Pyörä laivaan ja Tukholmaan!

Eräällä junamatkalla Helsinkiin viime syksynä huomasin, että Macklemore esiintyy Tukholmassa toukokuussa ja päätin, että mä olen paikalla silloin. Ja minähän olin! Sain huijattua mukaani Sarin ja Tukholman hotellin sijantia pohtiessa keksin, että polkupyörät ratkaisee meidän kaikki ongelmat ja nostaa reissun ihan uudelle tasolle. Oltiin tosiaan jo suunniteltu, että menemme Viikkarin laivalla Turusta Tukholmaan ja tsekkasin, että pyörän kuljetus per suunta on 9 euroa eli kahdelta ihmiseltä edestakaisin 36 euroa. Ei muuta kuin fillarit mukaan! Katsoin muuten äsken, että Tallink Siljalla pyöränkuljetus on 10 euroa suunta eli ei juuri hinnassa eroa.

Mä ja mun ihastuttava matkaseuralainen Sari! Tukholmassa oli vaan reilut 20 astetta lämmintä, niin tekoturkki oli todella tarpeellinen. :D

Mulla on elämässä periaatteita ja yksi niistä on se, että en maksa pysäköinnistä, jos ei ole aivan pakko. Sen takia on tullut käveltyä sekä koti- että ulkomailla varsin runsaasti, mutta tällä kertaa ei tarvinnut kävellä, kun oli pyörät mukana. Dumpattiin auto parin kilometrin päähän satamasta ja rullattiin Viking Linen terminaaliin. Ei tajuttu heti mennä autojen lähtöselvitykseen, vaan kävin ensin kysymässä ihmislähtöselvityksessä, että mikä maa, mikä valuutta ja meidät patistettiin autolähtöselvitykseen päin. Siellä oli mukavasti jo kaikki autot päässeet lähtöselvityksestä läpi ja pääsimme jonottamatta lähtökassalle. Autolähtöselvitys pitää olla tehtynä puoli tuntia ennen laivan lähtöä ja me oltiin selvittämässä itseämme laivaan 35 minuuttia ennen lähtöä. Juuri sopivasti!

Lähtöselvitykseen. Sinne vaan autotiskille pyörien kanssa!

Autoja ei oltu vielä otettu paattiin sisään ja meidän ohjattiin tyhjän kaistan kautta suoraan laivaan ennen moottoriajoneuvoja, joten koko prosessi hoitui jonottamatta ja odottamatta. Me ollaan jokusen kerran menty laivalla auton kanssa Ruotsiin tai takaisin Suomeen ja ärsyttävintä siinä on jonottelu joka kohdassa. Jono lähtöselvitykseen, jono laivaan, jono laivasta pois. Mutta pyörällä me olimme kuin mitkäkin VIP-matkustajat!

Menomatkalla laiva oli Viking Amorella. Pyörät ajetaan autokannelle ja satamajäbät kyllä ohjeistaa mistä luukusta ajetaan sisään.

Autokannella henkilökunta osoitti meille pyörien paikata ja siinä ei ollut mitään, mihin fillarit olisi sitonut kiinni, joten jätimme vain nojaamaan ne toisiinsa. Myös kypärät jätettiin pyörien kanssa autokannelle, ettei tarvinut kanniskella niitä koko päivää laivassa. Vasta laivan lähdön jälkeen tajusimme, että emme pistäneet läskejä edes lukkoon, mutta mihinkäs ne sieltä lähtisivät kesken matkan. Ahvenanmaan kohdalla vähän vaan katseltiin, ettei kukaan näytä rullaavan meidän Whiteilla pois laivasta. :D

Kaverit odottivat siinä kiltisti 11 tuntia.

En ole varma tuliko Turusta muita pyöriä kyytiin, mutta ainakin Tukholmassa me olimme ainoat, jotka lähtivät laivasta ulos pyörillä. Odotettiin vain, että siivoojat ensin ryntäsivät juoksujalkaa laivaan sisään ja sitten me päästiin polkaisemaan ensimmäisinä ulos. Autojen ulosmenoreittiä satamasta ulos ja eikun navigoimaan hotellille, joka oli noin 1,5 kilometrin päässä satamasta.
Huomattiin heti Tukholmassa, että pyörien mukaan ottaminen oli reissun paras päätös. Pyörällä ajaminen siellä on erittäin helppoa ja nopeaa ja keskustan alueella menee todella hyvin merkityt pyöräkaistat ja pyörille on omat liikennevalot monissa risteyksissä. Slussenilla satamasta vanhaan kaupunkiin päin mennessä oli jonkin sortin tietyötä menossa, mutta sen ei todellakaan annettu häiritä pyöräilijöitä, vaan siitä huolimatta pyöräily- ja kävelykaistat oli hyvinkin tilavia. Näkispä saman täällä Tampereella, kun koko kaupunki on revitty auki ratikkatyömaan kanssa.

Omat kaistat ja valot pyöräilijöille.

Illalla lähdettiin käymään hotellilta vielä paikallisessa ICA:ssa iltapalaostoksilla ja ihasteltiin sujuvaa liikkumista. Huomionarvoinen seikka oli myös se, että kävelijät pysyi aika hyvin omalla puolellaan kävelykaistalla. Ettei nyt ihan menisi ruotsalaisten kehumiseksi tämä homma, niin takaa tulevan pyörän kuuli aina siitä, että ketjut rahisi ja vinkui vähintään joka toisessa pyörässä pahemman kerran. Ketjurasvan käyttö on sallittua!

Olisi varmaan tämäkin edestakainen 5 kilometrin kauppareissu jäänyt kävellen tekemättä.

Meidän yllätykseksi läskipyörät olivat ihan uskomattomia huomiomagneetteja. Ne keräsi katseita niin liikkeessä kun paikallaan ja kaupasta ulos tullessakin jotkut jäbät oli puristelemassa renkaita ja välillä aina joku huuteli jotain paksuista renkaista. Okei, ei nuo ehkä mitään yleisimpiä kaupunkipyöriä ole.

Keli oli aivan uskomaton koko viikonlopun ja varsinkin lauantai-ilta oli todella upea. Tuntui aivan kesältä!

Eeei, laiva jätti meidät!!

Hotellin edustalla oli aivan upeita kirsikkapuita ja ilta-aurinko loi hienon valon.

Koko perhe piknikillä. Tässä kuvassa on jotain niin ruotsalaista!

Mieletön auringonlaskun valo!

Keikka järjestettiin Gröna Lundin huvipuistossa, jonne ei olisi ollut kuin ehkä puolisen kilometriä uimalla, mutta päädyttiin silti käyttämään pyöriä. Maitse matkaa tuli 6 kilmetriä eli erittäin sopiva matka läskeillä rullattavaksi. Lähdettiin jo aamupäivällä liikkeelle ja nappailtiin kuvia kunkun linnasta ja vaikka mistä ja ihasteltiin taas upeita ja toimivia pyöräilyolosuhteita.

Kypärät päässä joka säässä!

Oli ihan pari kukkivaa kirsikkapuuta Kungsträdgårdenissa.

Huvipuistoon mennessä käytettiin pyörät yhteen ja kiinni johonkin tolppaan ihan Gröna Lundin eteen. Yleisesti mulla on se periaate, että pyörä kannattaa jättää lukkoon aika näkyvälle paikalle, missä liikkuu ihmisiä. Silloin mahdollinen epäillyttävä lukon parissa räpeltäminen voi kiinnittää jonkun huomion. Toisin kuin jos pyörä on piilotetty pimeimpään ja syrjäisimpään nurkkaan, missä hämärä-Heikki voi puuhailla rauhassa kenenkään näkemättä. Meillä oli kolme vaijerilukkoa mukana, joten vähän vaivaa olisi pitänyt nähdä, jos olisi mielinyt läskin saada mukaansa.

Eclipse-keinu pyöri varsin korkealla!

Mä olin lähtenyt katsomaan Macklemoren keikkaa Gröna Lundiin, eikä mulla ollut varsinaisia odotuksia itse huvipuiston suhteen, mutta sehän oli todella kiva ja monipuolinen! Riehuttiin päivä huvipuistolaitteissa ja siellä oli muutamia varsin hyviä laitteita mullekin, jonka mielestä mikään ei ole tarpeeksi hurjaa huvipuistossa. 95 metriin nouseva vapaapudotuslaite Ikaros oli aika päräyttävä kokemus, varsinkin kun menin siihen ihan ensimmäisenä. Sari ei ole korkeiden paikkojen suurin fani ja jätti Ikaroksen väliin.

Apina ja gorilla kävelivät torilla.

Itse keikka oli tosi hyvä ja päästiin yllättävän sujuvasti ulos puistosta sen jälkeen, vaikka väkeä oli todella paljon. Kun 13 000 ihmistä lähtee Gröna Lundista samaan aikaan kotiin, oli tie pois saarelta aika tukossa ja julkisiin hullut jonot. Mutta sepä ei meitä pyöräilijöitä haitannut, vaan rullailtiin tyhjää pyöräkaistaa voittajina pois. Edes keikan jälkeen juuri kukaan ei hortoillut pyöräkaistalla!
Vain kolme varttia keikan loppumisen jälkeen olimme takaisin hotellille ja valmiita nukkumaan, koska laiva lähtisi ajoissa aamulla.

Aamulla satamaan päin mennessä  pyöräkaistoilla oli hullu työmatkatempokisa ja pyöriä viuhui jatkuvasti ohi. Me ei läskeillä pärjätty siinä kisassa!
Kotiin päin matkattiin Viking Gracella, joka oli todella hieno verrattuna jo vähän vanhempaan Amorellaan. Taas päästiin laivaan suoraan sisään ja tällä kertaa parkeerattiin pyörät jotain rakennelmaa vasten, joka oli ehkä jopa pyörille tarkoitettu. Meillä oli omat mustekalat mukana, jolla köytettiin pyörät kiinni, etteivät pääse kaatumaan. Tällä kertaa heitin myös pyörät lukkoon yhdellä vaijerilla, ettei ne jää Maarianhaminassa kyydistä.

Taas meidän pyörät oli ainoat pyörämatkustajat autokannella.

Laivamatka takaisin kului erittäin väsyneissä tunnelmissa ja viimein päästiin takaisin Turkuun. Laivasta ulos ajaessa tullipisteen jälkeen joku autoilija ajoi aivan järkyttävän läheltä mua, kun ajettiin autojen seassa, kuten kuuluu ja molemmat säikähdettiin hurjaa tilannetta vähän. Tervetuloa takaisin Suomeen, pyöräilijä!
Auto oli edelleen tallessa meidän ilmaisella paikalla ja heitettiin pyörät autoon ja huristeltiin takaisin Tampereella. Erittäin hyvä reissu ja pyörät toi molempien mielestä matkaan paljon lisäarvoa. Voisin helposti lähteä toisenkin kerran Tukholmaan pyörän kanssa ja vähän pidemmäksi aikaa. Pyörällä ehtii näkemään niin paljon enemmän kuin kävellen, eikä tarvitse ottaa selvää julkisista liikennevälineistä, kun voi vaan polkea menemään. Ehdottoman suositeltava juttu ihan kaikille, ei tosiaankaan tarvitse olla mikään himopyöräilijä lähteäkseen kaupunkipyöräilemään Tukholmaan. Eikun pyörä laivaan ja menoksi!