Millennium Technology Prize -Hienoimmat juhlat ikinä!

Jonain arkisen maaliskuun iltana me oltiin konepajalla kuvaamassa uutta prässivideota ja Rahkaäijän virittäessä kameroita tsekkasin sähköpostin ja huikkasin, että nyt on taas kutsu johonkin! Kutsut on aina kivoja ja ilokseni huomasin, että meidät on kutsuttu Millennium Technology Prize -gaalaan, jossa jaetaan joka toinen vuosi palkinto innovaatiolle elikkäs keksinnölle, joka parantaa ihmisten elämänlaatua. Kyseessä on yksi maailman isoimmista teknologia-alan palkintogaaloista. Tuli kyllä vähän epäusko, että miksi ihmeessä meidät on kutsuttu tuonne ja vitsailtiin, että ne varmaan haluaa palkinta meidän vessapaperiluotiliivin tai jonkin muun meidän älyttömistä videoprojekteista. :D

Molemmat odotti kovasti gaalaa tulevaksi ja vihdoin tämän viikon tiistaina oli sen aika. Mä kävin kampaajalla aamulla, kun tukan värjäyksen aika oli juuri sopivasti näillä main ja taitava kampaajani Pia Kampaamo Looksista loihti semmosen tukan, että oksat pois. Toivoin jotain lettijuttua ja sellaisen sain ja kampaus sopi todella hienosti yhteen iltapuvun kanssa.

Gaalan pukukoodi oli vähän hämäävä, koska siinä luki seuraavasti: Ladies: Cocktail dress or long evening dress, Gentlemen: Dark suit. Sehän on niin, että miesten pukukoodi määrää naistenkin asun ja tuo antoi vähän ärsyttävästi arvonnan varaa cocktail-puvun ja iltapuvun välillä, kun naisten pukukoodi oli ikään kuin kirjattu erikseen. Kun kerran pitkä iltapuku oli mainittu, valitsin sen, koska ei sitä liian usein pääse iltapukua käyttämään! Mun mielestä kaikenlaiset pukukoodit ja etiketit tuo vain selkeyttä elämään ja nykyään on niin helppo netistä tarkistaa mitä mikäkin tarkoittaa, ettei koodin mukaan pukeutuminen pitäisi olla mitenkään vaikeaa. Mutta esimerkiksi Blog Awardseilla oli joskus aivan uskomaton kirjo erilaista asua tumma puku -koodin alla, että senkin voi ilmeisesti tulkita monella tavalla.

Sain iltapuvun lainaan hoviompelijaltani Janina Luukkaselta, joka oli tehnyt kyseisen koltun Venla-gaalaan Lotta Lehtikarille. Puku oli tosi upea ja sopi mielestäni hienosti mulle. Kampaajan jälkeen meikkasin kotona ja puin mekon päälle ja kun ekan kerran menin peilin eteen, olin vaan, että "Wau, mikä nainen!" :D Jotenkin kaikki sopi vaan niin hyvin yhteen ja kokonaisuus oli mahtava!

Meillä oli Helsingissä sovittuna yksi tapaaminen ennen gaalaa ja ihan muina naisina ja miehinä vedeltiin sinne juhlatamineet päällä. Käytiin myös siinä nopeasti syömässä kiinalaisessa buffetissa, kun epäiltiin, että ruokaa ei ole bileissä ihan heti tarjolla ja sitä on varmasti liian niukasti meidän kaltaisille suursyömäreille. Oikeassa oltiin!
Gaala alkoi kuudelta ja saavuttiin Kaapelitehtaalle ennen puoli kuutta ja siellähän oli jo tupa täynnä juhlaväkeä. Myös moni muu oli valinnut iltapuvun, mutta polvimittaisia mekkoja näkyi myös paljon.

Kippis!

Lavalla voittaja ja presidentti

Tilaisuus alkoi palkintojen jaolla ja miljoonan euron potin korjasi suomalainen Tuomo Suntola, joka on kehittynyt atomikerroskasvatusteknologian eli ALD-teknologian, jolla voidaan pinnoittaa esimerkiksi mikroprosessoreita atomikerros kerrallaan. Kuulostaa hienolta! Palkinnon jakoi tuore isä Sauli Niinistö, jolla oli ilmeisesti niin kova kiire kotiin, ettei ehtinyt edes gaalaillalliselle jäämään. Harmi, yhteiskuva Saulin kanssa olisi ollu aika makea! 

