Tiistai, mikä ihana tekosyy puhua tyhjänpäiväisyyksiä!

Alkuviikko on näyttänyt varsin värikkäänä, siihen on kuulunut paljon kouluepätoivoa, vähän töitä, riemun kiljahduksia ja kauhun sekaisia hetkiä. Eilen tein salilla palautteluviikon penkkitreenin, olen huomattavan helpottunut, että kevyempi viikko on pian ohi, melkein jo hävettää niin pienet painot. Heh heh, ihan kun ne yleensä olis jotenkin suuret. Menossa on siis Wendlerin Boring but big -ohjelma, jossa joka neljäs viikko kevennetään voimaliikkeitä.

Leuatuskausi vetelee viimeisiään, pian voisi olla paikallaan kesän best of leuatukset!

Bussikortista on ollut lataus loppu jo pidemmän aikaa ja tärkeämpiäkin rahanreikiä on, joten tänäänkin koulumatka meni joutuisasti fillarilla. Takaisin tullessa pukkasi pahemman kerran kylmää hikeä, kun oikealta kolmion takaa meinasi joku soccermami tulla farmariautollaan päälle. Lähes ilmiömäisellä reagointikyvyllä sain väistettyä, niin että auto ehti pysähtyä. Kolmion takaa tuli ja blää blää, mutta jos ajaa polkupyörällä kevyen liikenteen väylää 40 km/h, eikä yhtään kato risteyksissä, en ainakaan ihan syyttömänä olisi voinut itseäni pitää, jos olisi kolissut. Onneksi ei kolissut! Jatkossa varmaan molemmat osapuolet tajuaa olla tarkempia.

Paint-dramatisointi tilanteesta

Tänään käytiin vähän Team TEHO Sportin kanssa spurttailemassa järkkyjyrkkiä mäkiä, mutta siitä lisää huomenna. Yhteistreenin jälkeen mä ja Rahkaäijä jäätiin vielä hetkeksi pelleilemään Pirkkalan kirkonkylän koulun pihaan. Taidan olla jotenkin ylikasvanut noihin kiipeilytelineisiin, aikamoista ähkimistä oli!

Vaatii vähän vielä reeniä tää mun sulava striit wörkautti.

Aiemmin päivällä sisäinen lapseni  kiljui riemusta yliopiston kaikuvassa aulassa, kun Rahkaäijä iloisesti ilmoitti ostaneensa mulle Aku Ankan Lataamo-palvelun seitsemäksi kuukaudeksi. Tää Aku-fanaatikko vois melkein itkeä ilosta, digitaalisena 100 000 sivua akkareita, oi kyllä! Veikkaan, että tabletilla plärättävät sarjakuvat ei juurikan paranna ennestään heikkoa motivaatiota seurata luentoja. ;)

Löysin myös uuden ystävän koulun pihasta!

Koska internetti on mennyt sekaisin ja tänään Rahkamuijan keväistä hölmöilyä on klikattu enemmän kuin koko blogia yhtenäkään kuukautena, on varmaan kyytiin eksynyt myös uusia lukijoita. Pieni pikaesittely on siis paikallaan.

Tää on Rahkaäijä.

Kuten selväksi on käynyt, meikä on Rahkamuija ja styylaan varsin vakavasti Rahkaäijän kanssa. Rahkaväki pitää majaansa Hervannassa ja kaksiossa kanssamme asuu viisi fillaria ja muuta haisevaa treenitavaraa varsin paljon. Meillä syödään tosi paljon rahkaa ja ruokaa muutenkin ja melkein joka päivä tulee tehtyä jotain sporttailua. Jos ei muuta, liikuntavieroitusoiressa rasvaillaan pyörien ketjuja ja laskeskellaan seuraavan treenikierron painoja. Molemmat käy opintojen ohessa töissä, ihan vaan siksi, että tämä pyöräsirkus ja muut järjettömät rahanreiät on pakko rahoittaa jollain. Tulevaisuuden haaveissa on oma kotisali (joo, ei tänne kaksioon...) ja ensi talvena voisi lähteä viikoksi pitämään omaa etelän leiriä jonnekin halpaan turistirysään. Siinä bloggaaja ja sen äijä pähkinänkuoressa! Kommenttipoksiin saa aivan vapaasti esittää mieltä kaihertavia kysymyksiä nyt ja jatkossa!

Nyt nukkuun, että jaksan kyykätä huomenna pelkällä tangolla.

Rahkalaskuri vuoden alusta: 432 (yksi rahka = 250 gramman purkki)

Fitnesshoroskooppi loppuvuodeksi

Näin syksyn kynnyksellä moni aloittaa uusia liikuntaharrastuksia, ja personal rainerit ja opaskirjat ovat varmsti hyödyksi alussa, mutta kaikki ei silti ole käsissämme. Kun tuntuu, ettei treeni suju, voi syynä ollakin planeettojen epäsuotuisa asento! Kaikkien universumia vastaan taistelevien treenajien helpotukseksi tutkin viime yönä hieman tähtikarttoja ja rahkapurkin kannen ryppyjä ja laadin niistä treenihoroskoopin, joka on voimassa vuoden loppuun. Pidempääkin jos tarve vaatii.

Oinas 21.3.–20.4

Rennon kesän jälkeen vaihdat aivan uuden vaihteen treenirintamalla ja mikään ei pidätellä intoasi. Onko intoa ennemmän kuin taitoa? Älä ylpisty liikaa, vaikka hauiksesi kasvaa, sillä jo seuraavassa kuun kierrossa se vois kostautua. Muista myös syödä tarpeeksi, sillä erityisesti huhtikuisia oinaita uhkaa katabolia Jupiterin asennon vuoksi.


Härkä 21.4.–20.5

Et taida osata päättää mitä haluat ja se tuo levottomuutta erityisesti aeroobiseen harjoitteluun. Malta odottaa rauhassa, aika näyttää mikä on suuntasi. Loppuvuosi kysyykin härän ominta luonteenpiirrettä, eli sitkeyttä. Merkuriuksen kiertäessä maata on odotettavissa mukavia asioita, varaudu siis yllättäviin lahjoihin erityisesti joulukuun lopussa.


Kaksoset 21.5.–21.6

Koko vuosi on ollut sinulle muutoksen aikaa ja treeniin tarkoitettuja voimavaroja menee vieläkin sopeutumiseen. Käytä tilaisuus hyväksesi ja kokeile jotakin aivan uutta, se voi poikia yllättäviä asioita. 4. kesäkuuta jälkeen syntyneille kaksosille saattaisi olla kompressiosäärystimet tarpeen, sillä Venus jatkaa kulkuaan kohti mustaa aukkoa ja tuo kipuja pohkeisiin.


Rapu 22.6.–22.7

Tämä on juuri sinun syksy, anna palaa! Pitkän kuivan kauden jälkeen luvassa on kosteita treenejä ja jomottavia lihaksia. Älä kuitenkaan unohdu vain yhden lajin pariin, kroppasi kaipaa tasapainoa. Marsin ja kuun törmäys tuo elämääsi negatiivisia sävyjä, mutta älä anna sen lannistaa, latausjuoma tuo silloin kaivattua lisätehoa.


Leijona 23.7.–22.8

Treenipainosi saattavat junnata paikallaan, mutta motivaatio ei! Saat yllättävältä taholta hyvän tarjouksen, jota ei kannata jättää hyödyntämättä. Otavan tähdistön sekasorron vuoksi sinulla on ilmeinen lihasrevähdysten vaara, mutta hyvillä lämmittelyillä kierrät ansan. Palautusjuoma kannattaa vaihtaa johonkin halvempaan, sillä saatat tarvita ylimääräistä rahaa heti joulukuussa.


Neitsyt 23.8.–22.9

Treenejä varjostaa ikävä seikka, mutta Uranuksen vaihtaessa paikkaa lokakuun alussa tämä ongelma poistuu. Ruokavaliossasi on jotakin, joka ei sovi sinulle, tutkaile asiaa tarkkaan! Elokuisten neitsyiden olisi vihdoin aika kokeilla rajojaan, joko nyt olisi uusien ennätysten aika? Syyskuisten neitsyeiden näytönpaikka tulevat vasta keväämmällä, nyt tehdään tärkeää pohjatyötä.


Vaaka 23.9.–23.10

Keskity omaan treeniisi, vaikka salilla silmiisi osuukin kauniisti muodostuneita pakaroita. Laihduttaminen ei ole tällä jaksolla ratkaisu, Neptunuksen ja kuun kohtaaminen nimittäin sabotoi yrityksesi tehokkaasti. Treeniseuran vaihtaminen voisi olla paikallaan, sillä nykyinen ei ole varma valinta. Pidäthän huolen riittävästä B-vitamiinen saannista?


 Skorpioni 24.10.–22.11

Treenaatko todella vain itseäsi varten, pohdi motiivejasi! Lokakuun puolivälistä alkaa noste, jota kestää ensi kesään. Marraskuisten skorpionien tulisi tarkistaa aamupalansa koostumus, sieltä taitaa puuttua jotakin tärkeää. Olethan huolellinen, sillä Pluton asennon vuoksi joulukuun viimeisinä päivinä on ilmeinen silmävammojen riski.


Jousimies 23.11.–22.12

Ovatko tavoitteesi realistisia ottaen huomioon kykysi? Muista, että enemmän on vähemmän, mutta ei penkkipainoissa. Joku yrittää sabotoida treenejäsi, mutta nähdessään vatsapalasi hänkin antaa arvon työllesi. Joulukuun lopussa elämääsi tulee 20 minuutiksi vanha mies, jolta saat jotakin mitä olet toivonut!

Kauris 23.12.–21.1

Joku odottaa sinulta enemmän kuin uskotkaan, mutta kovalla työllä voit lunastaa lupauksesi. Pieni ylikunto saattaa himmata tahtia ja tajuatkin vihdoin syödä tarpeeksi porkkanoita. Älä unohda treenikiireissä venyttelyä! Koska musta aukko laajenee entisestään, tammikuiset kauriit saavat kutsun hienoihin juhliin, jotka järjestetään joulukuun ensimmäisellä viikolla.


Vesimies 21.1.–19.2

Elämäsi polkee paikallaan, vaihda siis treeniohjelmaa mahdollisimman pian. Koko syksy on täynnä vietteleviä houkutuksia, mutta itsekurisi on ihailtavaa. Pieni repsahdus saattaa tulla pikkujouluissa, mutta ole itsellesi armollinen. Marsin kiertoradalle eksynyt Neptunus kuumentaa tunteitasi, mutta hillitse itseni, sillä ethän halua joutua vaikeuksiin?


Kalat 20.2.–20.3

Löydät vihdoin oman juttusi, älä salaile sitä, sillä voit saada muutkin innostumaan. Jääkaapin siivous on paikallaan etenkin syyskuun lopussa, kun Uranus vaihtaa kiertosuuntaansa. Säästä uusien treenivaatteiden osto vasta joulukuun 4. päivään, jolloin tilillesi ilmestyy yhtäkkiä rahaa. Syöthän tarpeeksi proteiinia?

Uskoisin, että näillä ennustuksilla ratkesi kaikkien treeniin liittyvät ongelmat, mutta jos kysymyksiä ilmenee, vastailen mielelläni kommenttiboksissa niihin. Anna planeettojen näyttää lihaskasvusi suunta!

Rahkalaskuri vuoden alusta: 428

Ajatuksia ihraprosentin mittaamisesta

Rahkaäijä painaa viikonlopun duunia kuin pieni eläin, mutta meikä viettää vapaarouvan leppoisaa elämää. Ajattelin lukea urakalla koulukirjoja, opetella espajan verbien taipumista, siivota vaatekaapin ja jos aikaa jää, katselen Yle Areenasta tiededokumentteja.
No hehheh, en todellakaan. Koko viikonlopun rötvään sohvalla ja feisbuukkaan, onhan siitä kesäloman loppumisesta jo kokonainen viikko aikaa. Iltapäivällä hylkäsin lämpöisen sohvakoloni hetkeksi aikaa ja lähdin podaamaan. Tänään pumppailtiin tyttöjen kesken, kun sain seurakseni vasta salitreenit aloittaneen kaverini Astan. Oman treenini lomassa heittelin Astalle vinkkejä, kuin vanha konkari konsanaan. (Mitä sanoin juuri vähän aikaa sitten tästä muiden neuvomisesta?) Naapurin plikka taisi tajuta jutun juonen ja penkkitanko ja prässikelkka saivat kunnon kyytiä! Mulla on sellanen kutina, että taisin saada uutta vakioseuraa salille. ;)

Mää tiedän, että olen kohta kuin kastemato muurahaispesässä, mutta tökin kekoa silti vähän. Keskiviikkona olisi ollut mahdollisuus mittauttaa kehonkoostumus salilla edukkaaseen hintaan, mutta jätin väliin. Niin kuin aina tähän mennessä ja varmasti myös jatkossa. Miksi, eikö se nyt olis kivaa seurata kehitystä?
Mä en tee yhtään mitään tiedolla siitä, kuinka paljon mun rasvapronsentti on tai onko lihaksia 200 grammaa ennemmän vai vähemmän kuin kolme viikkoa sitten. Mun mielestä sillä tiedolla ei tee kukaan muukaan tavallinen ihminen (nyt ei puhuta siis kilpaurheilijoista tai kilpalaihduttajista) mitään.

