Mun piti mennä tänään nostelemaan voimanostokisoihin Parkanoon, mutta jouduin eilen tekemään tosi tylsän päätöksen jättää kisat väliin. Toinen polvi kenkkuilee nyt vähän ikävästi ja kyykkyyn meneminen tuntuu huonolta. En halunnut ottaa mitään riskejä, että jalka menisi enää huonommaksi. Vetkuttelin tätä asiaa koko viikon, kun odotin, että polvi kokisi ihmeparantumisen kisojen lähestyessä, mutta turha toivo. Pystyn paikantamaan viime viikkoon sellaisen hetken, kun astuin alamäessä vähän huonosti ja sen jälkeen oikea polvi ei ole ollut oma itsensä. Viime viikon GoExpo-reissun jälkeen se oli oikein kunnolla turvoksissa, eikä taipunut mihinkään suuntaan.
|
Kävin purkamassa turhatumista salilla, vetoa ja penkkiä pystyy tekemään suht hyvin, kun polvi ei ole enää turvoksissa. | |
|
Mulla on molemmissa polvissa kondromalasia, eli rustopinnat on pehmentyneet ja kuluneet, eli käytännössä polvet naksuu ja välillä tuntuu menevän lukkoon ja ne on usein enemmän vähemmän kipeät. Lisäksi tämä nyt kiukutteleva polvi on tähystetty, kun oli yläasteella. Eli melkein puolet elämästäni olen hengaillut tällaisten pikkuvikaisten koipien kanssa. Siitä huolimatta olen kyykännyt 110 kiloa ja pyöräillyt yhtenä päivänä 200 kilometriä ja pomppinut ja koikkelehtinut muutenkin ihan riittävästi. Voimanostossa kisaamisen olen itse asiassa aloittanut vasta tuon kondromalasia-diagnoosin jälkeen, niin en edes varsinaisesti tiedä miltä tuntuisi kyykkäillä ihan ehjien paikkojen kanssa. Kyykyt tai kauheasti mikään muukaan ei kondro-polvia enempää riko, jos vaan tekeminen tuntuu hyvältä, eikä satu. Yleensä ei satu, mutta nyt sattuu ja siksi en mee kisaamaan. Veikkaan kyllä, että tämä kipu on samaa vanhaa juttua, eikä mitään uutta vaivaa. Nyt vaan pitää antaa polvelle vähän lepoa kyykystä ja otan ykköset salilla myöhemmin, kun polvi on kunnossa tai viimeistään seuran kisoissa toukokuussa.
|
Tämä on oikeastaan maksimisyvyys, johon pääsen ilman kipua, eikä tämä ole ihan riittävän syvä kisakyykyksi. :D |
Kyllähän tämä nyt vähän ärsyttää, että joudun jättämään kisat väliin, mutta toisaalta aika hyvin olen saanut kisata tähän asti polvista huolimatta. Muutenkin olen joutunut tekemään melko vähän kompromisseja liikunnan suhteen, yksi mitä voisin tehdä ilman tätä, on polkujuoksu. Epätasainen maasto ja iskevä juoksu on ehkä pahinta mitä voisin tehdä näille polville, vaikka se niin kivaa olisikin.
|
Lauantai-ilta on erittäin hyvä aika käydä salilla, ei missään ketään! |
Kun tänään Parkanon reissu jäi nyt tekemättä, oli tänään mainiosti aikaa tahkota videoita varastoon. Purkitettiin päivän aikana peräti neljä videota, varmaan jokin ennätys. Viimeksi kun lähdettiin alkuvuodesta Lanzarotelle, me tajuttiin viikkoa ennen lähtöä, että ei hitsi, pitää tehdä kahden viikon videot nyt kerralla. Opittiin kuitenkin kerrasta ja tehdään nyt jo USA-reissun ajaksi videoita. Ärsyttävintä yrittäjyydessä on se, että kukaan ei hoida omia hommia loman aikana. :D Ja myös se, että Rahkaäijä ei paljoa myönnä sairaslomaa, vaikka kuinka särkis polvea!
|
Se on 12 kilon nallekarkki. Kevyet 32 000 kaloria. Nam maiskis! |
Tässä tulevan viikon aikana onkin hyvin aikaa parannella polvea, kun ei varmaan ehdi pahemmin treenaamaan, viikon ohjelmistossa on nimittäin kattava tarjonta kotimaan matkailua. Seuraavan viiden vuorokauden aikana pääsen näkemään sellaisia huippujännittäviä paikkoja kuin Orimattila, Kouvola ja Härmä. Jännityksellä odotan!
Nyt vetäydyn lauantai-illan viettoon juuri aloitetun dekkarin kanssa,
24 kirjan vuosihaaste etenee mainiota tahtia, mutta siitä lisää myöhemmin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti