Kurlinkia ja voima(lumi)ukko

Meidän vuosi alkoi muissa maisemissa, mutta ei ihan hirveen kaukana kotoa. Pidempään blogia lukeneet tietää, että Rahkaväki menee aina lomalle Peurunkaan ja siellä me taas oltiin muutama päivä! Reissun makoisuutta entisestään lisäsi se, että kertaalleen jo peruttiin meidän huone, kun luultiin ettei Rahkaäijä työjuttujen takia päästä lähtemään, mutta suunnitelmat muuttuikin lennossa. Edellisellä kerralla oltiin kaksin, mutta tällä kertaa vähän isommalla porukalla ja hauskaa riitti. Eikä hauska tässä tapauksessa tarkoita sitä, että hillutaan kaikki aika hotellin baarissa, vaan sitä, että urheillaan, ulkoillaan, pelaillaan, uidaan ja syödään hyvin yhdessä.

Paras osuus eli aamupala on heti päivän kärkeen. Ekan aamuna oli vielä oma rahka mukana, kun en tiennyt, että...

Aamupalalla oli myös rahkaa tarjolla! Toivottavasti ihan pysyvästi valikoimassa, eikä vaan venäläisten mieliksi. 

Yksi reissun erikoisimmista jutuista oli curling, jota mentiin kokeilemaan eilen porukalla. Jäähallissa oli oikein curling-halli, mistä löytyi pelit ja vehkeet kivien liutteluun. Ensin vedettiin kengät jalkaan ja kypärä päähän ja jaettiin "harjat" käteen. Puolet ryhmäläisistä puhui vain venäjää ja ohjaaja ei juurikaan englantia, joten pitkälti homma tuli selväksi elekielen ja yrityksen ja erehdyksen kautta. 

Kunnon lomaeleganssia, kurlinkikengät ja kolme kokoa liian pieni kypärä. Vientiä on!

Ensin olin, että mitähän kerpeleen touhua tää kurlinki on, en tajua mitään, mutta hiljalleen pääsin jutun juonesta kiinni. Kivien viskomisharjottelun jälkeen alettiin pelaamaan ja joukkueet jotenkin muodostui sillä tavalla, että vastakkain oli Venäjä ja Rahkaväen suku. Pelin aikana homma alkoi sujua ja kohta jo huudettiin kurkku suorana, että harjaa, harjaa! 

Takana Venäjän maajoukkue ottaa mallia Suomen kärkikivittäjästä.

Rahkaäijän tyylinäyte, kyllä jalka taipuu!

 Mulla oli selvästi aivan liikaa voimia curlingiin, koska kivi pamahti joka kerta ihan harjaamattakin takalaitaan. Ja kerran sain vahingossa lähtemään hyvän kierteen, jota kehuttiin kovasti.

Onneks mulla oli kypärä, kun joku yritti hakata harjalla päähän.

Valitettavasti emme kuitenkaan saaneet Karjalaa takaisin ja joukkueemme hävisi peräti 3-0. Ihan tuuripeliä! Sen verran jäätiin koukkuun, että suunniteltiin jo, että täytetään kattiloita betonilla ja viskotaan niitä tuossa läheisellä kentällä. Huippua hommaa! 

Pistetään naama kuntoon! Huomaa vatsapalikat. Lumiukon vartalopallo oli niin painava, että saatiin kahdelta venäläiseltä herrasmieheltä apua sen nostamisessa.

Tokihan sitä piti vähän muitakin talviharrastuksia kokeilla ja inspiroiduttiin Rahkaäijän kanssa tekemään lumiukko. Me ollaan oltu jo vaikka kuinka kauan yhdessä ja tämä oli meidän ensimmäinen yhteinen lumiukko, huhhuh! Mehän ei mitään puolen metrin noloa rääpäleukkoa tehdä, vaan sitten kunnon jötikkä kerralla. Lumiukosta syntyikin kunnon voimaukko ja annettiin sille nimeksi Freddi Snousteri. Freddi on lumiukkopenkin maailmanmestari, joka painaa suojakeleillä yli kaksisataa kiloa ja penkkaa ainakin kuussataa. Siellä se nyt pullistelee turisteille Peurungan hotellin pihassa!

Mun tuplat on aika vaatimattomat lumi-Freddiin verrattuna!

Tokihan me käytiin myös hotellin salilla pistämässä tangot mutkalle. Mä olen perinteisesti päivittänyt kaikki ennätykseni Peurungassa, mutta tällä kertaa otin aika iisisti, koska huomiseksi on suunnitteilla kovaa touhua. Reenin ohessa jaettiin voimareenin ilosanomaa seurueemme muille jäsenille ja pyynnöstä koitettiin vähän tsekkailla myös tekniikoita. Ja sitten ihan vaan pelleiltiin.

Tämä on ainoa järkevä juttu, mitä smith-tangolla voi tehdä. 

Huomenna on tosiaan luvassa vähän erilaista talvitekemistä. Kello herättää 4.30 (ööööörgh!) ja lähdetään ajamaan Uuteenkaupunkiin. Siellä järjestetään Röret Runt 300 -tapahtuma, jossa ajetaan maantiepyörällä sisällä kuntoputkessa varsin monta kierrosta. Kuten nimi kertoo, tavoite on ajaa kilometrin kierroksia kolmesataa kappaletta ja aikaa tähän on huominen päivä. Aika pimeetä, vai mitä?

Parisuhdeleuatusta. Huomenna sitten parisuhdepyöräilyä!

Koska ulkona olisi vähän turhan lennokas maantiepyöräkeli, käytiin äsken kokeilemassa Prisman parkkihallissa, että pyörissä on säädöt kohdallaan. Kovasti odoteltiin, että joku vartija tulee heittämään meidät ulos, mutta ei kuitenkaan tullut. Muuten onkin kaikki valmiina "Rööriä" varten, vielä pitää kuitenkin tehdä aamupalaleivät valmiiksi, koska suunnitelma on lähteä suunnilleen suoraa sängystä ja syödä aamiainen matkalla. Yhtään aiemmin en nimittäin pysty heräämään. Saas nähdä mitä tästäkin hullutuksesta tulee!