Ostin ruususuolaa, kun se kuulosti niin kivalta, Rahkaäijä inttää että se on samaa suolaa, kuin kaikki muukin. Mutta se kuulostaa silti kivalta!

Se rasvapronsetin ja lihasmassan muutoksen/muuttamattomuuden aiheuttama stressi ja hermoilu blogeissa ja keskustelufoorumeilla on mielestäni täysin kohtuutonta. Okei, nyt vähän provoan, mutta jonkun tietokoneen arpoman lukeman perusteella ollaan täysin hajalla monta päivää ja ollaan ihan valmiita hylkäämään salikengät nurkkaan, kun mitään ei ole muka tapahtunut. Meillä on ainakin kotona sellanen hassu heijastava lasi, jota peiliksikin kutsutaan.Tuolta laatikosta löytyy myös mittanauha, millä voi tsiikailla vaikka haukan ympärystä joka ilta. Sitten meiltä löytyy kanssa kamera, joka on melko armoton kaveri, kuvista näkee viimeistään onko mitään tapahtunut. Se kiekkojen määrä tangon päässä saattaa myös kertoa jotakin. Miksei se riitä?
Musta on täysin fine, jos joku pystyy suhtautumaan kehonkoostumusmittaukseen kuin päivän talousuutisiin, analyyttisesti ja viileästi, mutta kun mukana on liian usein valtava tunnemyrsky, johon sotketaan sekaan kaikki mahdollinen omasta kehonkuvasta aina freudilaisiin lapsuuden solmuihin.

Kääk, luin viikon Akun vasta tänään! Kuvasta tuli mieleen, että vielä muutama vuosi sitten luulin krilliöljyn liittyvän jotenkin grillaukseen.

Mää koen, että säästän itseni monelta turhalta stressiltä ja tuskailulta, kun en koskaan minkään sortin kehonkoostumusmittaukseen astukaan. Elämän aikana kehonkoostumuksen muutoksilta ei vaan voi välttyä ja olen ihan onnellinen, jos en ole niistä kaikista tietoinen. Nyt joku siellä ajattelee, ettei toi vaan uskalla mennä, kun se pelkää mitä mittari näyttäis. Miksi sitä pitäisi pelätä, jos sillä ei ole mitään väliä? Kyllä mä peilistäkin nään, kun jossain on vähän pehmosta. Jos sitä pehmosta on liikaa, sitten pyöräillään lisää ja syödään vähemmän. Sen soisi riittävän muillekin, ei se rasvaprosenttistressi ainakaan auta ketään.

Mutta nyt tää kastemato lähtee venyttelemään lonkeroitaan salille, että tulee venyteltyä!

Rasvaprosenttimittaukset, hot or not?

Rahkalaskuri vuoden alusta: 424

P.S. Mistä te kaikki uudet lukijat ootte yhtäkkiä pöllähtänyt paikalle? Tervetuloo!

Olen omena, olen omena...

Tällä viikolla meidän kotikulmilla juhlitaan, kun Hervanta täyttää 40 vuotta. Onnea pirteälle keski-ikäiselle! Hervanta on jo kolme vuotta ollut meikän hima, ja olen kyllä tosi iloinen siitä. Täällä on aivan hyvä olla ja kaikki on lähellä. Syntymässä kannattaa käydä jossain muualla ja hautausmaakin puuttuu, mutta siinä välillä täältä ei ole tarvetta lähteä mihinkään.

En päässyt poseeraamaan Hollywood-kirjaimien eteen, mutta kyllä tääkin kelpaa!

Me jätettiin aamupäivällä kauppakeskuksen kakkukahvit väliin ja lähdettiin fillaroimaan maastopyörillä. Mitään sen suurempaa suunnitelmaa meillä ei ollut, kunhan ajellaan. Lenkki oli samalla Rahkaäijän fillarin uuden keulan neitsytmatka. Jäävuoria ei näkynyt matkalla, joten keula selvisi ensimmäisestä lenkistään moitteetta.

