Näytetään tekstit, joissa on tunniste pölinää. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pölinää. Näytä kaikki tekstit

torstai 17. lokakuuta 2013

"Mul on niin paljon mun mielessäin..."

  • Ensi viikosta lähtien pääsen vihdoin kunnon työmatkapyöräilyn pariin. Tiistaina etsiskeltiin käyttökelpoisia maastoreittejä Hervannasta Lahdesjärvelle. Oli kyllä sellaista ryteikköä, että taidan mennä autolla töihin, mutta muuten löydettiin uusia hauskoja polkuja. Olen kehittynyt maastoajajana aivan simona tämän vuoden aikana.

  • Kävin vähän tänä aamuna koekuormittamassa salin penkkitankoa. Onnistuneiden penkkisarjojen jälkeen tulee aina ylätalja, mutta koska jotkut kovispojat veti aivan naurettavan vajaita leuanvetosarjoja, mun piti ihan näytösluontoisesti vedellä pari helppoa leukasarjaa. Suorilta käsin. Toivoin jotain ihastuneita hengenhaukkomisia, mutta ne ei tasan varmasti edes huomanneet mun panostusta.
  • Ennen treeniä yritin availla pilates-rullalla hartiota ja epäkkäitä, jotka ottivat hittiä eilisistä mave-sarjoista. Rullailu on uskomattoman kivuliasta muutenkin, mutta tilanne ei juurikan parane, kun letti jää rullan ja lattian väliin. 
  • Viikolopuksi on luvassa hyviä hommia. Huomenna mennään vanhemmilleni ja suunniteltiin, että ihan vaan huvin ja harratuksen vuoksi olisi hauskaa rakennella metsään maastopyörärata. Alamäkeä ja sopivan pieniä hyppyreitä, se on plääni. Lisäksi asuntomme sisustus tulee kokemaan pienen uudelleenjärjestelyn, jotta olohuoneessa lojuvat polkupyörät eivät enää jatkossa aiheuta hermoromahduksia. 
  • Satumainen onneni aina vaan jatkuu, tällä kertaa 7 päivää -lehden muodossa. Ala-asteikäisenä Seiska oli mun lempilehti ja keräilin vanhoja numeroita ja luin ne moneen kertaan. Sen jälkeen onkin tullut luettua kyseistä julkaisua vähän vähemmän. Voin tiivistää viikon kohujuorut, ettei turhaan tarvitse ostaa lehteä ja piilottaa sitä kassahihnalla kaikkien rahkojen ja kanojen alle, ettei vaan joku tuttu huomaisi. Matti Nykänen seurustelee Michael Jackson -tukkaisen yh-äidin kanssa. Jukka Poika seurustelee Teijan kanssa. Cheek seurustelee Susannan kanssa. Siinä tärkeimmät.
Että kävi tuuri, kun juuri minut on valittu!
  • Aion tarjota töissä asiakkaille karkkia tänään ja huomenna, viimeisten päivien kunniaksi! Hyvä fiilis on, jo eilen mua odotti töissä kiitoskortti eräältä vakioasiakkaalta. 
Mä taidan olla oranssipää vasemmalla.
Tällasia ajatuksia oli mun mielessäin tänään. Voisin vielä lisätä, että ulkona sataa lunta. Tervetuloa talvipyöräilykausi!
Mitä sulla on mielessä tänään? Kerro!

