Heinäkuu oli treenikuu!

Kesä on aina aivan sontaa treeniaikaa. Salilla on kuuma, ei huvita nostaa mitään painavaa ja muutenkin laiskottaa. Tämä tarina kertoo kahdesta edellisestä kesästä, mutta ei kesästä 2017. Johtuu varmaan siitä, ettei salilla tai missään muuallakaan ole ollut erityisen kuuma. Lähinnä ongelmana on, että vesi tulee autotallisalin katosta läpi.

Heinäkuussa tein 17 salitreeniä, joista lähes jokaista voisin luonnehtia onnistuneeksi. Neljä treeniä viikossa ja jokainen kerta siellä missä pitikin. Tiistai, torstai, lauantai, sunnuntai. Muutaman kerran rukasin päiviä vähän etukäteen, kun tiesin, että jonain päivänä en ehkä pääse salille. Avainsana on nimenomaan etukäteen, koska alkuvuoden se on mennyt niin, että "tänään olis sali, ei pysty, kattellaan huomenna". Nyt oli enemmänkin "en muuten kerkee ylihuomenna salille, menen siis jo huomenna."

Kyykkääjät kyykkää ja ryyppääjät ryyppää heinäkuussa. Ite keksimä juttu, saa käyttää. :D

Ei nyt pitäis olla mikään iso juttu, että saa kaikki kuukauden treenit tehtyä kunnolla ja omalla paikallaan. Mutta kun se on iso juttu, ei oo meinaan näkynyt sitten yli vuoteen moista jumppausjärjestelmällisyyttä täällä päin. Treenit on kärsinyt paljoista töistä, epäsäännöllisistä päivistä, reissuista ja stressistä. Heinäkuussa pidin yhtä lauantaina lukuunottamatta kaikki viikonloput vapaata ja arkenakin työpäivät oli maksimissaan kahdeksantuntisia. Tein siis melko normaalin määrän töitä, mutta takaraivossa on sellanen olo, että laiskottelin koko kuukauden, kun yhtään ei painettu 7 päivän viikkoa 11 tunnin työpäivillä. Mikä se on semmonen yrittäjä, joka tekee vaan 40 tuntia viikossa töitä?! Varmaan aika huono ja etenkin köyhä yrittäjä!!

Tämä työlaiskottelu kuitenkin takasi sen, että salille kulki kovaa ja korkealta. Kun nousujohteisista treeneistä saa pariksikin viikoksi kiinni, siitä tulee itseään vahvistava kierre. Kun kulkee hyvin, tekee mieli treenata. Kun tekee mieli treenata, kulkee hyvin. Niin se toimii ainakin mulla.

Ilmeellä vikaan sarjaan!

Koska elämässä millään muulla kun kyykyllä ei ole väliä, erityisen tyytyväinen olen voimanostoliikkeistä jaloimman etenemiseen. Kuukauden ekassa treenissä kyykkäsin 5x5x75 kg ja vikassa 5x5x85 kg. Toki olen joskus aiemmin tehnyt vitosia kovemmalla raudalla kuin seiskaviis, mutta heinäkuun alussa se oli sen hetken maksimi noille sarjoille. Joskus 2016 alkupuolella olen muistaakseni kyykännyt 5x5x82,5 kg, mutta kasivitosella en ehkä koskaan. Enkkasarjoja nääs! Ei viittitä puhua siitä, että elopainoa on myös muutama kilo enemmän kuin puolitoista vuotta sitten, enkat on aina enkkoja!

Nyt mä en enää vaan malta istua tässä, vaan lähden tuohon autotallisalille kyykkäämään. Sain myös juuri lisämotivaatiota, kun katsoin tämän mahtavan videon missä siili penkkaa 600 paunaa. Tää on sitä säkrifaissia ja dedikeissöniä! Mahtava video!