Iidesjärvellä oli vielä kesä

Mä testailin samalla pyöräilyvaatteita, jotka ostin viime viikolla Lidlistä. Mää on melkein kuin pyöräilevä Lidlin mainos, kun koko ajan sieltä jotain vaatetta tai tavaraa haalin, mutta ne on hyväksi todettuja! Erityisen tyytyväinen olin vihreään paitaan, jossa oli tarpeeksi pitkät hihat ja helma ja taskut selässä. Housujen lahkeet olisi voinut olla vähän pidemmät, mutta muuten oikein kelvolliset nekin! Jos jotain olen oppinut elämässäni, niin se on se, että Lidlissä pitää olla heti avaamisen aikaana kärkkymässä, jos tarjolla on jotain käyttökelpoista. Muutkin on tainnut huomata erityisesti urheiluvaatteiden toimivuuden.

Iloinen torstai-pyöräilijä

Mika kommentoi vähän aikaa sitten, että yritän pyöräni kanssa matkia Granny Smithia värityksen osalta. Siinä saattaa olla jokin totuuden siemen. Onneksi ahkera pyöräily pitää huolen, ettei meitä muodon perusteella sekoiteta.

Rahkamuija, bloggaaja - Granny Smith, omena

Eilen kuitenkin tavoittelin omenaista pyöreyttä pakaroihin kyykyn ja maastavedon merkeissä. Epäilemättä koskaan en ole tehnyt niin hyvin viittää pitkää maastavetosarjaa, tuntuma oli jaloissa eikä juuri ollenkaan selässä. Olen kokenut tässä kesän aikana ihan uuden romanssin maastavedon kanssa, se sujuu ja uskallan tehdä sitä melko raivokkaasti. Kun vielä kyykkyynkin saisi moisen varmuuden, niin jalkatreenit olisivat yhtä juhlaa. Tällä hetkellä olen tosi tyytyväinen siihen, että jalkatreeneissä on mukana lähinnä vain kyykky ja maastaveto, tuntuu toimivan mulle!

Rahkaäijä ostin joltain häiskältä renkaita ja tänään postissa odotti melko luova pakettiratkaisu.

Tiistaina pilates-suunnitelma meni pahemman kerran pilalle, kun sen paikalla olikin zumba. Olen tehnyt pyhän lupauksen itselleni, että zumbaan en koskaan sotkeudu, enkä tälläkään kertaa pettänyt itseäni. Mutta tänään otin pilates-revanssin ja oman sisäisen voiman löytäminen sujui jo huomattavasti paremmin, kuin ensimmäisellä kerralla!

Rahkalaskuri vuoden alusta: 422

La chica es bonita

Buenas tardes!
Uno, dos, tres... Kuten nokkelimmat arvata saattaa, Rahkamuija aloitti tänään ihan ensimmäisen kurssinsa espanjaa! Sain inspiraation kielen opiskeluun taannoisella Kalifornian reissulla ja kun kerran yliopistossa saa ilmaiseksi kursseja käydä, ajattelin ottaa haltuun muutamat turistifraasit ja muuta hyödyllistä. Seuraavalla kerralla voisinkin pyytää opettajaa kertomaan, miten voin salilla mahdollisimman uskottavasti karjua vaihtareille, että pistävät painot takaisin paikalleen käytön jälkeen.

Ostin eilen Lidlistä uudet sappaat...

Eilen kävin väntäämässä penkki-yläruumistreeniä ja ihan treenin lopussa paikalle pöllähti hienoa väkeä kuohuviinilasit käsissä. He eivät suinkaan tulleet juhlimaan menestyksekästä penkkipäivääni, vaan uuden salin avajaisia. Onneksi oma treenini oli jo lähes ohi, koska vieressä kyttäävä pukumies ei varsinaisesti ole mikään treenitehoja nostava tekijä. Ellei se pukumies ole tosi komea.
Mutta jokatapauksessa,  nyt sekä rintalihat, että selkälihat on hyvin treenatun oloiset ja se on pääasia. Keskiviikon treenin jälkeen alkaa taas 5/3/1-ohjelman palauttava viikko. Nyt tuntuu ensimmäistä kertaa ohjelman aikana, että se tulee ihan tarpeeseen, voimasarjat on tullut tehtyä melko tunteella.

...ja mää rakastan niitä!

Tänään korkkasin mun koulumatkapyöräilykauden kesän jälkeen ja jo eilen illalla laitoin tohkeissani kypärää, vaatteita ja muuta tarpeellista aamua varten valmiiksi. Optimistisesti viikkasin valmiiksi capri-pituiset housut ja se vähän kadutti kello 7.26, kun ulkona oli kuusi astetta lämmintä. Sormetkin meni vähän kohmeeseen!