Rahkalaskuri vuoden alusta: 495

lauantai 3. elokuuta 2013

Lauantain levottomat läpät

Alan ymmärtämään niitä ihmisiä, jotka joka päivä hokee, että huomenna alkaa laihdutuskuuri. Tai ens viikolla tupakkalakko. Tai ens kuussa raitis elämä. Tai ens vuonna rahan säästäminen. Eikä koskaan kuitenkaan tapahdu mitään. Olen nimittäin itsekin ihan samanlainen.
Kuten jokainen voi kuvasta aistia, koin tänään helliä tunteita etukyykkytankoa kohtaan.
Mä sanon suunnilleen joka päivä, että tänä iltana tai viimestään aamulla venyttelen. Juuri koskaan sitä ei tapahdu. Ja sitten joka paikka on entistä enemmän jumissa ja venyttely kiinnostaa aina vaan vähemmän. Mulle ei ole mikään ongelma mennä salille neljä kertaa viikossa ja treenata kunnolla, syödä kohtuullisen fiksusti ja nukkua ja levätä tarpeeksi. Ja sitten ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi muodostuu lattialle istahtaminen puoleksi tunniksi venyttelytarkoituksissa. Voin ihan muuten vaan makoilla makuuhuoneen lattialla ja lukea lehteä, mutta ei tule kuuloonkaan, että venyttelisin samalla.
Eilen testailin vähän salin selänvenytyskonetta. Ihan kun olis Särkänniemeen päässyt!
Testailin myös vähän reidenlähentäjää. Ei ole vieläkään mun juttu. Kuten eräs salimme vakiohahmoista totesi, reisiä voi levitellä sitten vaikka kotona.
Nyt on ihan oikeesti homman muututtava. Tunnen, kuinka jumissa olen ja pienikin venytys tuntuu muka aivan kammottavalta. Tajusin tänään kuinka rujolta mun takakyykkykin näyttää, ja kun yrittää asentoa suoristaa, selkä ja jalat haraa kovaa vastaan.
Tässä taisi olla jo aivan riittävästi syitä olla lykkäämättä venyttelyä syksymmälle. Se on alotettava nyt! Kun pääsis jotenkin alkuu, niin loppu olis yhtä leikkiä venytystä vaan.
Käytiin heti aamusta kaupassa ja Rahkaäijä uhosi, että ulkona on niin kova sumu, että voi lähteä alasti. Mä kuitenkin pistin sentään jotain päälleni. Se jääköön salaisuudeksi shoppailiko Rahkaäijä aamupalansa alasti.
Elämän (venyttely)tosiasioiden pohtimisen lisäksi tänä viikonloppuna on treenattu ja syöty. Eilen olkapää-yläruumistreeniä, tänään jalkoja. Varvasta ei voi vielä ihan ehjäksi kutsua, mutta käveleminen sujuu jo melko hyvin! Eilen jo ajelin maantiefillarilla ja tunkin jalan varovasti klossikenkään. Juoksemisesta ei tarvitse vielä haaveilla (joo, hitsi mikä menetys!;)), mutta muuten menee ihan kivasti varvasmurtumaosastolla!
Mitä tulee kun rahkalettuihin pistää liian vähän kananmunia? Kuumaa rahkapullan täytettä. Mutta iljettävstä ulkomuodosta huolimatta oli aivan hyvää vadelmien kanssa. 
Viime päivinä on tullut syötyä tosi muodikkaasti eli siis paljon takapihan antimia. Eilen keräilin vadelmia ja puna- ja mustaherukoita yli kaksi litraa, niillä taas muutaman päivän menee rahkat mukavasti alas. Tänään käytiin grillailemassa appiukon luona ja grilliin päätyi myös pihan kasvimaasta riipaistu kesäkurpitsa. Paitsi että kesäkurpitsa oli maultaan lähes syömäkelvotonta. Voisiko lähes kahden kilon painolla olla asian kanssa jotain tekemistä?
Tui tui! Ihan on isänsä näkönen poika!
Huomenna on huhujen mukaan melko kuuma päivä luvassa ja se onkin oivallinen syy kaivaa kaapista esiin snorkkeli ja sukellusmaski ja pulahtaa veden viileyteen. Saa nähdä, miten snorklailu sujuu ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Mutta nyt Rahkaäijä vaatii pienen lapsen malttamattomuudella maastopyörälenkille lähtemistä, metsään on siis mentävä!

Rahkalaskuri: 365

Pee äs: Rahkamuija on löytänyt uuden herkun. Mantelivoi = jumalten nektariinia. Maapähkinävoi on niin sou läst siison!

