Majakkahullu!

Mää oon majakkahullu! Siis aivan hulluna majakoihin ja kaikkeen mikä jotenkin liittyy majakoihin. En yhtään tiedä missä ovat tämän hulluuden alkulähteet, mutta majakat on lumonnut mua jo vuosia. Jos voisin, varmaan asuisin majakassa ja mulle voi myydä ihan mitä tahansa krääsää, joka liittyy majakoihin.

Point Pinosin majakka, joka ei yhtään näytä majakalta. 

Kalifornian reissulla kolme vuotta sitten majakkarakkaus lähti täysin käsistä, eikä vähiten Point Pinosin majakkaoppaan ansiosta. Näin kirjoitin blogiin tästä uskomattomasta jutusta reissun aikana.

"Bongasimme matkailuesitteestä Point Pinosin majakan, joka sattui juuri eilen olemaan auki muutaman tunnin, eli pääsin vihdoin aidon ja oikean majakan luokse! Majakkatalo oli pieni ja sympaattinen ja olin heti valmis muuttamaan sinne, vaikka majakanvartijalle ei taida nykyaikana olla käyttöä.

 Lauri on kova puhumaan, myös englanniksi, ja jäi haastelemaan pitkäksi toviksi majakka-oppaan kanssa talon kellariin. Tämä aidolta merikarhulta näyttävä mies oli alkujaan  lähtöisin Tanskasta ja teki vapaaehtoistyötä majakalla. Pitkän keskustelun lopputulema oli, että Lauri tuli kellarista luokseni ja kähisi tohkeissaan, että me päästään huomenna akvaarioon! Hääh? Merikarhu teki vapaaehtoistyötä myös Monterey Bay Aquariumissa ja oli seuraavana aamuna menossa ruokkimaan tonnikaloja ja veisi meidät takaoven kautta sen jälkeen sisälle akvaarioon. Niinpä olimme aamulla kymmeneltä akvaariolla ja niin merikarhu tuli ja salakuljetti (okei, vähän turhan raflaava ilmaisu) meidät ilmaiseksi sisään. Liput olisivat maksaneet 35 dollaria per henkilö. Ennen tätä kävimme tietenkin katsomassa tonnikaloja, jotka oli ihan valtavia. Merikarhu selitti meille myös syyn ainutlaatuiseen ystävällisyyteen. Miehen tuttavan luona oli ollut suomalainen vaihto-opiskelija, joka oli ollut pettynyt siihen, ettei ketään kiinnostanut olla ystävällinen hänelle. Niinpä tämä merikarhu oli päättänyt olla meille erityisen mukava, kun eilen kuuli meidän olevan suomalaisia opiskelijoita.Uskamaton juttu, vai mitä? Teki muhun syvän vaikutuksen!"

Tämä tapahtuma liikuttaa mua edelleen! Ihana merikarhu, ihana majakka, ihana Monterey! Point Pinosin majakalta ostin myös majakkakartan, joka on kunniapaikalla makuuhuoneen seinällä. Toinen majakkaoppaista väitti, ettei kukaan koskaan ennen ole ostanut tällaista karttaa heidän majakastaan. Ei ilmeisesti mikään hitti turistituliaisena?

Kartan 31:stä majakasta olen käynyt kahdella, vielä on vähän työsarkaa jäljellä!

Kaliforniassa käytiin myös toisella majakalla eli Point Pigeonilla, joka oli Montereysta vähän pohjoiseen. Point Pigeon oli täydellinen majakka, ihan valkoinen kimaltavaa merta vasten. Tästä majakkavierailusta entistä uniikimman teki se, että näin meressä delfiinin. Rahkaäijä ei nähnyt ja sekös sitä harmittaa vieläkin!

Tälläkin majakalla oli oppaana parrakas merikarhu. 

Taannoin mulla oli taidemaalarikausi ja maalasin yllättäen pelkkiä majakoita. Valkkasin netistä kivan majakkakuvan ja sitten maalasin sen. En kylläkään maalannut kovin montaa majakkaa, koska pelkäsin pilaavani niiden täydellisyyden yrittämällä maalata ne.

Tämä majakkamaalaus on seinällä vieläkin!

Majakkahulluuteni nosti taas kevyesti päätään viime viikolla. Appiukko hamstraa kaikkea tavaraa ihan varmuuden vuoksi ja tällä kertaa se toi sähkölaitokselta lavallisen suurjännitelinjojen eristeposliineja. Ihan siis vaan siltä varalta, että niillä voisi joskus tehdä jotain. Heti kun näin eristeposliinin, tajusin, että se on ilmiselvä majakka! Miten joku asia, joka ei ole majakka, voi näyttääkin niin majakalta?!

Kattokaa nyt sitä, selvä majakka!

Ensin ajattelin vain maalata pömpelin majakan näköiseksi, mutta sitten ajatus lähti vähän laukalle ja löysin Ikean valikoimasta sopivan lyhdyn majakan päälle. Lyhtyä tietysti piti vähän tuunailla, mutta mitäs käsistään kätevä Rahkaäijä ei osaisi tehdä?

Mörkt-lyhty ei vielä tässä vaiheessa tiennyt mihin on joutumassa. 

Lyhdystä lähti siis pohjaosa kokonaan pois ja sitten maalasin sen majakkaan sopivin värein. Ensimmäinen eristeposliini-majakka sai kunnian olla puna-valkoinen ja eilen pyydystinkin Sinooperista juuri oikean väristä punaista. Maalasin majakan akryylimaaleilla sivellintä käyttäen ja jälki muistuttaakin mukavasti rapattua pintaa, mikä lisää aidon majakan tuntua. Kokonaisuudessaan ei yhtään huonompi suoritus tällaiselta aloittelevalta majakanrakentajalta!

Eristeposliineja on tosiaan vielä lavallinen jäljellä, niin voi olla, että tästä alkaa hurjat majakkatalkoot ja kaikki sukulaiset saa tänä vuonna joululahjaksi oman majakan. Jos siis hennon antaa niitä pois. Esimerkiksi seitsemän erilaista majakkaa olisi aika mukava näky tuolla takapihalla.

Nyt kun kaikki ajattelee, että "toi muija on niiiin sekaisin", kuulisin mielelläni muidenkin hulluuksista. Onko sulla vastaavia sekoamisia, jotka ei jätä rauhaan? Haluan kuulla, ihan vaan siksi, etten tuntisi itseäni niin kovin pimeäksi. :D Pieni hulluus on kuitenkin aina paikallaan, varsinkin jos on se majakkahulluus!