Koulu/työmatkapyöräily on ihan oma maailmansa. Tärkeintä ei ole perille pääsy vaan matka, jonka aikana on mahdollista ohittaa lukemattomia muita pyöräilijöitä. Ja mikä vielä olennaisempaa, kukaan ei saa päästä ohi. Eli vauhti on mahdollisimman tappava (Jep, kerran törmäsin pyörällä mummoon, mutta mummo jäi henkiin.), mutta sitten perillä ehtii lepäillä ja funtsia maailman menoa tarkemmin. Olen ehkä ennenkin sanonut tämän, mutta mua ei pätkääkään kiinnosta osallistua minkäänlaisiin pyöräilykilpailuihin, mutta koulumatkatempo on aika viihdyttävää puuhaa ja siinä taistelen voitosta verisesti!

Tulispa ihan vähän sadekeliä!

Tänään yritin ihan tosissani ostaa kirjaa espanjan kurssille, mutta sen sijaan eksyinkin taas urheiluvaateosastolle ihan vähän sovittelemaan trikoita ja paitoja, jotka ajaa tärkeysjärjestyksessä koska vaan sikakalliin koulukirjan ohi. Kroonisesti sekaiseen vaatekaappiin ei tullut yhtään enempää täytettä, mutta huomasin yhden housu-poliittisen asian. Ennen salitreeniurani alkua housut olivat yleensä aina kokoa M, sitten treenailun ja vähän optimaalisemman safkailun jälkeen S-kokoiset pöksyt olivat passelimmat, mutta nyt ollaan taas siinä pisteessä, että M-kokoiset pöksyt menee paremmin jalkaan. Eikä syynä tällä kertaa ole vyötärölle jääneet kesäjätskit, vaan reidet! Saattaa siellä reisissä niitä kesägrillauksiakin olla, mutta pitäisin ylipäätään positiivisena ilmiönä. Isommat jalat = enemmän voimaa ja lihasta. Näin sen täytyy olla!

Tänään mää otan uuden yrityksen sen paljon puhutun pilateksen kanssa ja lähden sinne rennosti tekemään niitä liikkeitä, enkä hengittelemään. Kyllä siitä hyvä vielä tulee!

Eiks oo hieno saappaat, häh? Onko pukumiehet komeita? Onko palauttavissa viikoissa mitään järkeä? Ohitatko pyörällä kaikki vai ohitetaanko sut? Kiristääkä housut? Tai vanne päätä? Kerro!

Rahkalaskuri vuoden alusta: 420

Sunnuntain sekametelisoppa

Aloitan päivän epistolan rehellisellä tunnustuksella. Kävin torstaina ensimmäisellä pilates-tunnilla ikinä, ajattelin että se voisi tehdä enemmän kuin hyvää jäykälle selälle. Ja olishan se muutenkin aika khuul sanoa harrastavansa pilatesta, ja olla sellainen seesteinen syvään hengittelijä, jolla on hyvä ryhti. Mutta se oli ihan kauheeta. En yhtään saanut jutun juonesta kiinni, ja kiemurtelin koko tunnin lattialla tuskastuneena, kun hengitin ihan väärin enkä saanut voimaa tulemaan sisältä päin. Kaikki tehtiin muka tosi hitaasti, mutta silti en tiennyt pitääkö hengittää sisään vai ulos, kun nostettiin jalkaan, niin varmuuden vuoksi en hengittänyt ollenkaan. Se ei varsinaisesti helpottanut ahdinkoani.

Koska haluaisin silti edelleen olla seesteinen hengittelijä, sovin itseni kanssa, että käyn vielä kaksi kertaa melilosvot-tunnilla ja jos en edelleenkään tajua siitä mitään, luovuttaminen on ihan ok. Seuraavaksi voisin kokeilla jotain vähän simppelimpää.
Olen kuitenkin tällä viikolla jo ainakin kaksi kertaa yllättänyt itseni venyttelemästä oikein huolella ja tänään aion ottaa vielä kolmannen session. Jumi ei siis voi olla ikuista!

Pitäiskö treenata vähän kovempaa, ettei hymyillyttäis noin leveesti?

Kipu sen sijaan tuntui melko ikuiselta tänään jalkatreenin parissa. Sunnuntai on vakiintunut salipäiväksi, jolloin työn alle otetaan lyhyet sarjat mavea ja kyykkyä 5x10 ja pohkeet kaiken kruunuksi. Tästä voikin päätellä, että odotan sunnuntaita ja treeniä suunnilleen yhtä paljon kuin hampaan poistoa tai raajan amputaatiota. Etenkin kyykkysarjat ketuttaa jo valmiiksi niin paljon, että sillä raivolla saa mavet hoidettua pois alta.
Kaikkien iloksi Rahkaäijä otti varsinaisista pääsarjoista liikkuvaa kuvaa ja se on nähtävissä just tässä ja just nyt.