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Sitä, tätä ja rahkalaskuria

Viime päivinä tapahtunutta
  • Sunnuntaina uhottiin, että tuhotaan Marusekin sushibuffet-pöytä heti salitreenin jälkeen, mutta pöytävaraushan sinne olisi pitänyt olla. Uusi yritys joskus myöhemmin.
  • Maanantaina Rahkaäijä teki melko kalliin vatsalihas-vörkautin, kun vartalonkiertoja tehdessä kännykkä sattui olemaan levypainon tulilinjalla. Rahkaäijä kehtasi kuitenkin vielä ihmetellä iskunkestävän luurinsa heikkoa staminaa, vaikka arvatenkin näyttö ei kestä, jos sitä mäjäyttää 20 kilon limpulla.
  • Samaisena päivänä ensimmäistä kertaa todella nautin maastavedon 5x10 setistä ja 65 kilolla homma sujui yllättävänkin hienosti. 
  • Eilen käytiin juoksemassa Suolijärven maisemissa Jaanaban ja härren kanssa. Huomasin taas, että jos mun joku juoksija pitäisi olla, niin olisin maastojuoksija. Se on hauskaa se! 
Leuattaakin olen ehtinyt, todisteena onnistunut mäntyleuatus. Mutta mitä tapahtuu leuatuksen jälkeen?
Seuraa haastava pudottautumisvaihe, joka yleensä päättyy ihan hyvin
  • Vanhojen miesten taholta tulleet iskuyritykset töissä ei ota loppuakseen (muutamia kuukausia sitten eräs gentleman olisi halunnut haistella mun tukkaa).
               Mää: Hei, etsittekö jotain?
              Siististi pukeutunut vanhempi herra: Joo, seuraa... Ja perään viekas silmänisku

  • Tällä viikolla ollaan myös hartaudella suunniteltu tulevan viikonlopun roadtrippiä, joka tällä kertaa suuntautuu Pohjanmaalle, Kemoran ja Botniaringin moottoriradoille. Mää otan reissun ihan auringonoton ja etenkin maantiepyöräilyn kannalta. Etenkin Botniaringin upouusi asfalttipinta on varmaan aika mainio tempoilualusta!

Edelliseen synttäripostaukseen (on meinaan aika siistiä, että Britannian kruununprinssi sai syntyä niinkin hienona päivänä, kuin Rahkamuija-blogin vuosipäivänä!) tuli kyselyitä salaperäisen rahkalaskurin syvimmästä olemuksesta. Voinkin nyt vähän valottaa tätä tieteellistä laskumenetelmää. Rahkalaskuri on lähtenyt käyntiin vuoden alusta, tarkemmin ottaen 17. tammikuuta, kun palattiin takaisin Kalifornian kiertueelta.
Tämän aamun tilanne
Rahkalaskurin virallinen yksikkö on 250 gramman rahkapurkki ja yleensä se on lajia Valion pehmeä maitorahka. Klikkaan rahkalaskuriin siis yhden lisää joka kerta, kun avaan jääkaapin ja otan sieltä rahkan syömistarkoituksessa. Ja jos jostakin syystä mahaan menee Lidlin puolen kilon laastipurkki, se tietää kahta klikkausta laskuriin. Rahkalaskurista on rajattu pois kaikenlaiset ns. höntsyrahkat (mm. anopin tekemät mansikka-persikka-suklaajäätelö-rahka), joista on vaikea sanoa, että montako rahkaa upposi. Tähän mennessä ei ole myöskään laskettu rahkalettuihin menneitä rahkoja. Eli laskuria varten syödyn rahkan määrä tulee olla siis melko tarkasti tiedossa. Ihan absoluuttinen ei ole rahkalaskurikaan, joskus on saattanut klikkaus unohtua, mutta väitän, että tällä hetkellä mennään noin kolmen rahkan tarkkuudella oikessa lukemassa. Tahtia pitäisi vähän kiristää, jos meinaa saada alkuperäisen ennustukseni 700 rahkaa täyteen!