Viikossa 70 h töitä ja 10 h tavoitteellista reeniä?

Tiedätte varmaan, kun sanotaan, että kaikki syyt jättää treeni välistä on tekosyitä ja aina on aikaa liikkua. Alan pikkuhiljaa uskoa, että se on sittenkin jotain krosvittaajien propagandaa. Tai että ainakin jotkut tekosyyt on vähän pätevämpiä kuin toiset.

Yhtenä päivänä nautiskelin raikkaasta ulkoilmasta läskipyörän päällä.

Vanhaan hyvään aikaan naputtelin töissä sähköpostia 30 tuntia viikossa ja treenasin ihan niin paljon kun halusin, yleensä jotain 10+ tuntia ja lopun aikaa kaivoin nenää kotona sohvalla. Sitten mulle myytiin ajatus opintovapaasta, mikä mahdollistaa vähemmän työnteon ja tartuin matoisaan koukkuun kuin ahne särki ja laskeskelin, että viime viikolla tein töitä jotain 68 tuntia ja harrastin liikuntaa viisi tuntia. Miten meni noin niinku omasta mielestä? Oikeastaan ihan hyvin, kun ehdin kuitenkin salille kaksi kertaa ja samoin maastopyöräilemään.

Ja toisena päivänä haistelin ulkoilmaa kuvaushommissa.

Kyllä mää tiedän, että on olemassa jotain semmosia superihmisiä, jotka painaa joka päivä 12 tunnin työpäivää aivokirurgina, hoitaa kolme lastaan ja siivoo joka lauantai 300 neliön kämppänsä, leipoo siinä sivussa vielä joka ilta neljä erilaista juustokakkua ja silti treenaa 15 tuntia viikossa Hawajin Ironmanille. Aika monella voisi olla jotain opittavaa sellasilta superihmisiltä, mutta pakko vaan myöntää, että tällä hetkellä on tosi vaikeeta treenata tavotteellisesti voimanostoa. Kaikki viikot on vähän erilaisia ja esimerkiksi ens viikolla ollaan pari päivää Ruotsissa messuilla keikalla. Vaikka kuinka päättäisi, että näinä ja näinä päivinä on nyt sitten salit ja ne ja ne reenit, todennäkösesti ei tuu onnistumaan. Mutta nyt pitää mennä sillä treenillä, mihin on aikaa. Ja eihän se ajasta ole kiinni, jos viikossa tekee hommia 70 tuntia, nukkuu 63 tuntia, niin jäljelle jää 35 tuntia. 35 tuntia aikaa kyykätä ja penkata, kamoon, luulis siinä ehtivän!!

Totuus on vaan se, että 13 tunnin kuvauspäivän jälkeen maastaveto on suunnilleen viimeinen asia, mitä huvittaa tehdä. Korkeintaan sellaisen urheilusuorituksen pystyy tekemään, että kiipeää saunan lauteille ja nostaa varpaat kattoon. Maastavedon ehtii tekemään aina huomenna.

Kuvattiin noin 11 tuntia hidastuksia. Sen jälkeen kävi itsekin aika hitaalla.

Viime talvena voimanosto oli mulle aivan huipputärkeä juttu ja suunnitelmat oli suuria. Nyt joskus syksyllä mietin, että pitäiskö lopettaa koko roska, kun ei yhtään huvita. Kyllä se syö motivaatiota, kun ei ehdi kunnolla reenata ja tulokset on sen mukaiset. Mutta muistaakseni olen aika monta kertaa kirjoittanut, että tässä on loppuelämä aikaa nostella tankoa kyllästymiseen asti. Ei tämä hullu elämänvaihe kestä loputtomasti ja sitten voi keskittyä taas muihin juttuihin.

Leo auttaa Rahkaäijää editoimaan videoita.

Vaikka ajattelen, että urheillaan sitten kovempaa taas myöhemmin, liikunnan pitäminen elämässä on kuitenkin tosi tärkeetä. Kun karkaa kolmeksi vartiksi rullaileemaan läskipyörällä, mieli on huimasti virkeämpi kotiin palatessa. Sen takia ne parit pyöräilyt ja salit viikossa onkin arvokkaita. Breikkejä työnteon keskellä, nollausta ja myös sitä kunnon ylläpitämistä.
Siitä huolimatta, että viime ajat ei ole ollut mitään tavoitteellisen treenin kulta-aikaa, menen lauantaina kisoihin nostelemaan ja olen tosi innoissani siitä! Meidän seura eli TVN järjestää perinteiset seuran kisat, niin tottahan mä menen sinne vähän puhisemaan. Toivon samalla saavani kisasta vähän lisää motivaatiota ja toki myös osviittaa siitä, että mikä on tämänhetkinen kunto. Ennätyksiä ei ole luvassa, mutta tietysti koitan tehdä mahdollisimman hyvän kisan. Oikeastaan niitä kovia kyykkyjä enemmän kaipaan tätä fiilistä:

Porissa helmikuussa. (Kuvaajan nimee en nyt löytänyt millään, mutta ilmoittaudu, koska ehkä luet tätä. )

Sitä että on antanut kaikkensa ja onnistuu kovan työn jälkeen, sitä mä kaipaan. Se on se fiilis, jonka haluan kokea jatkossakin. Vaikka motivaatio ei ole huipussaan, tiedän, että en ole nähnyt vielä sitä mihin pystyn, joten nyt kyykätään se mikä ehditään ja jaksetaan ja vedetään kovaa myöhemmin, koska vielä tulee se aika, kun tuuletan uusia ennätyksiä.