Puolen kilon Pringlesit

Enää kymmenen kertaa alas ja ylös, niin se on ohi.

Vaihdoin tähän treenin takakyykyt etukyykkyihin jonkun aikaa sitten, kun tuntui ettei takakyykyn kanssa homma etene yhtään, mutta en tiedä paraniko tilanne merkittävästi. Yritän panostaa siihen, että pääsen syvälle, eikä viimeiset toistot ole rumaa katseltavaa, joten tänään painoa oli peräti 31 kiloa. Puolen kilon painot molemmissa päissä oli lähinnä henkinen juttu, ei paina yhtään mitään, mutta enemmän rautaa, kuin viime viikolla. Melilosvojen hengitystekniikalle olisi taas ollut käyttöä, kuin rykäisin muutamat ensimmäiset sarjan niin vauhdikkaasti (jos ne tekee tosi nopeasti, treenikin loppuu nopeammin...) että unohdin hengittää ja melkein pukkas päänsärkyä sarjan jälkeen.

Saisko tekohengitystä kiitos?

Kyykyn jälkeen oli vielä melkein pahin edessä, Rahkaäijän piiskaama pohjetreeni. Alan hiljalleen epäilemään, että mulla täytyy olla pohkeissa jotenkin alentunut kipukynnys, kun jokainen kerta tuntuu edellistä pahemmalta. Toivon tällä kertaa säästyväni naurettavilta domseilta, joista nautin muutama viikko sitten. Pohkeet oli kosketusarat viisi (5!!!) päivää treenin jälkeen. Rahkaäijä vakuuttelee jatkuvasti, että kohta pohkeet räjähtää kasvuun. Sitä odotellessa voin pohtia, että voiko oman persoonallisen rainerinsa haastaa oikeuteen katteettomista lupauksista, kivusta ja särystä.

Uusi Rockshock ja vanha Fox.

Tällä viikolla koko kämppä on taas vaihteeksi ollut pyörän osia levällään, kun Rahkaäijä tilasi kasan uusia ketjuja molepien pyöriin ja uuden keulan täysjoustomaasturiinsa. Olen huomaavinani, että Rahkaäijää harmittaa, kun vaimolla on uudempi ja parempi maasturi ja siksi on pakko varustella vanhaa Mondrakeria vähän parempaan kuosiin. Ihan kohta alkaa mun koulumatkapyöräilykausi ja kesällä tosi vähälle käytölle jäänyt jäykkäperämaasturi pääsee kunnon käyttöön. Tosin, olen harkinnut, että siitä voisi tehdä myös jäykkäkeulaisen vaihtamalla susipaska "aurinkomatkojen" joustokeula hiilikuituiseen. Jos on tietoa edukkaista hiilikuitukeiloista, saa vinkata!

Eilen muuten oltiin Rahkaäijän siskon häissä ja kuvamateriaalia on melko heikosti, mutta tahtoisin tiivistää juhlat omalta osaltani yhteen kuvaan. Hääpari, kaaso ja bestman siellä taustalla pistää parasta poseeraustaan peliin, mutta milloinkaan hetki ei ole liian herkkä pienelle leuatukselle.

Rahkalaskuri vuoden alusta: 417

Kireäpakarainen merinorsu

Mulla on kuulemma liian kiree perse. Joo-o, näin on!
Sunnuntaina poimin mavea kohtuullisen helposti 6x95 kg ja se kuulemma näytti siistiltä, eikä tuntunutkaan mitenkään pahalta, mitä nyt treenin jälkeen alaselkä oli hirveessä pumpissa, mutta niin käy mulle monesti maven jälkeen. Maanantaina oli normaaleja treenin jälkeisiä tuskia, mutta tiistaina heräsin ihmeelliseen kipuun selässä. Moista vihlontaa ei ollut koskaan aikaisemmin ollut ja päätin, että nyt loppuu kaikki löysäily ja menen hierojalle.

Maanantain treenissä kiristi lähinnä eräs kanssatreenajaa, joka yritti kauheesti pölöttää mulle, kun oli sarjat kesken. En vastannut.

