan ykkönen! Voitti muuten ansaitusti Vuoden kauneuskanavan palkinnon. 

Stunt freaks teamista tuttuja ukkoja näkyi myös! Kun pojat kävi alkukesästä meillä kuvaamassa ja toi tuliaiseksi SFT-lippiksen, niin se on ollut mun kesän ykköshattu.

Lauantai-iltana Tampere pääsi loistamaan, kun Mansesteri kävi vetäsemässä lavalla Saravon Pekka -renkutuksen ja me oltiin niin ylpeitä manselaisia ja tapparalaisia silloin!

Tässä kuvassa on vahvasti Tampere läsnä!

Tube Awardisen lähestyessä meidän lempiseinäjokelaiset eli Duudsonit pöllähti myös paikalle ja äijät oli käyny ostamassa tuliterän Samsungin meille prässättäväksi, mutta siinä vaiheessa prässi odotti jo peräkärryssä kotimatkaa. Mikä harmi!

Tavattiin Jarno (edessä oikealla) ekaa kertaa Tubeconissa ja se oli varmaan kuullut hurjia juttuja meistä HP:lta ja Jarpilta, kun hyökkäsi heti halaamaan. :D

Vihdoin puoli kahdeksalta alkoi Tube Awards ja suora lähetys. Tunnelma oli varsin korkealla ja Green roomissa, jossa odotettiin lavalle menoa, oli erittäin kuuma ja hikinen tunnelma.

Odotettiin awardsien alkamista säkkituoleilla ja ihmeteltiin aidan läpi yrittäviä teinityttöjä.

Awardsit alkoi heti loistavasti, kun Henry Harjusola nappasi vuoden kauneustubettajan pokaalin ja muun yleisön lailla huusin aika kovaa, kun tämä selvisi. Kohta heti perään vuoden vloggaajan palkinnon vei GroupVlog ja sen päällikköäijä Ville Kankare. Ville on huippukiva tyyppi, sitä ei voi varmaan kukaan vihata! Sarjoja oli vaikka minkälaisia ja vihdoin tuli toisiksi viimeisen eli meidän kategorian aika.  Me oltiin siis ehdolla Vuoden video -sarjassaja muut ehdokkaat oli Lakko ja Deata feat. Arttu "Läikkyy" Lindeman. Meiltä ehdolla oli se "the video" eli paperintaitteluvideo, joka breikkasi ensimmäisenä. Oli aika hurja fiilis kiivetä lavalle, kun tiesi kaiken tallentuvan suoraan tv-lähetykseen. Toivottavasti muistin olla kaivamatta nenää.
Kaikkien videot esiteltiin ja Biisonimafian Kaitsu jakoi palkinnon ja voittaja oli: HYDRAULIC PRESS CHANNEL! Siis me?!? Wuhuuu! Käytiin vetämässä siinä lyhyet kiitospuheet, joka onneksi oltiin mietitty edes vähän valmiiksi. Mä en pitänyt meidän voittoa etukäteen minään läpihuutojuttuna, koska muut ehdokkaat on niin älyttömän suosittuja Suomessa.

Hei, me voitettiin! Noi eturivin tytöt ei tainnut kannustaa meitä.

Mä koen, että palkinto Vuoden video -kategoriassa tuli oikeastaan siitä, mitä video on saavuttanut. Laadullisesti me ollaan tehty paljon parempiakin videoita, eikä paperivideo ole mun omien suosikkien joukossa. Siinä on kuitenkin suurta lumovoimaa, koska se on kerännyt yli 11 miljoonaa katselua ja varsin suurta kansainvälistä huomiota. Video on palkintonsa ansainnut! Vähän vaikea se on muutenkin löytää satojen ellei tuhansien suomalaisten kanavien videoista se "paras".
Meidän palkinnon jälkeen luvassa oli vielä Saaran esiintyminen ja yleisön suosikin palkitseminen ja sen jälkeen kaikkien piti mennä lavalle riehumaan ja tanssimaan.

Mää ja Jarppi ollaan ihan sekasin meidän palkinnoista. :D 

Awardsien jälkeen päästiin aika nopeasti lähtemään kohti Tamperetta ja varmaan ensimmäiset 50 kilometriä autossa soi Voitolla yöhön repeatilla. Sen jälkeen oli pakko vaihtaa Amon Amarthiin, koska Tubeonissa tuli aika paha yliannostus kaikesta jumputuksesta.
Tubecon oli yksi jatkopala tähän täysin käsittämättömään vuoteen, jonka aikana vaan miettii, että miten tässä kävi näin? Paperintaitteluvideo on ollut meidän henkilökohtaisessakin elämässä ihan kirjaimellisesti Vuoden video, koska se muutti elämää aika tavalla. Ihan samoja tyyppejä ollaan edelleen, mutta puuhat on nykyään aika erikoiset.
Kesäloma oli kaikenkaikkiaan ehkä maailman epärentouttavin ja eilen oli kiva mennä töihin lepäämään. Nyt kuitenkin odotan aika paljon ensi viikon perjantain viimeistä työpäivää ja opintovapaan alkua. Koko kesän on mennyt tosi kovaa ja kohta alkaa jo vähän väsyttään tää hullu pyöritys. Mutta kyllä sitä syksyllä sitten ehtii lepäilemään tämän elämän kevään ja kesän jälkeen.
Arvatkaa mitä muuten käy tolle Tubeconin palkinnolle? Ei, sitä ei prässätä. Mutta huhujen mukaan saatetaan saada kopio, jolle käy sitten huonosti. ;)