Juhlassa oli kuvaaja, joka otti kuvia vieraista ja ne sai heti itselleen. Mä kävin kolme kertaa kuvassa. :D

Palkintojen jaon jälkeen koko 500-päinen juhlayleisö patistettiin sivuhuoneeseen kiskomaan shampanjaa ja ottamaan kivoja valokuvia. Mun julkkisbongaus jäi vähän vajaaksi, koska en ilmeisesti kovin hyvin tunne naamalta Suomen teknologia- ja tiede-eliittiä. Tuttuja nimiä vaan näkyi isolla ruudulla pyörivissä plaseerauslistoissa.

Kun shampanjaa oli juotu tarpeeksi, avautui iso sali jälleen ja alkoi varsinainen illallisosuus. Kaapelitehtaalla oli todella kuuma, mutta meidän pöytä oli onneksi reunassa ja jostain kävi vähän mukava ilmastoinninvire. Me naureskeltiin, että päästiin lastenpöytään istumaan, koska meidän pöydässä oli varmaan kaikki tapahtuman alle 35-vuotiaat ihmiset. :D Juteltiin pöytäseurueemme kanssa ja odoteltiin ruokia saapuvaksi. Pöydissä oli leipälautaset ja Rahkaäijä kuiskasi mulle, että syödäänkö noi kaikki ja lopulta me syötiin varmaan kaksin 80% meidän pöydän leivistä. Alkoi Kiina-buffetistakin olemaan jo vähän aikaan.

Ihania noi minisämpylät!

 Meidän pöydässä oli muutamia tapahtuman järjestävään tahoon kuuluvia henkilöitä ja he kertoivat, että he ovat olleet vaikuttuneita meidän tavasta popularisoida teknologiaa ja tiedettä ja tuoda sitä suuren yleisön saatvaille ja se toi meille kutsun tämän vuoden gaalaan. Se oli mukava kuulla!

Pöydät täynnä juhlaväkeä

Tarjoilijat oli todella aggressiivisia viininkaatajia, enkä edes ehtinyt sanomaan että en juo viiniä kun lasi oli jo täynnä.

 Siinä oli jotain puheenpartta lavalla ennen ruokaa, mutta vihdoin alkuruoka saapui pöytään. Ruuat tapahtumaan oli tehnyt helsinkiläinen ravintola Savoy. Ei ollut meinaan mitään kouluruokaa, vaikka sadoille ihmisille piti saada sama annos pöytään!

Alkupalalla parsaa ja lohta

Pöydissä oli hienot vilkkuvat pallokoristeet...

...enkä voinut vastustaa kiusausta!

Pääruokana joku murea liha jaa kauden kasviksia ja pyreetä ja soosia ja kaikkea sellaista.

Taas oli puheita ja pääruoka tuli pöytään ehkä tunti alkupalan jälkeen. Pääruokakin oli todella hyvää (mutta sitä ei ollut riittävästi) ja kaikki osat annoksessa oli tosi onnistuneita. Alkuruoka oli silti melkein parempaa! Pääruuan jälkeen kansalle oli tarjolla myös sielunruokaa hienon robottitanssiesityksen muodossa. Naureskeltiin etukäteen, että taas täällä on toi ABB:n robotti, joka kaataa kahvia jokaisilla messuilla, mutta tällä kertaa robotti näyttikin uusia taitoja!

Robottitanssia!

 Robotit vie kohta meidän työt, mutta sitä ennen tarjolla oli vielä kahvit ja "petit fours" eli pieniä jälkiruokaherkkuja. Hain hillitysti vain kolme kertaa lisää niitä.

Marmeladeja, pikkukakkuja ja suklaa-vadelmasuupaloja!

Liian hyviä!

Kun olimme nauttineet tarpeeksi pikkuherkkuja, oli aika jättää upea juhlaeleganssi taakse ja ajaa meidän rämäpakulla takaisin Tampereelle. Gaala oli ehkä hienoin juhla missä olen eläessäni ollut ja nautin siitä suuresti. Kaikki oli niin viimeistä päälle!

Taksijono oli melkoinen. Onneksi meidän autoon ei ollut yhtään jonoa!

Ilmeeni kertoo tässä, että olipa upeat bileet!

Ikävä kyllä Hyvinkään ABC on edelleen raunioina ja jouduttiin odottamaan iltapalaa Hämeenlinnan ABC:lle asti, mutta ihan hyvin me selvittiin. Onneksi söin runsaasti pikkuherkkuja! Kotiin päästessä tuntui, että en millään haluaisi riisua mekkoa ja pestä meikkejä pois, kun oli niin ylväs tunnelma edelleen. Tukkaa en sentään alkanut avamaan ja letti oli edelleen jäljellä aamulla. Gaalasta ja päivästä jäi todella hyvä mieli, kannatti lähteä!

Nyt vähän jännittää, huomenna on voimanostokisat! Niistä sitten raporttia kun olen selviytynyt siitä. :D Heippa!