Hyvin nopeasti herra hieroja pystyi analysoimaan, että pakaralihat on aivan julmetun kireet, samoin lonkankoukistajat. Kyllähän mää sen tiesinkin, mutta hyvä kun joku fiksumpi sanoi sen mulle. Kun vähän joka paikkaa kiristää, ei varsinaisesti ole ihme, että selässä on erikoisia tuntemuksia.

Pidin tiistaina ja eilisen taukoa treenistä ja kuuntelin selkälihojen olotiloja. Eilen vaan venyttelin ja tänään tein kevyen paluun salitreenin pariin. Ja tittidii,  tietenkin TTY:n upouudella salilla! Tämä olikin näppärä aasinsilta siihen, kuinka siistiä on olla korkeakouluopiskelija Tampereella. Tästä syksystä lähtien yhdellä liikuntamaksulla pääsee käyttään yliopiston, teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun liikuntapalveluja, eli kuntosaleja ja ryhmäliikuntatunteja. Vuodessa moinen kustantaa 65 euroa. Ihan järjettömän hyvä systeemi! Mun elämään tämä ei juuri tuo muutosta, koska olen aiemmin maksanut molempien yliopistojen liikuntamaksut ja käynyt ristiin kummassakin, mutta nyt pääsee vähän halvemmalla. Meillä on vielä pari viikkoa jäljellä kesäsalimme HH Gymin maksettua aikaa, joten se käytetään loppuun ennen kuin teemme lopullisen paluun puoli-ilmaisen yliopistoliikunnan pariin.

Tuomio: ei ihan vielä peukku pystyyn.

Rahkaäijä kävi testaamassa uuden salin eilen jalkatreenien merkeissä. Rahkaäijä on niitä miehiä, jotka hokee jatkuvasti, että "ennen oli kaikki paremmin", ei uusi salikaan saanut vielä varauksetonta hyväksyntään. Mä kuitenkin voisin antaa melko positiivisen tuomion kahden käynnin perusteella. Eilen totesin, että asiat eivät voi olla lähtökohtaisesti huonosti, jos salilla on minä ja noin 20 miestä. Tänään totesin myös varsinaisen treenivarustuksen ihan kohtuulliseksi. Jos jostain pitää nillittää, niin kyykkypaikkoja voisi olla enemmän, cardio-vehkeitä vähemmän ja erillistä kunnolista leuanvetopaikkaa en vielä bongannut.

Kuvan taakse jäävä nostolava on mukavan kokoinen!

Iso ja avara tila, mutta tavaraakin on sitten paljon.

Compactfitin levypainot näyttää kaikki ihan samoilta, joten kukaan ei huomaa onko kyykkytangossa 50 vai 100 kiloa. Egotreenajan valinta.

Kaksi pyörää, kaksi crossaria, juoksumatto ja soutulaite. Juoksumatolle ei heru sympatiaa täältä. Menkää ulos juokseen.

Tosi hyvä kokoelma käsipainoja paiskottavaksi.

Taljassa on leuavetotango, mutta siinä on yleensä julmettu ruuhka muutenkin.

Itse treenin otin tosi varovaisesti, eikä selkä kiukutellut kyykyssä yhtään. Ohjelman mukaista 5x10 -maastavetosettiä en uskaltanut tehdä, mutta tein muutaman ihan kevyen sarjan suorin jaloin mavea. Rahkaäijä kehui eilisen treenin jälkeen, että takareisikone, jossa maataan mahallaan, oli tosi hyvä ja päätin kokeilla itekin sitä. Mutta se näytti suunnilleen tältä:

Vaatii vielä vähän harjoittelua, jos ei mieli näyttää hädissään sätkivältä merinorsulta. Säätäminen ei oikein onnistunut ja vaikka pakassa oli pienimmät mahdolliset painot, oli sekin liikaa ja eikä tuntuma tosiaan ollut takareisissä, vaan jossakin polven takana. Ehkä mää pysyttelen jatkossakin vaan vapaissa painoissa, enkä sekoa tommosiin vehkeisiin ollenkaan.
Treenin jälkeen testasin sen tärkeimmän, eli uuden pukkarin peiliposetusmahdollisuudet.  Hyvät valot ja iso peili, kyllä kelpaa bloggaajan keikistellä!

Tänään on toiseksi viimeinen kesälomapäivä ja ensi viikolla arki lyö kunnolla päin naamaa, kun sekä koulu että työt alkaa taas. Mutta sitä ennen onneksi ehtii vielä vaikka mitä. Aloitan siitä, että menen tänään ensimmäistä kertaa pilatekseen. Saa nähdä, kuinka muijan käy!

Rahkalaskuri: 411